14. maaliskuuta 2017

Anne Leinonen: Metsän äiti

Anne Leinosen kirja Metsän äiti (Atena, 2017) oli talvilomaviikkoni iloinen kotimainen yllätys. Kirjakatalogeja selatessani en kiinnittänyt kirjaan huomiota, mutta Taikakirjaimet-blogin innostunut kirjoitus sai minut nappaamaan kirjan pikalainahyllystä lukupinooni. Valinta oli hyvä, sillä Metsän äiti oli sopivalla tavalla outo, pikkuisen säikyttelevä ja metsässä hiiviskelyt veivät ajatukset tulevaan kesään (nimim. talveen kyllästynyt).


Metsän äidin tapahtumat alkavat siitä, kun nuori, raskaana oleva Riina palaa kotikylälleen Vihainperälle. Syrjäinen, äidin aiemmin asuttama mökki henkii mennyttä aikaa ja sen painolastia, ja Riinaa alkavat piinata oudot näyt ja muistot. Riina tekee kotiseutuyhdistykselle töitä kuvaamalla ja kirjaamalla ylös paikkakunnan kellareiden historiaa. Tylsempää hommaa en itse voi äkkiseltään keksiä, mutta onneksi kirjassa ei lopulta hirmuisen paljon kellareiden hämärissä nurkissa pyöritä vaan enemmän tapahtumat keskittyvät kylän menneisyyden salaisuuksiin, Riinan tuntemuksiin ja metsän voimiin. Kylällä on Riinan nuoruudessa kuollut nuori tyttö, mutta saatiinko syyllistä lopulta koskaan kiinni?

"Yöllä havahduin paukahdukseen. Hytkähdin istumaan, kuulostelin. Ääni ei toistunut, mutta kurkistin yläkerran ikkunasta ulos. Oli tummanpuhuvaa, millä hetkellä hyvänsä taivas olisi voinut ryöpsäyttää kaatosateen. Yön pimein hetki oli silti jo mennyt, ulkona näki hyvin. Linnut ja hyönteiset heräisivät pian.
    Olin varma, että joku tarkkaili minua pihamaalta. Vetäydyin verhon taakse ja kurkistin sen lomasta. Minua ei varmaankaan näkyisi, koska huoneessa ei ollut valoja. Verhon liukaspintainen kangas hyväili kättäni: säpsähdin kun hoksasin, että äiti ja täti olivat yhdessä laittaneet verhot ikkunaan juhannuksena kauan sitten." (s. 44)

Kirjassa on jonkin verran ns. säikyttelykohtauksia, mutta jännitys jäi siedettävälle tasolle eli uskalsin oikein hyvin lukea kirjaa yön myöhäisinä tunteina. Metsän äidin luonnonläheisyys oli plussaa kirjalle. Riina polkee pyörällään ympäri kylää, samoilee ja säntäilee pakoon metsän siimeksessä. Metsä kätkee sisälleen salaisuuden jos toisenkin, ja kirjan tunnelma tasapainoilee hienosti oudon ja tavallisen elämän välillä. Pikkukylän menneisyyden salaisuudet ratkeavat lopulta aika erikoisella tavalla. Laitan kirjaan blogissani 'kauhu'-tunnisteen, mutta uskallan empimättä suositella Metsän äitiä myös heille, jotka eivät mielestään kauhua lue. Jos haluat lukea vähän erikoisemman jännärin, lue Metsän äiti!

***
Helmet-lukuhaasteessa sijoitan kirjan kohtaan 49. Vuoden 2017 uutuuskirja.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu blogeissa Taikakirjaimet, Usva, Rakkaudesta kirjoihin
Kirjan tietoja:
Anne Leinonen: Metsän äiti
Atena, 2017
207 sivua

8 kommenttia:

  1. Tää oli hieno, palaisin kyllä Leinosen kirjoihin toistekin. Tunnelma jaksoi kantaa/piti otteessaan loppuun asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole lukenut Leinoselta muuta kuin tämän, mutta kävin jo googleilemassa hänen muitakin kirjojaan. Kiinnostavat kovasti!

      Poista
  2. Mystinen kansi, herätti heti kiinnostuksen. Lisäänpä vinkin ylös, kiitos :) /Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään kirjan kannesta, on tosi kaunis ja varsinkin tuo nurinniskoin oleva ä on hieno yksityiskohta. :)

      Poista
  3. Tän vois ehkä lukea. Mää en kauhiana tykkää nykyään säikkymisestä ja liiasta jännittämisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säikkymiskirjat eivät nappaa minuakaan, mutta tämän kyllä uskaltaa lukea. Jännittelyt pysyivät erittäin siedettävällä tasolla. :)

      Poista
  4. Tässähän olisi oivallinen kesäkirja vaikka mökillä luettavaksi. Tai vaikka eväsretkelle metsään (voikohan sääskihatun harson läpi lukea?)...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäkirjaksi ja mökillä luettavaksi tämä on nappivalinta :D. Sääskihattupulmaan en osaa ottaa kantaa, kun en ole moista kapinetta koskaan käyttänyt. :)

      Poista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...