Sekalaisia miniarvioita osa 2

Tässäpä taas eräs sekalainen setti kevään aikana luettuja kirjoja! Kokonaisuutena arvioiden jutun kirjat eivät edusta lukukevääni parasta antia, mutta keskinkertaisillekin kirjoille on paikkansa ja aikansa.

Photo by Dulcineia Dias on Unsplash

Yiyun Li: Yksinäisyyttä kalliimpaa (Tammi, 2015)

Odotin Lin kirjalta paljon, sillä kirjan ainekset olivat tosi kiinnostavia takakannen kuvauksen perusteella. Kiinassa 90-luvulla ystävystynyt nelikko joutuu kohtaamaan järkyttävän tapaturman, ja hajoaa lopulta ympäri maapalloa. Heidän elämäänsä seurataan nykyajan Yhdysvalloissa ja Kiinassa, ja takakansi antaa ymmärtää, että murhayrityksen selvittelyäkin on luvassa. Tämä murhacase ei minua niinkään houkutellut kirjan pariin, sillä lähinnä odotin syväsukellusta monikulttuuriseen maailmaan ja koskettavia ihmiskohtaloita. 

Kävipä kuitenkin niin, että Yksinäisyyttää kalliimpaa jäi minun kohdallani vaisuksi lukukokemukseksi. En oikeastaan saanut kirjasta kovinkaan paljon irti, ja sen henkilöt eivät saaneet minua kiinnostumaan itsestään tai tekemisistään. Tapahtumista jäi kokonaisuutena ajatellen etäinen vaikutelma, ja kirjan luettuani tuntui, että murhayrityksen maininta takakannessa oli melkoista liioittelua, niin vähäisessä roolissa se lopulta kirjassa oli. Toki sillä oma vaikuttimensa oli moniin tapahtumiin ja sen kautta kuvattiin päähenkilöiden toimintaa ja reaktioita asioihin. Silti Lin kerronnassa oli jotain, joka sai koko tarinan tuntumaan kohtalaisen yhdentekevältä. Kulttuurierojen kuvaus erityisesti amerikkalaisesta näkökulmasta katsottuna oli sen verran kiintoisaa, että Yksinäisyyttä kalliimpaa saa minulta 2 tähteä Goodreadsiin.

Harlan Coben: Älä päästä irti (Minerva, 2018)

Olipa kivaa lukea pitkästä aikaa dekkari, joka ei kuulu mihinkään sarjaan! Harlan Cobenilta on suomennettu tosi paljon kirjoja, mutta itse en ole tähän mennessä tullut lukeneeksi niistä yhtään. Älä päästä irti päätyi kuunteluun aivan sattumalta, kun tutkin BookBeatin tarjontaa, ja päätin kokeilla tätä kirjaa lähinnä hyvin lukijan (Markus Niemi) vuoksi. 

Jäin nopeasti koukkuun Cobanin kirjaan, vaikka periaatteessa kirjan juonessa ei ole mitään mullistavaa. New Jerseyn poliisietsivä Nap Dumas päätyy penkomaan oman nuoruutensa niinkin traumaattista tapahtumaa kuin tyttöystävän yhtäkkistä lähtöä. Ok, no Dumasilta kuoli myös veli ja kaikkea muutakin hämärää tapahtui. Menneisyys pompahtaa Dumasin eteen, kun kadonneen tyttöystävän sormenjäljet löytyvät murhapaikalta ja Dumasiin otetaan yhteyttä. Hän on nimittäin aloittanut poliisiuransa syöttämällä tyttöystävän sormenjäljet poliisitietokantaan... oma-aloitteisuutta Dumasilta totisesti löytyy, ja itse asiassa ihmettelin kirjan aikana, miksi hänellä näyttää olevan rajattomasti aikaa omiin ko. tyttöystävään liittyviin tutkimuksiin. 

Älä päästä irti rullaa silti mukavasti eteenpäin, ja kirja oli omiaan äänikirjana kuunneltavaksi. Tykkäsin kirjan hitusen salaperäisestä tunnelmasta, sillä juoneen mahtui mm. salaliittoteorioita. En silti ole aivan varma, olisiko kirja pitänyt luettuna näin hyvin otteessaan. Goodreadsiin Älä päästä irti saa kolme tähteä.

