Viiden kirjan haaste
Sain Jokken kirjanurkasta mukavan viiden kirjan haasteen. Tässäpä vastaukseni, jotka tosin taitavat sisältää viisi + pari muuta kirjaa:
Kirja, jota luen parhaillaan:
Lukupinoni tuorein tulokas on Raymond Chandlerin dekkariklassikko Syvä uni. Kirja on lupaavasti alullaan: yhdet kauniit sääret on nähty, jokusia savukkeita polteltu ja ensimmäinen ruumis on ilmaantunut näyttämölle. Kunhan saan kirjan luettua, tarkoitukseni on etsiytyä myös elokuvaversion pariin. Pääparina ovat ikisuosikkini Humphrey Bogart ja Lauren Bacall.
Daniela Krienin Vielä joskus kerromme kaiken on Oulun kaupunginkirjaston käännöskirjapassin kirjoja. Kirjan kesäinen ilmapiiri houkutteli talven pakkaskeleillä ja miellyttävän kohtuullinen sivumäärä (noin 200) on plussaa arkikiireiden alettua. Paksumpien romaanien lukeminen tuntuu juuri nyt kestävän viikkokausia, joten ohuemmat kirjat ovat houkuttelevampia.
Kännykkäkirjana minulla on kesken Cecilia Ahernin Sadan nimen mittainen matka. TBR-listan kirja ei ensimmäisen sadan sivun aikana ole ollut suuri elämys, mutta menettelee silloin-tällöin luettavana kirjana. En ole lisännyt kirjaa vielä Goodreadsin Currently reading -osioon, sillä haluan pitää siinä vain aktiivisesti lukemani kirjat. Kännykästä lukemani ovat minulle sen verran satunnaista viihdettä, joten luen niitä Goodreadsilta 'salassa' ennen kuin viimeinen sivu alkaa häämöttää.
Kirja, josta pidin lapsena:
Willy Vandersteenin Anu & Antti -sarjakuvaa tilattiin minulle, kun olin oppinut lukemaan (Aku Ankkaa meillä sen sijaan ei näkynyt, mutta enpä ole kokenut tästä valinnasta kärsineeni). Minulla on kaikki Anut ja Antit edelleen tallessa, ja niiden resuinen ulkoasu kertoo, että seikkailut tuli luettua kertaan jos toiseenkin. Tykkäsin näistä hirmuisesti, ja olin suru puserossa, kun sarjan suomentaminen päättyi.
Anu & Antti -sarjassa oli näin jälkikäteen ajatellen kaikkea jännää, joka iski seikkailuja janoavaan nuoreen lukijaan täysillä: aikamatkailua ja outoja olioita, ja vauhtia riitti mutta silti meno oli sen verran kilttiä, että nämä sopivat hyvin Viisikoiden lomassa luettavaksi. Anu ja Antti ovat ilmeisesti (?) orpoja lapsia, mutta heidän vanhempiensa kohtaloa ei koskaan käsitelty sarjassa. Sisarukset asuvat Sanelma-tädin luona, ja sarjan vakiohahmoihin kuuluu mm. väkivahva Jeremias ja onnettomien sattumusten Koikkalainen, ikuinen poikamies. Minulla on ollut ajatuksena tuoda tämä nostalgiahuuruinen suosikkisarjani blogiin, mutta enpäs ole vielä saanut aikaiseksi. :)
Anu & Antti -sarjassa oli näin jälkikäteen ajatellen kaikkea jännää, joka iski seikkailuja janoavaan nuoreen lukijaan täysillä: aikamatkailua ja outoja olioita, ja vauhtia riitti mutta silti meno oli sen verran kilttiä, että nämä sopivat hyvin Viisikoiden lomassa luettavaksi. Anu ja Antti ovat ilmeisesti (?) orpoja lapsia, mutta heidän vanhempiensa kohtaloa ei koskaan käsitelty sarjassa. Sisarukset asuvat Sanelma-tädin luona, ja sarjan vakiohahmoihin kuuluu mm. väkivahva Jeremias ja onnettomien sattumusten Koikkalainen, ikuinen poikamies. Minulla on ollut ajatuksena tuoda tämä nostalgiahuuruinen suosikkisarjani blogiin, mutta enpäs ole vielä saanut aikaiseksi. :)
Kirja, joka jäi kesken:
Paljastetaanpa tässä mieleenpainuvimmat kesken jääneet: Dostojevskin Rikos ja rangaistus ja Hillary Mantelin Susipalatsi. Molemmat olivat niin raskaslukuisia, että minulta loppui lukupuhti ja sivujen kääntely alkoi olla maailman tympeintä puuhaa. Dostojevskin kirjan pariin minut houkutteli klassikkostatus, ja taisin ottaa kirjan kanssa pari kolme lukuyritystä. Muistelen päässeeni viimeisimmällä yrittämällä noin sivulle 150, ja sen jälkeen kirja lähti kierrätykseen. Kaikkia klassikoita ei onneksi ole pakko lukea.
