3 x Viisikko-nostalgiaa

Luin taannoisella Rauhaa maailmaan -lukumaratonilla pitkästä, pitkästä aikaa yhden Enid Blytonin Viisikon, ja onneksi olin varannut niitä lukupinooni myös lisää. Oli niin hauskaa sukeltaa Leon, Annen, Paulin, Dickin ja Timin kanssa seikkailuihin, että lukea hurautin maratonin jälkeen pari muutakin Viisikkoa: ihka ensimmäisen eli Viisikko Aarresaarella ja sarjan yhdeksännen kirjan Viisikko joutuu ansaan. Maratonilla lukemani oli sarjan seitsemäs kirja Viisikko ja aavejuna.

Sarjassa sinne tänne hyppiminen ei haittaa Viisikkojen kanssa, sillä kirjojen välillä ei muistini eikä tuoreiden havaintojen mukaan ole jatkumoa. Peruskuviot ovat tuttuja osasta toiseen: lapsilla on aina loma-aika, ruokaa syödään säännöllisin väliajoin ja luvassa on jänniä seikkailuja. Varhaisimmat kirjastomuistoni liittyvät juuri Viisikoihin, ja Viisikot olivat silloin vuosia sitten todella jännittävää luettavaa. Oli salakäytäviä ja roistoja ja hyvä kun uskalsin sivua kääntää. Näissä nyt lukemissani ei tullut vastaan salakäytäviä, mutta voileipiä ja erilaisia kakkuja syötiin runsain mitoin. Myös tomaatit tuntuivat maistuvan Viisikon jäsenille. Viisikko ja aavejuna -kirjassa joku söi aamiaisella peräti kuusi tomaattia, ja tomaateista puhuttiin muissakin kirjoissa usein ruokajuttujen yhteydessä. Tämä tuntui minusta omituiselta, tai siis ainakaan itse en ole näin suuri tomaattien ystävä. Ehkä tomaatit olivat erikoisen suosittuja 40-luvun Englannissa. Kaikki lukemani kirjat ovat nimittäin tuolta vuosikymmeneltä.

Viisikko aarresaarella aloittaa 21-osaisen Viisikko-sarjan, ja mielestäni sarja-aloitus tuntui leppoisalta kesälomakirjalta esimerkiksi Viisikko joutuu ansaan -osaan verrattuna, jonka koin paljon jännittävämmäksi. Henkilöt esitellään lukijalle ensi kertaa, ja Pauli ja Tim tutustuvat Leoon, Dickiin ja Anneen. Kirjan loppupuolella päästiin viimein seikkailun makuun, ja kirjan viimeiset sivut tuntuivat äiteliltä verrattuna Viisikkojen yleensä erittäin napakoihin lopetuksiin. Mutta aarresaaren aarteen avulla ratkesivat Paulin perheen rahahuolet, ja muissa kirjoissa seikkailut taitavat vain päättyä roistojen kiinnisaantiin, joten onhan siinä jo aihetta pieneen tunnekylläisyyteen.

Viisikko ja aavejuna vie Viisikon nummille retkeilemään maisteri Luffyn kanssa. Viisikko tutustuu Jock-poikaan, joka asuu äitinsä ja isäpuolensa kanssa lähistön maatalossa. Jo alusta asti on helppo aavistaa, kuka on roisto ja kuka ei, mutta eihän se mitään haittaa. Pauli joutuu vangiksi (se näyttää olevan hänellä tapana, sillä samoin käy Viisikko joutuu ansaan -kirjassa), ja aavejunan arvoitusta tutkitaan öiseen aikaan nummilla. Tässä kirjassa oli suurempi seikkailu- ja jännityskerroin kuin sarja-avauksessa, ja tapahtumapaikkana nummiympäristö kiehtoi minua enemmän kuin Paulin kotitalon lähimaisemat.

Viisikko joutuu ansaan on jo kutkuttavan jännittävä Viisikko-kirja. Aikuismaailma tuntuu kirjassa raa'alta ja uhkaavalta, ja pienen Jo-tytön kohtalo on tästä hyvä esimerkki. Viisikko tutustuu Jo'hon kirjan alussa (Viisikossa tutustutaan usein johonkin uuteen lapseen), ja nykymittapuun mukaan hän kokee pahoinpitelyä ja heitteille jättöä isänsä taholta. Kirjassa ei tietenkään puhuta mitään tämmöistä, sen sijaan Viisikon lapset kokevat Jo'n merkilliseksi tytöksi, jolla ei ole samanlaista perhettä kuin heillä. Viisikko-lasten perheet edustavat onnellisia ydinperheitä, mutta sivuhenkilöiden kuten Jon kautta idylliin tuodaan muunkinlaisia sävyjä, ja tämä tuo Viisikkoihin todellisuuden tuntua. Lasten välisiä suhteita kuvataan hienosti juonenkäänteiden lomassa, ja kirja oli mielestäni paras näistä kolmesta lukemastani.

Havaitsen itsessäni pientä Viisikko-kuumetta, eli voipa olla, että palaan sarjan pariin tänä vuonna vielä uudelleen. Lukumaratonlukemistoon sarja on erinomainen valinta.

Goodreads: Viisikko aarresaarella ja Viisikko ja aavejuna saavat 3 tähteä. Viisikko joutuu ansaan saa neljä tähteä.
Mistä kirjat minulle? Viisikko aarresaarella on oma e-kirjaostos. Kaksi muuta Viisikkoa lainasin kirjastosta.
Muualla verkossa: 
* Viisikko aarresaarella -kirjaa on luettu blogeissa Sheferijm, Jokken kirjanurkka ja Kirjanurkkaus.
* Viisikko joutuu ansaan -kirjaa on luettu blogeissa Sheferijm ja Villasukka kirjahyllyssä
* Viisikko ja aavejuna -kirjaa on luettu blogeissa Lumiomena, Sheferijm ja Villasukka kirjahyllyssä
Kirjojen tietoja:

Enid Blyton: Five on a Treasure Island (1942)
Suomennos Lea Karvonen
Tammi, 2015 (e-kirja)
107 sivua

Enid Blyton: Fife Go off to Camp (1947)
Suomennos Lea Karvonen
Tammi
159 sivua

Enid Blyton: Five Fall into Adventure (1945)
Suomennos Lea Karvonen
Tammi
170 sivua