Agatha Christie: Salainen vastustaja

Hurja Hassu Lukija -blogin Christie-haaste on jo loppumetreillä, mutta ehdinpäs lukea yhden Tommy & Tuppence -tarinan tähän haasteeseen. Heidän seikkailunsa ovat jääneet minulta aiemmin täysin tutustumatta, ja olin melko utelias kaksikon suhteen. Juuri lukemani Salainen vastustaja -kirjan (WSOY) perusteella täytyy todeta, ettei menetykseni ole ollut suuren suuri. Kaksikon pirtsakkuudessa oli pari astetta liikaa pirteyttä minun makuuni, mutta aion silti antaa heille toisen tilaisuuden. Ehätin nimittäin hankkia Tommyn ja Tuppencen Salomon tuomio -seikkailun omaan hyllyyni ennen kuin koeponnistin sarjaa. Marketin pokkarihyllystä on kiva poimia aina silloin tällöin jotain mukaan, ja myönnän, että takakannen mainoslause (kirjaa kehuttiin parhaaksi T & T -seikkailuksi) ja uuden pokkarisarjan houkuttelevan värikäs ulkoasu tekivät tehtävänsä. Christie-haasteeseen Salomonin tuomio ei enää ehdi, mutta Christien pariin palaan ehdottomasti myös haasteen jälkeen.


"Kun Tommy lähti varjostamaan miehiä, Tuppencen oli käytettävä koko itsehillintänsä ollakseen lähtemättä mukaan. Mutta hän hillitsi itsensä parhaansa mukaan ja lohduttautui ajatuksella että hänen päättelynsä oli osoittautunut oikeaksi. Miehet olivat varmasti tulleet toisen kerroksen huoneistosta ja tuo heikko johtolanka, nimi Rita, oli taas vienyt nuoret seikkailijat  Jane Finnin ryöstäjien jäljille.
    Mutta mitä hän tekisi seuraavaksi? Tuppencen oli vaikea antaa ruohon kasvaa jalkojensa alla. Tommyllä oli runsaasti töitä, ja Tuppence tunsi olevansa jotenkin tuuliajolla kun ei voinut ottaa osaa takaa-ajoon," (s. 86)

Salainen vastustaja on ensimmäinen Tommy & Tuppence -sarjan kirja. Parikymppinen nuoripari (joskaan he eivät ole pari-pari vielä kirjan alussa ja kyllä, Tuppence on nainen ja tuo omituisen kuuloinen nimi on lempinimi) on kirjan alkusivuilla pulassa, kun he koettavat keksiä mihin ryhtyä, jotta saasivat hankittua elontonsa. Sodan jälkeen työpaikat ovat tiukassa, mutta muutamien onnekkaiden yhteensattumien jälkeen he päätyvät selvittämään torpedon upottamalta Lusitania-alukselta pelastuneen Jane Finnin kohtaloa. Janen haltuun on uskottu tärkeitä papereita, jotka vääriin käsiin joutuessaan voivat horjuttaa kansallista turvallisuutta.

Juonikuvio on vauhdikas, ja yllättävän paljon kytköksissä Englannin poliittisiin kuvioihin. Salaisen vastustajan kerronta on poliittisesta aiheestaan huolimatta leppoisan letkeää, ja Tommy ja Tuppence ovat rento pari verrattuna vaikkapa Hercule Poirotiin, joka vaikuttaa heidän rinnallaan asiallisuuden ruumiillistumalta. Tommy ja Tuppence pitävät toiminnasta ja harmaiden aivosolojen hieronta jää toisinaan taka-alalle. Tuppence vertautui mielessäni luonnollisesti neiti Marpleen. Christietä on tullut luettua sen verran, etten millään osaa lukea hänen kirjojaan yksittäistapauksina vaan eri kirjojen pääsankareita tulee tutkailtua yhtenä joukkona. Joten siinä missä herttainen neiti Marple kutoi sukkaa ja mietti, Tuppence oli mukavan nuorekas ja rempseä. Hätkähdin aivan, kun Tuppence päätti ykskaks pestautua epäilyttävän Rita-rouvan sisäköksi vakoillakseen tämän touhuja. Olipas suorasukaista touhua! Tuppence ei tosiaan jäänyt seinäruusuksi tässä tarinassa.

Rikollinen saatiin totta kai lopussa kiinni, ja koko kirjan mittainen kysymys 'kuka on herra Brown?' sai myös vastauksensa. Salainen vastustaja oli harmitonta ja kohtalaisen viihdyttävää luettavaa, vaikkei pompannutkaan Christie-suosikkieni joukkoon. Goodreadsiin kirjaa saa kolme tähteä.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu blogeissa Jokken kirjanurkka, Paljon melua kirjoista.
Kirjan tietoja:
Agatha Christie: The Secret Adversary (1922)
Suomennos Eva Siikarla
WSOY
310 sivua

Kommentit

  1. Minusta Tommy ja Tuppence -tarinat ovat ihaninta Christietä, mitä olen lukenut ja pidän niistä jopa enemmän kuin neiti Marple -tarinoista. Salainen vastustaja löytyy kirjahyllystä, mutta Salomonin tuomiota en juurikaan muista, joten kai se on jostain kaivettava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä tykännyt näistä Christien leppoisimmistakin kirjoista, mutta jotenkin tämä ei juuri nyt niin hirmuisesti sytyttänyt. Kehutun Salomonin tuomion aion lukea varmasti jo tässä kevään kuluessa. Jospa se sitten olisi se minun T & T -kirja. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.