25. maaliskuuta 2017

2 x dekkari: Irène ja Syyskalma

Niputin tähän postaukseen pari suosikkidekkarisarjani kirjaa. Pierre Lemaitren komisario Verhoeven -sarjasta olen lukenut jo osat Alex (#2) ja Camille (#3), ja erikoisen suomennosjärjestyksen vuoksi sarjan aloitusosa Irène (Minerva, 2016) pääsi lukuun vasta nyt. Mons Kallentoftin Malin Fors -sarjaa sen sijaan olen lukenut järjestyksessä, ja Syyskalma (Schildts, 2011) on sarjan kolmas osa.


Mietin pitkään, viitsinkö edes lukea Irèneä, sillä hänen kohtalonsa oli käynyt jo selväksi sarjan jatko-osista. Uteliaisuus voitti viimein: halusin tietää, onko sarjan avausosa niin timanttisen hyvä kuin Alex ja Camille, joille annoin viisi tähteä. Eipä ollut aivan viiden tähden kirja tämä Irène, mutta todella hyvä neljän tähden kirja kuitenkin. Voi olla, että omia lukutunnelmia verotti se, että olennainen juonenkäänne oli jo selvillä. Jännittelin sitten koko kirjan ajan, milloin alkaa tapahtua, ja lukemiseen tuli ikävä kyttäämisen maku. Joko, joko?? En viitsi spoilata uusia lukijoita, joten en paljasta enempää. Kannattaa lukea kirja!

Irène yllätti minut raakuudellaan. Olihan sarjan jatko-osissakin kaikenlaista, mutta Irène tuntui paikoin jopa mässäilevän hurjilla rikoksilla. Kirjan sarjamurhaaja jäljittelee tunnettuja rikoksia, ja yksityiskohtia kuvaillaan inhottavan yksityiskohtaisesti. Täytyy myöntää, että hypin kuvauksia yli kun alkoi niin ällöttää. Raakuudesta huolimatta kirja avaa hyvin Verhoevenin persoonaa. Hänen suhteensa Irèneen avautuu hienosti tässä kirjassa, ja sehän on tavallaan eräs trilogian kantava lanka loppuun asti. Nyt kun trilogian avausosa tuli luettua, alkoi Alexin ja Camillen uusintaluku kutkutella mieltä. Irène saa minulta neljä tähteä Goodreadsiin.


Kallentoftin Malin Fors -sarjan kirjojen juju on siinä, että sarja henkilöityy voimakkaasti rikostutkija Forsiin, hänen elämäänsä ja herkkään kykyynsä aistia tapahtumia ja niiden vivahteita. Fors ei sentään suoraan juttele rikosten uhrien kanssa, mutta kirjoissa on aina mukana pätkiä, joissa uhrit pohdiskelevat syntyjä syviä ja koettavat haudan takaa viestiä aatoksiaan Forsille. Tämä on yllättävän toimiva ratkaisu, ja näistä pätkistä muodostuu aivan omanlaisensa erikoinen tunnelma, joka erottaa Fors-sarjan tusinadekkareista.

Syyskalmassa Fors saa tutkittavakseen asianajaja Jerry Pettersonin kuoleman. Hän on hiljan ostanut Skogsån linnan, ja löytyy eräänä aamuna sen vallihaudasta kuolleena. Liittyykö kuolema Pettersonin hämäräperäiseen menneisyyteen vai hänen uusrikkautensa aiheuttamiin kaunoihin? Tutkimusten ohella seurataan Forsin taiteilua uudelleenlämmitetyssä parisuhteessa. Forsilla ei mene hyvin. Hänellä menee alkoholiongelmansa kanssa jopa niin huonosti, että mietin, jaksoinko kiinnostua hänen elämästään vain siksi, että hän on nainen. Nimittäin alkoholiongelmaiset miespoliisit ovat sellainen klisee, joka saa mielenkiintoni hyytymään nopeasti. Forsin sinnittelyä ja rimpuilua jaksoin silti seurata, ja ehkäpä sarjan seuraava osa on jo valoisampi. Nyt Forsin mies pohdiskelee näin:

