Sana Krasikov: Vielä vuosi (#novellihaaste)
Helmet-haasteessa on kohta "valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella". Sana Krasikovin novellikokoelma Vielä vuosi (Siltala, 2009) on minun kirjani tähän haastekohtaan. Takakannen tekstissä oli muutamia huomioni herättäneitä sanoja: "kahdeksan suurenmoista novellia", "maahanmuuttajia tai emigrantteja". Eli siis novelleja maahanmuuttajista tai emigranteista = haastepisteitä luvassa! Sekä Novellihaaste ja Muuttoliikkeessä-haaste ovat edenneet minulla todella nihkeästi, ja Krasikovin kirja on varsinainen täsmäisku näihin haasteisiin.
Takakansi lupailee novellien olevan suurenmoisia, onhan kyseessä "ällistyttävä debyytti". Joo-o. Voin vain todeta, että ällistyin lähinnä siitä, miten mitäänsanomattomilta suurin osa kirjan novelleista tuntui. Niissä kuvataan keskiluokkaisten ihmisten elämäntilanteita murrosvaiheessa. On nainen, jonka mies muuttaa takaisin kotimaahan, Venäjälle ja löytää sieltä uuden naisen. On nainen, joka on matkannut Yhdysvaltoihin töihin "vielä vuodeksi" ja koettaa ylläpitää yhteyttä poikaansa, joka tuntuu elävän kuin toisessa todellisuudessa. Ja vielä muitakin naisia - kokoelmassa on vahva naisnäkökulma, mutta pulmana oli, ettei Krasikov saanut minua juurikaan kiinnostumaan kokoelman naisten elämäntilanteista ja heidän huolistaan.
Oliko novellien henkilögalleria liian keskiluokkaista, heidän elämänsä liian keskinkertaista? Kenties, sillä kokoelman kiinnostavimmaksi novelliksi nousi avaustarina Seuralainen. Siinä USA:han paremman elämän toivossa tullut Ilona on heittäytynyt vanhemman miehen ystävättäreksi ja muuttanut tämän kotiin asumaan. Miehen jouduttua sairaalaan ilmoille nousee pientä kahnausta sukulaisten kanssa. Ilona on selviytyjäluonne, vaikka keinoista voi olla montaa mieltä. Novellissa näkyy asetelma, joka esiintyy usein Vielä vuosi -kokoelmassa: naiset ovat usein miesten päätösten armoilla tai niistä riippuvaisia. Koin tämän kirjan loppua kohden tympeänä, ja kokoelmasta jäi aika vaisu yleisfiilis. Goodreadsiin kirja saa kaksi tähteä.
Takakansi lupailee novellien olevan suurenmoisia, onhan kyseessä "ällistyttävä debyytti". Joo-o. Voin vain todeta, että ällistyin lähinnä siitä, miten mitäänsanomattomilta suurin osa kirjan novelleista tuntui. Niissä kuvataan keskiluokkaisten ihmisten elämäntilanteita murrosvaiheessa. On nainen, jonka mies muuttaa takaisin kotimaahan, Venäjälle ja löytää sieltä uuden naisen. On nainen, joka on matkannut Yhdysvaltoihin töihin "vielä vuodeksi" ja koettaa ylläpitää yhteyttä poikaansa, joka tuntuu elävän kuin toisessa todellisuudessa. Ja vielä muitakin naisia - kokoelmassa on vahva naisnäkökulma, mutta pulmana oli, ettei Krasikov saanut minua juurikaan kiinnostumaan kokoelman naisten elämäntilanteista ja heidän huolistaan.
Oliko novellien henkilögalleria liian keskiluokkaista, heidän elämänsä liian keskinkertaista? Kenties, sillä kokoelman kiinnostavimmaksi novelliksi nousi avaustarina Seuralainen. Siinä USA:han paremman elämän toivossa tullut Ilona on heittäytynyt vanhemman miehen ystävättäreksi ja muuttanut tämän kotiin asumaan. Miehen jouduttua sairaalaan ilmoille nousee pientä kahnausta sukulaisten kanssa. Ilona on selviytyjäluonne, vaikka keinoista voi olla montaa mieltä. Novellissa näkyy asetelma, joka esiintyy usein Vielä vuosi -kokoelmassa: naiset ovat usein miesten päätösten armoilla tai niistä riippuvaisia. Koin tämän kirjan loppua kohden tympeänä, ja kokoelmasta jäi aika vaisu yleisfiilis. Goodreadsiin kirja saa kaksi tähteä.
***
Helmet-haasteessa kirja päätyy kohtaan 14. Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella. Lisäksi osallistun kirjalla Novellihaasteeseen ja Muuttoliikkeessä-haasteeseen.
Goodreads: 2 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu Kiiltomato-verkkolehdessä
Kirjan tietoja:
Sana Krasikov: One More Year (2008)
Suomennos Helene Bützow
Siltala, 2009
298 sivua
Kommentit
Lähetä kommentti
Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.