2. heinäkuuta 2016

Unpopular Bookish Opinions -haaste

Suosikkikirjoja, joita kukaan muu ei ymmärrä? Suosikkikirjoja, joita minä en ymmärrä? Kyseessä on tietysti ahkerasti kirjablogeja kiertänyt haaste, jolla Dysphoria-blogin Heidi muisti minua: Unpopular Bookish Opinions -haaste. Haasteen kysymyksen tuntuivat ensi alkuun vaikeilta, mutta pienen pohdiskelun jälkeen löysin useimpiin vastaukset - samoilla reunaehdoilla, kuin muutkin ovat haasteeseen vastanneet: 'kaikki', 'kukaan muu' jne ovat suhteellisia ilmauksia.

Haaste on kiertänyt monessa blogissa, joten en tällä kertaa enää laita sitä eteenpäin. Ja sitten haastekysymyksiin:

1. Kirja tai kirjasarja, josta kaikki muut pitävät, mutta sinä et.

Pari kotimaista, blogikehuja saanutta kirjaa ei iskenyt omaan lukumakuuni: Mia Kankimäen Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin ja Jukka Viikilän Akvarellejä Engelin kaupungista. Kummastakaan en kirjoittanut bloginiini mitään, sillä jätin molemmat kirjat kesken. Tapanani ei ole avautua kesken jääneistä, mutta kun kerran kysytään niin...:

Kankimäen kirjassa suurin syy keskeytykseen oli kirjan päähenkilö, jonka epämääräinen jahkailu oman elämänsä kanssa ärsytti minua siinä määrin, etten päässyt hänen kanssaan edes Japaniin asti. Sinne tehty matka oli ymmärtääkseni kirjan keskeinen juoniaines, mutta idän eksotiikka ei riittänyt pitämään lukumielenkiintoani yllä. Kirjallisissa reissussa taitaa päteä sama kuin oikean elämän reissuissakin: jollei reissukaverin kanssa synkkaa, on turha lähteä matkalle.

Jukka Viikilän Akvarelli-kirja oli mielestäni tylsä ja mitäänsanomaton. En päässyt sen tunnelmaan kiinni en sitten yhtään. Olin lueskellut noin 30-40 sivua kirjan päähenkilön muistiinpanoja ja ainut mietteeni oli, että teksti lipuu silmieni ohi ilman sen suurempaa into jatkaa - joten miksi jatkaa? Ehkä syynä tylsyyteen oli se, ettei minulla ole tunnesiteitä Helsinkiin eikä teksti saanut kaupunkikuvaa elämään silmissäni.

Kirjamakuja on monenlaisia, ja näiden molempien kirjojen kohdalla voin vain todeta, että onneksi kaikista :) kirjoista pitää joku, joten ei haittaa vaikkei itse kirjasta innostu. Minulla on ollut blogini alkuajoista asti lukuhaastesivun alaosassa lainaus, jonka tiettyjen tapausten osalta allekirjoitan edelleen: "In literature as in love, we are astonished at what is chosen by others." :)

Eivät olleet minun kirjojani.


2. Kirja tai kirjasarja, josta kukaan muu ei pidä, mutta sinä pidät.

Sergei Lukjanenkon kauhufantasiasarja Partio on suursuosikkini, mutta sitä näkyy muissa kirjablogeissa todella harvoin. Partio-sarja on viihdyttävä ja jännittävä, synkkä mutta silti omanlaistaan huumoria sisältävä. Valon ja pimeyden joukot, vampyyrit, ihmissudet, suurvelhot - Partion hämäräpitoinen, moniulotteinen maailma on semmoinen keitos, etten oikein osaa parempaa toivoa fantasialta. Parhaita puolia Partiossa on se, että se on selkeästi kirjoitettu aikuisille, joten lapselliset löpinät löytyvät muista sarjoista. Partio kolahtikin minuun lujaa heti ensimmäisen osan luettuani, ja onneksi sarja on vain parantunut edetessään.

Hox hox: Partio-sarjan uusin osa Uusi partio on ilmestynyt! Kesän ehdoton ykköshankintani, kunhan ehdin nettikauppaan ♥.

Kaiken muun hyvän lisäksi Partio-sarjan kansikuvat on pysäyttävän upeita.


3. Kolmiodraama, jossa päähenkilö päätyy yhteen sen kanssa, jonka et olisi halunnut.

Tähän en valitettavasti keksinyt mitään. Tykkään parisuhderomaaneista, mutta yhtään  tähän kohtaan sopivaa draamaa ei muistu mieleen.