Susipalatsissa minua kiinnosti historiallinen aihe, ja jaksoin Mantelin kerrontaa urhoollisesti 400 sivun verran. Sitten totesin, että kiitos, minulle riittää. Jäljellä olisi näet ollut vielä toiset 400 sivua. Ei enää sivuakaan, sisäinen lukijani huuteli ja kirja lähti takaisin kirjastoon.
Kirja, joka teki vaikutuksen:
Tolkienin Taru Sormusten herrasta on fantasiasuosikkini, jonka luin ensimmäisen kerran vaikutuksille alttiissa nuoruusiässä. Ihastuin juoneen ja kiehtovaan fantasiamaailmaan, ja näin aikuisiällä olen alkanut arvostaa Tolkienin luovuutta yhä enemmän.
Kirja, johon palaan uudestaan:
Tolkienin TSH sopisi myös tähän kohtaan, mutta listaanpa muutamia muita oman hyllyni fantasiasuosikkeja, joihin on mukava palata aina uudelleen:
Tove Janssonin Muumi-kirjat (ja sarjakuvat!) ovat kirjoja, joihin en kyllästy koskaan. Uusintaluku ja annos muumiviisautta muutaman vuoden välein on paikallaan.
Susan Cooperin Pimeä nousee -sarja on lapsuuteni nostalginen sarja - jännittävä, toisinaan hiuksia nostattavan pelottava. Olin onnellinen, kun jokunen vuosi sitten löysin sarjasta tuoreen pokkaripainoksen. 'Pitäisi tuoda blogiin' -sarja, ehdottomasti.
Marion Zimmer Bradleyn Avalonin usvat on upea, upea kirja, jossa pyöritään kuningas Arthurin myytin ympärillä (kuningas Arthur vilahtaa muuten myös Cooperin sarjassa). Pääosaa esittää ylväs, viisas Morgaine, ja kirja on melkoinen woman power -pläjäys. Kirjalle on ilmeisesti julkaistu sivu/jatko-osia, mutta en ole uskaltautunut niiden pariin. Avalonin usvat on täydellinen kirja, ja pelkään, ettei noissa muissa osissa ylletä samalle tasolle.
Kiitokset Jokkelle haasteesta!
