15. heinäkuuta 2016

Andrew Michael Hurley: Hylätty ranta

Löysin Andrew Michael Hurleyn kirjan Hylätty ranta (WSOY, 2016) kirjablogeista, sillä katalogien selailussa kirja ei jäänyt haaviini (enkä ole syksyn tai kesän tarjontaan vielä ehtinyt edes tutustua). Kirjan kauniista kannesta on liikkeellä mustaa ja valkeaa versiota, ja sattumalta lähikirjastossani oli paikalla molempia. #firstworldproblem: kumman lainaan? Valitsin pikalainahyllyn valkean version, sillä musta kansi tuntui liian synkältä kesäisiin lukuhetkiin.
Erittäin kaunis kansi!

Blogijuttujen perusteella minulle jäi mielikuva, että osa lukijoista on odottanut kirjassa olevan kauhugenren piirteitä. Minä lähdin lukemaan kirjaa vailla isoja kauhu- tai muitakaan odotuksia. Suurimmat odotukset omalle lukemiselleni latasi se tieto, että Hurleyn kirja on palkittu Britanniassa vuoden 2015 parhaana esikoisromaanina. Vaikuttava avaus kirjailijanuralle, se on todettava. Hylätyn rannan kieli on parhaimmillaan  lähes runollista, ja sen lukeminen oli nautinto:

"Sellaiseen oli tietysti helppo suhtautua ivallisesti, mutta niillä main nykyajasta näkyi merkkejä niin vähän, että Loneyn oli helppo kuvitella elävän menneisyydessä ja olevan - miten sen sanoisi - ikään kuin virittynyt tiettyjä asioita varten.
    Arvaamatta noussut sumu, ukkosen jyrinä mereltä, tuulenhenki joka puhalsi pitkin meriroskien ja vanhojen luiden satoa kantavaa rantaa; jotkut sellaiset merkit riittivät saamaan aikaan tunteen siitä, että jotakin tapahtuisi pian. Vaikka en oikein tiennytkään mitä.
    Ajattelin usein, että aikaa oli siellä liikaa. Aikaa oli sairaalloisen paljon. Se kummitteli kaikkialla. Aika ei valunut pois niin kuin olisi pitänyt." (s. 54)

Kirjan keskeisenä tapahtumapaikkana on ranta nimeltä Loney. Tapahtumien kertojana on teini-ikäinen Tonto, joka on saapunut pääsiäisen viettoon rannan tuntumaan perheensä kanssa. Perheeseen kuuluu mm. mykkä veli, ja uskonnollinen äiti, ja mykkyydestä ja uskonnosta ammennetaan melko lailla kirjan erikoisiin tapahtumiin. Uskon voima on eräs kirjan teemoja, vaikkei sitä liiaksi korostettukaan ja juuri tästä hienovaraisesta otteesta katolilaisuuteen muodostui iso osa Hylätyn rannan omalaatuisesta tunnelmasta. Perheen ja paikallisväestön välille muodostuvat jännitteet hoitivat loppusilauksen.

Hylätty ranta eteni hitaasti, ja kesti pitkän aikaa ennen kuin mitään sen kummempaa alkoi hahmottua. Kiihkeiden jännärien ystäville kirja saattaa siis olla pettymys (kirjaan oli laitettu 'jännitys' tarra), mutta itse tykkään lukea silloin tällöin ei-tapahdu-mitään -tyylisiä kirjoja. Niissä pitää vain olla jokin muu juttu, joka pitää melenkiinnon yllä. Hylätyn rannan tapauksessa kerronnan maalailemat rantafiilikset saivat minut jatkamaan lukemista, ja saihan kirja toki lopulta huipennuksensa, vaikkei aivan kaikkea selitettykään auki lukijalle. 

Minua kirjan aution, hylätyn rannan tunnelmat miellyttivät neljän Goodreads-tähden arvoisesti.