4. Suosittu kirjagenre, josta et pidä tai josta haluaisit pitää, mutta et pysty.

Dystopia tuntuu vain lisäävän suosiotaan, mutta minulle genre on liian synkkä. En halua lukea 'maailma tuhoutuuu ja mitäs sitten tapahtuu' -kirjoja kuin ehkä korkeinkaan muutaman kerran vuodessa, jos silloinkaan.

5. Pidetty, suosittu tai rakastettu hahmo, josta et pidä.

Haasteen toinen kysymys, jonka joudun jättämään vaille vastausta. Suhtaudun kirjojen henkilöihin harvoin kovin suurella tunnelatauksella (pois lukien tietysti ensimmäisen kysymyksen vastaus, joka siis ehkä kävisi vastauksena myös tähän?!), enkä taida edes olla selvillä mitkä ovat 'rakastettuja' tai 'vihattuja' hahmoja.

6. Kirjailija josta monet pitävät, mutta sinä et.

Haluan ymmärtää kysymyksen siten, että se viittaa kirjailijan tuotantoon. John Irving tuntuu olevan yleisesti hyvin pidetty kirjailija, mutta minä pidän hänen tuotannostaan vain Välisarjan avioliitto -romaanista, josta taas moni muu Irvingistä innostunut muistini mukaan ei ilmeisesti pidä kovinkaan paljon (jee, mahtava määrä yleistyksiä yhdessä virkkeessä!).

Irvingin muusta tuotannosta olen lukenut pari kirjaa vailla suurempaa ihastusta. Minulle nuo lukemani ovat olleet hyvin keskinkertaisia kirjoja, joissa on ollut sinne tänne polveileva juoni. Yleensä pidän siitä, että juoni on mutkikas, mutta minulle on jäänyt vaikutelma, että Irvingin kirjoissa mutkikkuudesta ja henkilöiden vaiherikkaasta elämästä on tullut itse tarkoitus. Tämä tyyli ei minua miellytä, enkä ole herran  suomennettua tuotantoa sen kummemmin seurannut.

7. Suosittu sarja, jonka lukemiseen sinulla ei ole mielenkiintoa. 

Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja on saanut paljon kehuja, mutta minuun tämä sarjainnostus ei ole vielä iskenyt. Kokeilin sarjan avausosaa muistaakseni viime kesänä, mutta ei napannut. Historiallinen ajankuva oli toki elävää, mutta henkilöissä ja tapahtumissa tuntui olevan liikaa tietynlaista kurjuutta, jota en tahdo jaksaa suomalaisessa enkä muunkaan maalaisessa proosassa.

8. Kirja, joka on mielestäsi huonompi kuin siitä tehty elokuva.

Pidän Agatha Christien dekkareista, mutta niistä tehdyt elokuvat ja tv-sarjat ovat mielestäni parempia kuin kirjalliset versiot. Iso osa lienee erittäin hyvillä näyttelijävalinnoilla. Minulla on kotihyllyssä vuonna 1978 ensi-iltansa saanut Kuolema Niilillä, jossa ovat mukana mm. Mia Farrow, David Niven ja Peter Ustinov. Komisario Palmu on myös erinomainen elokuvaversiona. Joel Rinnettä parempaa Palmua on hankalaa kuvitella, mutta saapa nähdä millaiset arvostelut Mikko Kivinen saa syksyllä ensi-iltaan tulevassa teatteriversiossa.


Kiitokset Heidille haasteesta!

16 kommenttia:

  1. Saatoin vain hymyillä nyökytellen sinun vastauksille. Katselin kirjastossa Engeliä, mutta en tarttunut. Minulla on voimakas Helsinki side, mutta minulle se on Henrik Tikkasen Minun Helsinkini, en halua tai ota vastaa muuta. Kähkönen ei ole minun juttuni myöskään. Aiheet eivät kiinnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tikkasta en ole lukenut, mutta totta - jos jokin kirja muodostaa voimakkaan vaikutelman jostain aiheesta, en itsekään yleensä halua lukea 'muita' versioita. :)

      Poista
  2. Hyviä vastauksia :)

    Kuolema Niilillä filmi (1978) on erinomainen erinomaisten näyttelijöiden vuoksi, myös Idän pikajunan arvoituksessa oli nimekäs näyttelijäkatras, muuten esim. 1960-luvun filmatisoinnit olivat heikkoja.

