Uusimmat kirjahankinnat ja veden voimaa

Helatorstain päiväkävelyn yhteydessä kirjahyllyni sai muutamia uusia tulokkaita, sillä piipahdin ohimennen ihastuttavassa Tähtitornin kahvilassa, joka sijaitsee Tuiran siltojen kupeessa. Kahvin, teen ja nisujen lisäksi siellä on pieni kirjamyyntipiste ja tämmöiset lähtivät mukaani, vaikkeivät kirjaostokset laisinkaan olleet suunnitelmissani:


Rushdien kirjasta olen jokusen blogijutun joskus lukenut, mutta Couplandin ja Koželjankon kirjat olivat täysin takakannen perusteella tehtyjä ostoksia. Hintaa näille kertyi yhteensä 16,90 euroa, joten rahallinen menetys ei ole valtavan suuri jos kirjat eivät nappaa. Kirjoja ostaessani en vielä tiennyt mitään Kirjakaapin kummitus -blogin mainiosta kesähaasteesta eli Kirjankansibingosta, mutta kas kas, Couplandin kirja sopii 'mustavalkoinen' ruutuun, jota äkkiseltään pidin vaikeana. Rushdien kirjan kansi vaikuttaa piirroskuvalta ja Hämähäkki-kirjasta saisin ruksin joko 'mies' tai 'monta henkilöä' ruutuun. Haaste on todella inspiroiva. Vastahan se alkoi, mutta tutkin jo kirjojen kansia aivan uusin silmin.

Löytöjä oman kirjahyllyn vanhemmista asukeista: siniseen ruutuun sopisi Siilin eleganssin pokkariversio. Toisaalta kirjasta saisi myös pisteen 'rakennukset' kohtaan. Hylätystä puutarhasta saisin ruksin lapsi-ruutuun ja ja... Tuntuu, että puolet hauskuudesta tämmöisen bingoruudukon kanssa on erilaisten kirjojen sovittelu ruudukkoon. 'Abstrakti kuvio' ja 'kengät' tuntuvat juuri nyt hankalimmilta ruuduilta, mutta eiköhän näihinkin jotain löydy ennen syksyä.

Netin kautta täydensin Ian Rankinin Rebus-dekkarisarjaani kolmella uudella osalla:


Olen tässä kevään aikana lukenut Rebus-kirjoja järjestyksessä, ja olen päässyt kahdeksanteen osaan asti. Paria viimeksi lukemaani en ole vielä tuonut blogijuttuun asti, mutta niistä muista luetuista löytyy juttu täältä. Rebus-sarja on erinomainen esimerkki siitä, miten toisinaan hurahdan johonkin sarjaan niin, että sitä on PAKKO hankkia kotihyllyyn. Periaatteessa Rebuksissa ei edes ole mitään maailmoja mullistavaa, mutta  huh sentään miten Rankin osaa kirjoittaa vetäviä ja kimurantteja dekkareita. Ne kestävät useamman lukukerran, ja Rebuksen hahmo tuntuu saavan syvyyttä kirja kirjalta. Nuo kuvassa näkyvät kolme kirjaa saavat (ehkä!) odottaa kesään asti, sillä äskettäin loppuun lukemani Sinistä ja mustaa oli niin tuhti lukupaketti, että pieni Rebus-ähky pääsi iskemään. Rebus-sarjassa riittää osia noiden kuvassa näkyvien lisäksi, mutta en viitsinyt tilata niitä kaikkia kerralla. Hivutan mieluummin sarjaa hyllyyni pari-kolme osaa kerrallaan.

Oscar Wilden Dorian Crayn muotokuva lähti mukaan ostoskoriin heräteostona. Hintaa pokkarilla oli vain 1,90 euroa, joten päätin ottaa kirjan hyllyyni. En ole tätä klassikkoa vielä lukenut, ja kirja on potentiaalinen kandidaatti kesän Klassikkohaasteeseen, jota emännöi Reader, why did I marry him? -blogin Omppu. Alun perin mietin siihen Tolstoin Anna Kareninaa, mutta tiedä häntä... lukulaitteessani odottelee myös Elisa Kirjasta ilmaiseksi lataamani Kolme muskettisoturia sekä Monte-Criston kreivi. Klassikkoaukkoja todella riittää tukittavaksi! Ehkä ensi kesästä tulee minulle oikea klassikkokesä, jos innostun lukemaan nämä kaikki. :)

