Linda Bondestam: Elämäni pohjalla - Yksinäisen aksolotlin tarina
Linda Bondestamin lastenkirjojen kuvitukset ovat varmasti tuttuja monille, joiden perheessä tai lähipiirissä on lapsia. Bondestam myös kirjoittaa, ja vuonna 2020 häneltä ilmestyi kuvakirja Elämäni pohjalla - yksinäisen aksolotlin tarina (Teos & Förlaget, 2020). Minä luin kirjan aivan itsekseni ilman lapsilukijoita, sillä sen hurmaava kansikuva houkutteli valitsemaan kirjan Seinäjoen kirjaston lukuhaasteen neljänteen haastekohtaan, jossa ollaan vesillä.
Rakastin Bondestamin kirjassa aivan kaikkea: kuvitusta ja värejä, aksolotlin pallomaista hahmoa, tekstejä, jopa kirjaan valittua fonttia ja isoa vaakasuoraa sivukokoa. Kuvakirjan sivut ja lyhyet tekstit johdattavat lukijaa maan alkuhämärästä ihmiskunnan salaperäiseen tuhoon, ja kuvaavat pikkuisen aksolotin elinkaarta sen vetisessä ympäristössä. Yksinäisyys iskee, kun kavereina olleet tiikerisalamanterit saavat keuhkot ja siirtyvät maan pinnalle - yhtäkkiä on aikaa pyyhkiä levää järvenpohjaan kertyneestä kummallisten esineiden kokoelmasta. Mutta elämä yllättää, ja myös aksolotli tempaistaan kotoisasta järvestä uusiin ympyröihin.
Yksnäisen aksalotlin tarinassa on lempeää huumoria ja hauskaa tuotesijoittelua - mm. Muttin Polpa-tomaattimurskapurkki näyttelee tärkeää osaa aksolotlin vaiheissa. Toisaalta mukaan mahtuu synkkiä jaksoja, jotka ehkä paremmin avautuvat aikuislukijalle. Paljon kerrotaan kuvien kautta, ja niissä riittää mukavasti yksityiskohtia, samalla kun silmien ohi vyöryy isoja teemoja kuten ilmastonmuutos ja toiveikas asenne elämän jatkumiseen, muodossa tai toisessa. Elämäni pohjalla onkin niitä kuvakirjoja, joita voin huoletta suositella vaikkapa lahjaksi aikuiselle. Itse ihastuin tähän kirjaa täyden viiden Goodreads-tähden veroisesti!
Jos aksolotli ei ole tuttu eläin, lisää tietoa löytyy esimerkiksi Korkeasaaren sivuilta.
YouTuben sympaattinen kirjatraileri johdattelee kirjan tunnelmiin:
Seinäjoen kirjaston lukuhaasteessa kirja sopii kohtaan 4. Vesillä.
Kirjailijalta olen lukenut teoksen Hopi Hopi, joka sai Ruotsiss August-palkinnon 2024. Aivan uskomaton lastenkirja, ja kyllähän niitä voi lukea vaikka missä iässä tahansa.
VastaaPoistaMinäkin luin Hopi Hopin, vaikken siitä lopulta kirjoittanutkaan blogiin. Aivan huikea kirja, tykkäsin ihan hirmuisesti siitäkin. August-palkinto meni todellakin oikeaan osoitteeseen. :)
Poista