"Sinä haluat että minä soittaisin, vai mitä? Vaikka vain siksi että haukkuisin sinut. Sinulle ei tulisi mieleenkään soittaa itse. Ylpeytesi ei salli, mutta en usko että tajuat sitä. Mutta ei tässä enää soittaminen auta. Lupaan valvoa sinua niin hyvin kuin taidan, mutta kun nyt olet näköjään päättänyt jatkaa tietä joka vie suoraan pimeyteen, en minä tässä paljoakaan voi tehdä, vai mitä?" (s. 190)

Syyskalma oli hyvä dekkari, joka vei sarjaa kiinnostavasti eteenpäin. Kirja saa minulta neljä tähteä Goodreadsiin.

***

Goodreads: molemmat kirjat saavat 4 tähteä
Mistä kirja minulle? Syyskalman lainasin kirjastosta ja  Irènen ostin e-kirjana.
Muualla verkossa:
* Irène-kirjaa on luettu mm. blogeissa Kulttuuri kukoistaaKirja vieköön! ja Lukuneuvoja 
* Syyskalma-kirjaa on luettu blogeissa Rakkaudesta kirjoihin ja Kirjasähkökäyrä 

Kirjojen tietoja:

Pierre Lemaitre: Travail soigné (2006)
Suomennos Sirkka Aulanko
Minerva, 2016
282 sivua

Mons Kallentoft: Höstoffer (2009)
Suomennos Mirja Hovila
Schildts, 2011
422 sivua

6 kommenttia:

  1. Olen Malin Forsin fanittaja, todellakin hieman erilainen rikostutkija. Sinulla on vielä muutama kirja luettavaksi sarjasta. Olen lukenut koko sarjan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua harmittaa jo nyt, että Kallentoftin sarja päättyy joskus. :) Tätä sarjaa on ollut kiva lukea ja seurata Malinin elämää, vaikkei se niin ruusuilla tanssimista olekaan.

      Poista
  2. Kylläpä sattui, että kirjoitit Irenestä tänä aamuna. Eilen lopetin illan metsästämällä tätä Turun kirjastoista. Ei ollut vapaata. En lue paljon dekkareita, mutta Lemaitren Näkemiin taivaassa sai kiinnostumaan paljon kehutusta Verhoefen-sarjasta. Olen jo monesta blogista ymmärtänyt, että Irenestä pitäisi aloittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lemaitren dekkarit ovat ymmärtääkseni aika suosittuja, eikä ihme. Hän on todella taitava kirjoittaja, sillä Näkemiin taivaassa on sentään ihan eri tyylinen kirja kuin nämä dekkarit, ja molemmat tyylit sujuvat häneltä erinomaisesti. :) Toivottavasti saat Irenen käsiisi. Minä nappasin oman kappaleeni edullisesta e-kirjatarjouksesta.

      Poista
  3. Marika, kuvittele, en pysty lukemaan Lemaitren dekkareita, vaikka pidän potenssiin ziljoona hänen romaanistaan Näkemiin taivaassa. Yritin aloittaa tuota dekkarisarjaa, mutta ahdistuin heti. Jokin minussa on muuttunut eli kaikkei kovimmat dekkarit taitavat olla taakse jäänyttä elämää. Tämä ei tosin koske Karin Slaughteria, mutta ei hänellä mitään naista häkissä tms.

    Sulla on järkyttävän kaunis yläbanneri!<3 Minulla kasvaa tuollainen etupihalla, mutta vielä se on jänisverkoissa ja vein verkon ympärille kuukausi sitten myös tuulensuojan, sillä kylmässä pakkasen voima vain kasvaa.

    Ihanaa huhtikuuta sinulle!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lemaitren dekkarisarjan avausosa oli niin raaka, että pahaa teki. Ja varsinkin loppuratkaisu oli häijyä luettavaa... huh, en enää ihmettele että Verhoeven oli niin henkisesti hajalla jatko-osissa.

      Kiitos :) En ole itse ottanut kuvaa, mutta ihastuin siihen heti. Viehko kukka sopii koristamaan kevättä odottavaa blogia. :) Iloista huhtikuun jatkoa myös sinulle, Leena <3

      Poista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...