    Tälle haasteelle brexitin hengessä sopisi unpopular british opinions.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jatkan unpopular british opinions-teemaa seuraavassa kirjajutussa. :D Mutta noista Christie-filmatisoinneista on minulta varmaan moni näkemättä. Idän pikajunan olen nähnyt, ja Lauren Bacallin roolisuoritus teki vaikutuksen.

      Poista
    2. 1970-luvun filmit olivat hyviä, 1960-luvun filmit eivät, eikä niitä juuri enää näytetäkään.

      Poista
    3. Christietä tuntuu tosiaan tulevan tv:stä lähinnä Poirot-sarjan muodossa. Vaikka hyviähän nekin ovat, parempia kuin kirjalliset Poirotit.

      Poista
  3. Minulla on kolme osaa tuota Sergei Lukjanenkon partiota hyllyssäni, mutta en ole "ehtinyt" lukea, kun koko ajan tulee jotain muuta luettavaa. Lukulistalla siis on ja fiilarit on hyvät. Olisin muuten voinut itsekin mainita Irvingin: olen pari hänen kirjaansa lukenut ja yhden jättänyt kesken. Ei vain uppoa minuun hänen tyylinsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän sitä kaikkea voi ehtiä lukemaan, mutta hyvä että Partiot ovat käden ulottuvilla. Voi sitten lukuinnon iskiessä lukaista monta osaa putkeen. :) Minua todella houkututtaisi pitää oma pieni Partio-maraton ja lukea koko sarja alusta uudelleen läpi. Saapa nähdä, josko innostun moiseen tässä kesän päätteeksi.

      Poista
  4. Mulla ois samoissa kohissa tyhjää... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosi noloa jättää pari kohtaa tyhjäksi, mutta minkäs teet. Varsinkin tuo kolmiodraamakohta huvitti, sillä luen niin paljon kaikkia parisuhdestooreja, että luulisi jonkun kolmoisdraaman jääneen mieleen. :)

      Poista
  5. Akvarelleja, ah ihana kirja.
    Kuopiota en ole lukenut enkä Partiota, pitäiskö?
    Kuuluisa kolmiodraama on Kultahatussa, The Great Gatsbyssa ;)
    Irvingin karhut ovat niin symppiksiä, mutta kirjat ovat ihan liian pitkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuopio- ja Partio-sarjoja toki kannattaa kokeilla, mutta arvelisin että näistä ehkä tuo Kuopio voisi olla enempi sinun kirjamakusi mukainen. :) Luulin itse asiassa, että olet sen jo lukenut.

      Ahaa, enpäs ole Kultahattua lukenut. Se pitäisi ottaa vaikka syksyn lukupinoon. Kirja on muistaakseni mukavan lyhyt.

      Poista
  6. Olemmepas me monessa kohtaa eri mieltä, mutta sehän on vain hauskaa :) Ja tuo lainauksesi "in literature as in love..." onkin muuten aika mainio :) Tykkään tosi paljon Kankimäen kirjasta ja myös Viikilän Akvarellit on minusta hieno. Kähkösen Kuopio-sarjakin on minusta historiallisten romaanien aatelia... Yhteistäkin silti on: dystopiaa en koe omakseni minäkään, en oikein jaksa sellaista synkistelyä, vaikka ei tämä maailmanmeno aina oikein kohdallaan olekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän sopii haasteen luenteeseen, että toisten vastauksista ollaan iloisesti eri mieltä. :) Historialliset romaanit eivät oikein kuulu suosikkeihini, luen niitä aika harvoin. Niiden kohdalla tykkään enempi seikkailuista ja vaikka historiallisista dekkareista kuin realismiin kallellaan olevista kirjoista. Koetan silti aina välillä kokeilla, josko joku realistisempikin kirja kiinnostaisi, mutta ainakaan Kuopio-sarjan avausosan suhteen ei napannut.

      Poista
  7. Olet kyllä ensimmäinen, jolta kuulen, että Viikilä ei ole innostanut. Itse en ole sitä(kään) lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, olen huvittuneena lukenut Viikilän kirjan bloggauksia - taas joku ihastui kirjaan :). Eli en minäkään muista lukeneeni siitä muuta kuin hyviä kommentteja. Olisin pysynyt hiljaisena vastarannan kiiskenä ko. kirjan suhteen ilman tätä haastetta.

      Poista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...