Sergei Lukjanenko: Hämärän partio
Taisin kuluttaa adjektiivit loppuun jo postauksessa, jossa ylistin Sergei Lukjanenkon Partio-sarjan kakkososaa, Päiväpartiota. Voinkin vain todeta, että tässä sarjassa ei taso laske - kolmososa Hämärän partio (Into, 2014) on hienon hieno kirja. Annan täydet viisi Goodreads-tähteä tällekin kirjalle. Ja erikoismaininta upealle kannelle:
Hämärän partion juoni on lähempänä ykkösosaa kuin kakkosta, sillä Valon velho Anton on jälleen pääosissa kirjan kolmessa tarinassa. Valon ja Pimeyden puuhien lisäksi kirja tarjoaa pieniä kurkistuksia Antonin perhe-elämään - kyllä, jossain vaiheessa hän on ehtinyt semmoisen perustaa Svetlanan kanssa. Suuri juonipaljastus: velhoperheessä luetaan Muumeja iltasaduksi. Hämärän partio antaa myös aiempia osia enemmän tietoa Muista, Hämärän tasoista, Valon, Pimeyden ja Inkvisition suhteesta. Ja totta kai tämä kaikki on kieputettu mestarillisen taitavasti superkoukuttavaan juoneen.
Lukjanenkon fantasia ei ole mitään rymistelyfantasiaa, jossa mennään sata lasissa alusta loppuun. Tokihan kirjoihin on upotettu muutamia toiminnallisempia kohtauksia, ja Muihin kuuluvilla on kaikenlaisia maagisia taitoja ja voimia, mutta Partio-kirjoissa velhot soittelevat kännyköillä, hyppäävät taksin kyytiin ja lomailevat mökillä. Näissä kirjoissa ei liikuta outojen otusten omissa oudoissa sfääreissä vaan ihmisten arkitodellisuuden keskellä. Kirjojen tapahtumat sijoittuvat pääosin Moskovaan, ja jonkin verran kirjoissa viittaillaan venäläiseen yhteiskuntaan. Poliittisia luentoja ei kuitenkaan tyrkytetä lukijalla, vaan pohdinnat ja kritiikit on sujautettu sulavasti osaksi juonta. Kun tähän liitetään ripaus huumoria - siis onhan aika hupaisaa, kun Anton huutaa "Yöpartio! Olet pidätetty! Kädet niskan taakse ja torahampaat sisään!" (s. 320) - ja henkilöhahmot ja Muiden todellisuus, joista paljastuu kaikenlaista outoa, kylmän kolkkoa ja kiehtovaa, niin minä tykkään ja tosi paljon.
"Asunnossa ei ollut myöskään sinisammalta, Hämärän loiseläjää, joka käyttää ravinnokseen kielteisiä tunteita. Ainakaan kotonaan isäntä ei ollut ollut masentunut, Tai sitten hän oli pitänyt erittäin vilpittömästi ja avoimesti hauskaa, jolloin sinisammal oli palanut pois.
Sitten istuin alas ja aloin viipaloida meetvurstipötkön loppua. Tarkistin kaiken varalta Hämärän läpi, kannattiko sitä edes syödä." (s. 39)
Partio-sarja on viisiosainen. Nyt pitäisi jaksaa joko odotella kahden viimeisen osan suomennusta tai repsahtaa ostamaan englanninkieliset versiot. Hmmm.... tässäpä yksi kesän visaisia ongelmia. :)
Kirjabingo etenee Hämärän partiolla ruutuun 'fantasia':Lukjanenkon fantasia ei ole mitään rymistelyfantasiaa, jossa mennään sata lasissa alusta loppuun. Tokihan kirjoihin on upotettu muutamia toiminnallisempia kohtauksia, ja Muihin kuuluvilla on kaikenlaisia maagisia taitoja ja voimia, mutta Partio-kirjoissa velhot soittelevat kännyköillä, hyppäävät taksin kyytiin ja lomailevat mökillä. Näissä kirjoissa ei liikuta outojen otusten omissa oudoissa sfääreissä vaan ihmisten arkitodellisuuden keskellä. Kirjojen tapahtumat sijoittuvat pääosin Moskovaan, ja jonkin verran kirjoissa viittaillaan venäläiseen yhteiskuntaan. Poliittisia luentoja ei kuitenkaan tyrkytetä lukijalla, vaan pohdinnat ja kritiikit on sujautettu sulavasti osaksi juonta. Kun tähän liitetään ripaus huumoria - siis onhan aika hupaisaa, kun Anton huutaa "Yöpartio! Olet pidätetty! Kädet niskan taakse ja torahampaat sisään!" (s. 320) - ja henkilöhahmot ja Muiden todellisuus, joista paljastuu kaikenlaista outoa, kylmän kolkkoa ja kiehtovaa, niin minä tykkään ja tosi paljon.
"Asunnossa ei ollut myöskään sinisammalta, Hämärän loiseläjää, joka käyttää ravinnokseen kielteisiä tunteita. Ainakaan kotonaan isäntä ei ollut ollut masentunut, Tai sitten hän oli pitänyt erittäin vilpittömästi ja avoimesti hauskaa, jolloin sinisammal oli palanut pois.
Sitten istuin alas ja aloin viipaloida meetvurstipötkön loppua. Tarkistin kaiken varalta Hämärän läpi, kannattiko sitä edes syödä." (s. 39)
Partio-sarja on viisiosainen. Nyt pitäisi jaksaa joko odotella kahden viimeisen osan suomennusta tai repsahtaa ostamaan englanninkieliset versiot. Hmmm.... tässäpä yksi kesän visaisia ongelmia. :)
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu blogissa Kirjavinkit.
Kirjan tietoja:
Sergei Lukjanenko: Sumerechniy Dozor (2004)
Suomennos Arto Konttinen
Into, 2014
369 sivua
Olisiko tämä fantasiaummikolle hyvä sarja? Mitä luulet? (Kirjabingon Fantasia-ruutua kauhulla katselen...)
VastaaPoistaJoo, miksikäs ei. Tässä sarjassa on mielestäni aika hillittyä fantasiaa, eli ne genren erikoisuudet eivät aivan silmille hypi. Ja kun sarja on aikuisille kirjoitettu, niin ei tarvitse kiemurrella teiniromanssien äärellä (imelyys loistaa poissaolollaan...). Kannattaa aloittaa Yöpartiosta, joka on ykkösosa - tai kokeilla ainakin. :)
VastaaPoista