Tapio Koivukari: Maista, niin muistat

Jääkiekkokauden huipennus lähenee ja jee! Kärpät on vielä peleissä mukana, vaikka eilen tulikin takkiin JYPiä vastaan. Kotimaisen kirjallisuuden lukuprojektini Kiekkokaupunkien kirjakierros alkaa myös olla lähellä finaalia, sillä olen saanut kierroksen viimeiset kirjat luettua. Kierrokseni hännänhuipuiksi jäivät Rauma ja Pori (joista vain Rauma on 'oikeissa' peleissä edelleen mukana), ja jostain syystä kiinnostavien kirjojen löytäminen näihin kaupunkeihin vaati jonkin verran työtä ja kirjaston tietokannan ahkeraa selailua. Mutta viimein onnisti, ja löysin molempiin kaupunkeihin juuri sitä, mitä kierrokselta lähdin hakemaan: itselleni uuden, mielenkiintoisen kirjailijanimen. Ensimmäisenä esittelyvuoron täällä blogissa saa Rauman kirja eli Tapio Koivukarin novellikokoelma Maista, niin muistat (Johnny Kniga, 2008).

Koivukarin kokoelmassa on viisi novellia, jotka olivat sen verran pitkiä, että tunsin pääseväni hyvin sisälle kuhunkin kertomukseen ja koin lukevani jotain 'kokonaista', enkä vain pientä vaikeasti tavoitettavaa tunnelmapalaa. Novellien aiheet liikkuivat varsin laajalla asteikolla:

Jotain tuttua on nykyaikaan sijoittuva suhdedraama, jota kerrotaan miesnäkökulmasta. Kirjan avausnovellista käy ilmi Koivukarin rauhallinen kerrontatyyli, johon ei juuri dialogia mahdu.

Seminaari vie lukijan menneille vuosikymmenille, opettajaseminaarien aikaan. Päähenkilöksi on vaihtunut nuori nainen, ja novellista hahmottuu hienosti ajankuvaa siltä ajalta, jolloin koulutusmahdollisuudet eivät olleet niin hyvät kuin nykyaikana. Tämä surullisen naiskohtalon sisältävä novelli nousi kokoelman suosikkieni joukkoon.

Moision herra ja hänen palvelijansa kertoo balladin Liivinmaalta, ja historiassa on siirrytty vielä kauemmas, vaikkei tapahtumien tarkkaa ajankohtaa määritellä. Tämä oli toinen suosikkinovellini Koivukarin kirjassa. Pidin menneen ajan tunnelmasta, joka heijastuu tapahtumista ja tekstin hiotun oloisista sanamuodoista. Valta, vallan käyttö ja sen seuraukset ovat novellin teemoja, ja näihin pureudutaan palvelusväkeen kuuluvan miehen kautta.

"Armollinen herra antoi minulle muitakin luottamustehtäviä ja kyseli, mimmoiset olivat mielialat palvelusväen keskuudessa, oliko heidän keskuudessaan nurjamieltä tahi muuta petollisuutta. Niin minä tajusin oman onneni ja myös armollisen herran menestyksen riippuvan osaltaan koko palvelusväen kuuliaisuudesta ja käytin tässä jo lapsuuteni metsissä oppimaani taitoa kulkea äänettömästi, kuulostella tarkkaan vaikka ovenkin läpi sekä lukea jälkiä. Näin saatoin toimittaa moniaita asioita moision erinomaiseksi hyödyksi, kuten silloin, kun muuan kyökkipiika oli varastanut hopealusikan aikoen sen myydä ja käyttää rahat mihin käyttää, kiinnisaatuna hän väitti, että olisi käyttänyt ne vanhan äitinsä puoskarointiin." (s. 82)

Maista, niin muistat -niminovelli oli kokoelman yllätyksellisin. Kunnallispolitiikan ja globaalin talouden kiemuroita kritisoidaan juonikuviolla, joka alkaa näennäisen tavanomaisesti mutta päättyy nostamaan esille minulle uusia kauhukuvia tuotekehittelyn vaaroista.

Merisumu jäi minulle kokoelman vaisuimmaksi novelliksi. Aikatasoilla liikkuminen ja kerronnan hypähtely eri tapahtumissa heittivät minut pois kyydistä, vaikka novellin loppupuolen sumuinen meritunnelma minua viehättikin.

Kokonaisuutena Koivukarin kokoelma oli hyvä. Novellit olivat aiheiltaan ja teemoiltaan sopivan vaihtelevia. Esimerkiksi Liivinmaa-novellin jälkeen tullut kokoelman niminovelli hätkäytti, niin eri maailmaan Liivinmaalta siirryttiin. Koivukarin teksti kulki eteenpäin sujuvasti, mutta dialogin lähes täydellinen puuttuminen teki lukemisesta paikoin hidasta. Siitä huolimatta pidin kovasti tekstin rauhallisesta rytmistä. Historiallisen fiktion kirjoittaminen tuntuu olevan Koivukarilla todella halussa, siis siinä mielessä, että lukija tuntee oikeasti siirtyvänsä historialliseen aikaan. Koivukarin tuotantoon kuuluu Rauman edustan saaristoon sijoittuva romaanitrilogia, ja se nousi oitis lukulistalleni. Wikipedian mukaan trilogian aikajana ulottuu Oolannin sodasta 1960-luvulle, joten luvassa tuntuisi olevan kiintoisaa aikamatkustusta.

***

50 kategorian lista saa ruksin kohtaan 12) A book of short stories. Koivukari on erinomainen vinkki myös Anna minun lukea enemmän -blogin Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteeseen, sillä esimerkiksi Oulun kirjaston tietokannasta löytyy islantilaista käännöskirjallisuutta Tapio Koivukari -hakusanalla. Koivukari on ollut näissä kirjoissa kääntäjänä, ja itse aion kokeilla ainakin Vigdís Grimsdóttirin kirjoja.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kiiltomato-verkkolehden juttu kirjasta. Videoklippi Koivukarin esiintymisestä Prosak-proosaklubilla. 
Kirjan tietoja:
Tapio Koivukari: Maista, niin muistat
Johnny Kniga, 2008
166 sivua