Loppuun vielä muutama kuva Oulun Ainolan puistosta. Helatorstaina juoksutettiin vettä padon ohi, ja tätä näkyä lähdin katsomaan vaikka sitten harhauduinkin kirjaostoksille. Harvoin Ainolan uomia näkee näin veden vallassa. Tosin on sanottava, että virtaavan veden ihastelu on helppoa, kun en itse satu asumaan alueella jossa tulvan vaara olisi todellinen.


Kommentit

  1. Tuo patosillan ohijuoksutus on aina yhtä komeaa (ja äänekästä) katsottavaa! Asuin monta vuotta Tuirassa, ja näky ehti tulla hyvin tutuksi sinä aikana. Joka kerta sitä piti pysähtyä ihailemaan kun siltaa ylitti. Siinä tunsi itsensä aika pieneksi kun katsoi hurjana kuohuvaa jokea...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkoinen pauhu sillalla oli, vaikka oli vaan yksi luukku auki. Tuirassa asuvilla onkin aitiopaikat katsella ohijuoksutuksia. Muistan joskus opiskeluaikoina ylittäneeni patosillat myrskyn aikaan ja samalla oli juoksutus käynnissä. Oli aika hurjaa, mutta selvisin sentään sillan yli. :)

      Poista
  2. Hauskaa, että osallistut kirjankansibingoon ja olet jo löytänyt haasteeseen sopivia kirjojakin. Musta-valkoisen kannen löytäminen voi tosiaan olla haastavaa, mutta sinulla on juuri sopiva kirja jo olemassa. :)
    Dorian Grayn muotokuvan olen suunnitellut kesällä lukevani juuri tuohon klassikkohaasteeseen.
    Tähtitornin kahvila kuulostaa jo nimenä niin houkuttelevalta, että toivon pääseväni sinne joskus piipahtamaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri aloittelin tuota mustavalkoista, ja on alun perusteella erittäin hyvä kirja. Onneksi nappasin sen mukaani ja haaste innosti heti kokeilemaan. :)

      Tähtitornin kahvila on ihana paikka. En ole siellä aikoihin käynyt, mutta paikkahan on todella viehättävä. Puutornissa on ihanan vanhanaikainen, kultturelli tunnelma. :)

      Poista
  3. Voi voi, onkos Ainolan puisto veden alla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sentään kokonaan, mutta kyllä siellä vesi on selvästi korkeammalla kuin normaalisti. Mutta ainakin helatorstaina pystyi kävelylenkin tekemään ilman kumisaappaita. :)

      Poista
  4. Täytyypä pistäytyä Tähtitornin kahvilassa ensi kerralla. Mieheni ei ole siellä käynytkään. Sehän on ihan vanhan Oulun linnan vieressä, josta ei paljon ole säilynyt jälkipolville.
    Kiva idea tuo kirjamyynti.
    Käymme aina Ainolan puistossa Ja Tuomi-kahvilassa kesäisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähtitornilla kannattaa piipahtaa, ja kiivetä aivan ylös, jos vain portaiden kapuaminen sujuu. :) Tuomi-kahvilan nimeksi on muuten vaihtunut kahvila Kiikku, mutta paikka on edelleen sama, kahvilan tarjonta vain on mielestäni mennyt parempaan suuntaan. :) Tervetuloa kesäiseen Ouluun!

      Poista
  5. Mitenköhän olen onnistunut ohittamaan Tähtitornin kahvilan? Siinä juurella olen kyllä käynyt, mutta en muistaakseni itse kahvilassa. Pitäisi tehdä taas kesäretki Ainolan puistoon ja käydä samalla paikkaamassa tuo puute :) Ainolan puisto on ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kivuta kahvilaan, sillä se on todella viehättävä. Ja kirjanmyyntipisteessä oli kiinnostavia kirjoja, vähän erilainen valikoima kuin kaupoissa. Ainola on ihanuus, todellakin. :) Vedetkin ovat varmaan jo laskeneet, vaikka lisäähän tulee taivaalta koko ajan...

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.