***
Tiedän, että haaste on pöyrinyt ahkerasti myös Facebookissa (jossa olen sen itsekin tehnyt, mutta tämä on niin kiva, ettei uusinta blogin puolella eri kirjoilla haittaa laisinkaan). Haastan silti muutaman blogin mukaan. Haasteeseen voi totta kai osallistua tai olla osallistumatta oman innostuksen mukaan:
Syvän unen olen lukenut pari kertaa ja nähnyt filminkin. TSH jyrää. Mukavia vastuksia :)
VastaaPoistaAjattelin asettaa itselleni ikihaasteen, etten kirjoita enää virheitä kommenttikenttään, eli mukavia vastauksia, vastukset on tehty voitettavaksi, paitsi ne, jotka ovat virtapiirissä :)
PoistaKivoja haastoja, viisi on aika vähän :)
TSH on paras, mutta kaikki eivät vaan ole sitä vielä hoksanneet. :) Nämä kommenttiboksit ovat ärsyttäviä, kun ei voi editoida jälkikäteen... olen kyllä itsekin jättänyt typon poikineen toisten blogeihin. Vastukset olisivat sopineet noihin kesken jääneisiin, mutta mukavia vastuksia ne eivät olleet, ainakaan minulle. :)
PoistaKiitos, täytyypä miettiä!
VastaaPoistaOlepa hyvä, kiva jos ehdit tähän vastailemaan. :)
PoistaKiitos Marika haasteesta ja mukavaa viikon ensimmäistä päivää :)
VastaaPoistaNuo Anu ja Antti kirjat olivat ihan tuntemattomia minulle. Aina oppii uutta :)
Kiitos samoin. :) Anua ja Anttia ei varmaan moni ole lukenut, ei tuota ole esim. Oulun kirjastossakaan suomenkielisenä (englanniksi näkyy olevan yksi albumi). Mistä lie vanhempini tuon sarjan keksineet, mutta olen tyytyväinen heidän valintaansa. Hauska sarja, jota tekisi nyt mieli aloittaa ihan alusta, pitkästä aikaa. :)
PoistaSyvä uni on tullut luettua, mutta siihen se jäikin, kun kovaksikeitetyt dekkarit eivät taida olla ihan minun juttuni. Susipalatsi kiinnostaa, mutta nyt taidan suhtautua siihen hieman varauksella...
VastaaPoistaKiitos haasteesta!
Minusta Syvä uni on vaikuttanut tosi lupaavalta alun perusteella, ja leffaversiota odotan jo innolla. Olen sen kyllä tainnut nähdäkin, mutta siitä on niin kauan että mielikuvat ovat hatarat. En minäkään usein luen noir-dekkareita, mutta silloin tällöin niiden synkkään maailmaan on kiva uppoutua.
PoistaSusipalatsista sen verran, että onhan sitä kehuttu paljon ja muistelen lukeneeni blogijuttuja, joissa kirjasta on pidetty. Eli kannattaa kokeilla. :) Minulle sen kerronta tuntui hidastempoiselta ja raskassoutuiselta, ja mielenkiinto aikakauteen hiipui sivu sivulta. :)
PoistaKiitos haasteesta! Sinun postauksestasi löytyy kiinnostavia kirjavinkkejä, aika monta minulle vierasta teosta listallesi on osunut. Nyt pitää miettiä omaa listaa. :)
VastaaPoistaMukavaa nähdä, mitä listaltasi löytyy. Kaikilla tuntuu tulevan niin eri kirjoja näihin kohtiin, että monelta näkemältäni listalta olen huomannut erikoisia, itselle vieraita kirjoja. Varsinkin nuo lapsuuskirjat ovat kiinnostavia.
PoistaMullakin on jäänyt Rikos ja rangaistus kesken ja sen jälkeen olen noihin venäläiskirjallisuuden klassikoihin suhtautunut pelolla :D
VastaaPoistaDostojevskiltä olen lukenut Idiootin, ja se oli paljon 'helpompi' kirja kuin Rikos ja rangaistus, vaikka pituutta onkin melkoisesti. Minä olen lukenut tosi vähän venäläisiä klassikoita, mutta Anna Kareninaa olen ajatellut yrittää... ehkä kesäprojektina. :)
PoistaOih, Anu ja Antti -albumit olivat minunkin suosikkejani, vaikka alun perin ne taidettiin hankkia kymmenisen vuotta vanhemmille sisaruksilleni. Eikös noissa ollut joku Koikkalainen? :D
VastaaPoistaNoirit ovat sekä kirjoina että elokuvina hienoja, joten kiva kuulla, että pidät ainakin Syvän unen alusta. Suosikkini Chandler-filmatisoinneista on Hyvästi, kaunokaiseni. Todella upea visuaalisesti.