Goodreads: 4 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Kirjakaapin kummitus, Lukuisa, Ullan luetut kirjat ja Dysphoria.
Kirjan tietoja:
Andrew Michael Hurley: The Loney (2014)
Suomennos Jaakko Kankaanpää
WSOY, 2016
427 sivua

12 kommenttia:

  1. Minä huomasin tämän ensimmäisen kerran kirjakaupassa, jossa työntekijät mainostivat sitä kovasti. Ajattelin ettei ihan huono voi olla. Nyt se on lukulistalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole käynyt kirjakaupoissa pitkään aikaan, aletkin olen kiertänyt kaukaa... mutta kiva, jos innostut lukemaan tämän. On ehdottomasti tutustumisen arvoinen. :)

      Poista
  2. Kiitos Marika, tämä laitetaan lukulistalle. Olen tätä hiplaillut kirjakaupassa, mutta hyviä kirjoja on niin paljon, ja välillä on mukava lukea omista kasvavista lukemattomien pinoista jotakin. Ihmettelen, että mistä niitä kirjoja meille oikein tulee, kun yritän vältellä noita arvostelukirjoja. No, yksi paikka on kirjaston poistohylly missä viihdyn, jos mies ei ole mukana ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä kirjoja on aivan liikaa, se on totta. :) Minäkin olen koettanut vältellä a-kappaleita, mutta kesän aikaan innostuin pyytämään muutaman ja hyviähän nekin ovat olleet (postauksia tulossa aikanaan). Kirjakauppaan en viime aikoina ole eksynyt, kun Oulun Suomalainen muutti minun kannaltani vähän hankalaan paikkaan eli liian kauas keskustan uumeniin. Olen ollut laiska lähtemään sinne, joten uutuushiplailut ovat jääneet vähiin.

      Poista
  3. Tämä tarina on jäänyt mukavasti mieltä kutkuttamaan. paljon jää asioita ilmaan, ja hyvä niin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakaan ei haitannut, vaikka muutama asia jäi arvoitukseksi. Jäipähän jotain oman mielikuvituksen varaan. :)

      Poista
  4. En voi lukea tätä tekstiäsi, sillä kirja on kirjastovarauksessa! Vähänkö jännittää, mitä sieltä tulee (anteeksi, tuo kuulostaa ihan urheiluselostukselta)! En oikeasti yhtään tiedä, mitä kirja käsittelee. Enkä aio lukea takakansitekstiä, niitä en lue koskaan, jos suinkin voin sen välttää. Ne vain ovat niin kammottavia. Kirjaesittelyitä ennen julkaisua kyllä saatan kuunnella, mutta tämä kirja on aivan tyhjä sivu toistaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että kirja toimii erinomaisesti ilman ennakkotietoja. Toivottavasti tykkäät - minusta tämä oli mukavan persoonallinen ja arvoituksellinen kirja.

      Poista
  5. Minä olen keskittynyt oman puutelistojen kirjojen etsintään eli kiertänyt antikvaarien listoja. Kirjakauppaan olen eksynyt vain muutaman kerran ja silloinkin täsmäostoin. Ei heräteostoksia.
    Hylätty ranta, luin sen mustana ;) Minulle tuo kirja oli yllätys, odotin jotain erilaista, mutta pidin tarinasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on jonkinlainen pieni puutelista, mutta en ole kovin aktiivisesti kirjoja etsiä... joskus tulee tehtyä hakuja nettiantikvariaatteihin. Heh, juuri nuo heräteostot taitavat olla minun juttuni. :)

      Hylätty ranta oli hieno, ja parasta onkin lukea kirjoja ilman ennakkotietoja.

      Poista
  6. Luin nyt, en ihan hirveästi innostunut: liikaa luontokuvausta ja hitautta minun makuuni, tunnelma on kyllä vahva ja hieno, ja aihe on erikoinen, eikä sitä kesken voi jättää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, eihän tämä kauhean räväkkä kirja ole. Jos kaipaa menevämpää tarinaa, kannattaa etsiytyä muualle kuin Hylätylle rannalle. :) Aihe oli kyllä erikoinen, ja aika kiehtova.

      Poista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...