Henrik Fexeus: Viimeinen illuusio 2 - Ontot (Jalava, 2019)

Nuorille suunnatun scifi-sarjan toisessa osassa lukijaa armahdetaan sen verran, että kirjan tapahtumien taustoja paljastetaan hitusen enemmän kuin sarjan avausosassa. Rakkaan naapurimaamme pääkaupungissa Tukholmassa on pyörinyt jo vuosien ajan sarja illuusioita, jossa koko kaupunki luodaan ikään kuin uudelleen. Niiden toimintaan liittyvät myös kirjan nimessä mainitut ontot, vaikka onttojen olemus jäi kyllä itselleni hieman hämäräksi. 

Sarjan avausosasta tutut Ky ja Adam ovat edelleen kuvioissa mukana, ja he koettavat edelleen selvittää kotikaupunkinsa salaisuuksia ja erityisen sen menneisyyden arvoitusta. Harmi vaan, että kirja keskittyy niin paljon viemään juonta vauhdilla eteenpäin, ettei Kyn ja Adamin hahmoihin juuri tulee lisää syvyyttä. Adamin erityislaatuisuus kuitenkin käy selvemmin ilmi, ja hänen seikkailunsa oman mielen syövereissä tarjoavat kirjan omituisimmat juonikuviot. Tämä lainaus kuvaa kirjan ja sarjan henkeä erinomaisesti:

"Ky oli olemassa kahdessa todellisuudessa, ja se repi häntä kahtia. Oli päivä päivältä vaikeampaa löytää takaisin normaaliin, tavalliseen elämään." (s. 60)

Viimeinen illuusio on outo sarja, jonka tapahtumista on välillä vaikea saada otetta, mutta juuri siksi kai toimikin minulle aika kivasti päänupin nollaajana. Ontot-kirja oli silti mielestäni loppua kohden liian toimintapainotteinen. Kirja olisi ollut paljon parempi, jos sen sisältö olisi ollut laadultaan rauhallisempaa ja kirjan kuvaamaa maailmaa ja sen lainalaisuuksia olisi avattu enemmän. Nyt Ontot saa Goodreadsiin kolme tähteä.

***

Fexeuksen kirjalla osallistun Scifi-haasteeseen. Saattoipa peräti olla viimeinen kirja, jonka ehdin tähän haasteeseen lukea. Haastehan päättyy kuun lopulla. Yksinäisyyttä kalliimpaa sopii hienosti Kirjahyllyyn arteet 2 -haasteeseen, sillä e-kirja majailia aika kauan lukulaitteessani ennen kuin poimin sen lukuun.

Goodreads: Ontot ja Älä päästä irti saavat kolme tähteä, Yksinäisyyttä kalliimpaa saa 2 tähteä.

Mistä kirjat minulle? Ontot lainasin kirjastosta, Älä päästä irti -dekkarin kuuntelin BookBeatista ja Yksinäisyyttä kalliimpaa on oma e-kirja ostos.
Muualla verkossa:
* Yksinäisyyttä kalliimpaa -kirjaa on luettu mm. blogeissa Sivumerkkejä,  Lukijatar, Tuijata, Donna Mobilen kirjat
* Älä päästä irti -kirjaa on luettu mm. blogeissa Leena Lumi, Kirjarouvan elämää
* Viimeinen illuusio 2 - Ontot -kirjaa on luettu mm. blogissa Yöpöydän kirjat
Kirjojen tietoja:

Yiyun Li: Yksinäisyyttä kalliimpaa / Kinder Than Solitude (2014)
Suomennos Helene Bützow
Tammi, 2015 (Keltainen kirjasto nro 459)
395 sivua 

Harlan Coben: Älä päästä irti / Don't Let Go (2017)
Suomennos Saana Rusi
Lukija Markus Niemi
Minerva, 2018
Kesto 9 h 8 min

Henrik Fexeus: Ontot / De ihåliga (Den sista illusionen 2) (2018)
Suomennos Eeva-Liisa Nyqvist
Jalava, 2019
351 sivua