Juu, Koikkalainen on tiiviisti mukana joka albumissa. :) Ei tosin ollut mikään suosikkihahmoni, sillä koheltava keski-ikäinen poikamies ei oikein vedonnut nuoreen tyttölukijaan. Anun Liisa-nukkekin taisi olla kiinnostavampi. :)
PoistaSyvä uni on ollut todella hyvä! Kiitos leffavinkistä, pitääpä tarkistaa jos tuo olisi vaikka kirjastolla saatavilla.
Voi että! Anu ja Antti-kirjat! ♥
VastaaPoistaEnpäs ole niitä muistanut kunnes nyt osui silmiini :) Noita tuli itsekin pienenä luettua, ihanan nostalginen olo pyrähti :)
Ihanaa, että joku muukin muistaa Anut ja Antit. :) Minulle ne ovat erittäin nostalgisia, ja taidan ainakin jokusen albumin lukea uudelleen tässä kevään aikana. Toivottavasti vaan sivut eivät lähde irtoilemaan - osa albumeistani on aika repaleisia. :)
PoistaOi! Hankin kirjamessuilta divarista tuon Avalonin usvat, mutta olen säästellyt tätä suursuosikkia. Edellisestä lukukerrasta on varmaan kymmenen vuotta. Sen sijaan Cooperin sarja on niin helppolukuinen, että siihen tulee palattua silloinkin kun aikaa on vain vähän. Lukemista on toki haastavaa lopettaa yhteen osaan...
VastaaPoistaToisaalta pidin Mantelin mietiskelevästä Cromwellista kovasti. Hidasta lukeminen oli mutta kovin nautinnollista.
Minunkin Avalon-kappaleeni on divarista, mutta onneksi löysin hyväkuntoisen kappaleeni. Löydös on pysyväispaikalla hyllyssäni. :) Joo, Cooperin sarja on sentään nuorehkoille lukijoille kirjoitettu, mutta uppoaa minuun ihan näin aikuisenakin. Ja pelottavat paikat ovat vieläkin melko jänniä, vaikka tiedän miten juoni kulkee. :)
PoistaMantellin kirjasta olen lukenut paljon kehuja, mutta minun kirjani se ei vain ollut. Enkä ole ajatellut antaa hänelle toista yritystä. Oli niin uuvuttava kokemus tuo 400 sivun lukeminen. :)
Hei, julkaisin just oman vastaukseni haasteeseen! -Veera
VastaaPoistaJuu, huomasinkin juttusi päivällä mutten ehtinyt kommentoimaan. :) Kiva, kun vastailit - tätä haastetta on ollut hauska seurata, nousee niin erilaisia kirjoja esille.
PoistaAh, enpäs selannutkaan ihan tänne saakka. :-D
VastaaPoistaAnu ja Antti ovat minulle ihan vieraita. Sympaattisen näköisiä! :-)
Minä sen sijaan pidin Rikoksesta ja rangaistuksesta. Tiiliskivet vaativat aina alkuun tsemppausta, mutta tämän teoksen kanssa ei ollut vaikeuksia.
Mukavaa viikonloppua, Marika!
Minä aion verestää Anu & Antti -muistojani kevään kuluessa. Symppiksiä he ovat, ja aikaansaavia. :) Nostan sinulle hattua, kun jaksoit lukea R & R:n. Minulle sen kahlaaminen tuntui todella ylivoimaiselta urakalta, enkä ole halunnut enää edes ajatella, että joskus kokeilisin uudellen.
PoistaKiitos, samoin sinulle leppoisaa viikonloppua. :)