Lyhyitä tarinoita rakkaudesta
Niputin tähän postaukseen pari lyhyttä kirjaa, joissa käsitellään kirjallisuuden - ja monen muun taidemuodon - kestoaihetta eli rakkautta. Antoine de Saint-Exupéryn pienoisromaani Postilento etelään (Koala, 2017) tosin vaikutti takakannen perusteella
keskittyvän lentämisen seikkailuhenkiseen luonteeseen joskus
vuosikymmeniä sitten. Takakansi johti iloisesti lukijaa harhaan, sillä kirja fiilistelikin lentäjäsankarin rakkausmuisteloita. Minua tämä ei
haitannut, mutta lentämisen pioneerihengestä kiinnostuneille kirjan
kaihoisat surulliset tunnelmat saattavat olla pettymys. Dan Rhodesin novellikokoelma Älkää kertoko minulle totuutta rakkaudesta (Sammakko, 2005) puolestaan oli minulle todellinen löytö. Novellihaasteni on nitkutellut eteenpäin hitaanlaisesti, mutta haa! vihdoin ja viimein löysin aivan sattumalta novellikokoelman, joka kolahti minun lukumakuuni.
Antoine de Saint-Exupéry on minulle tuttu vain nuoruusvuosina luetun Pikku prinssi -klassikon kautta. Olikin mukava yllätys huomata kirjaston uutuushyllyssä aivan uusi suomennos de Saint-Exupéryltä. Pikku prinssin lukukokemus on painunut muistojen hämärään, mutta veikkaanpa, ettei sillä juurikaan ole yhteistä Postilento etelään -kirjan kanssa, jossa kerrotaan takautuvasti lentäjä-Berniksen katkeransuloisesta rakkaudesta kauniiseen Genevièveen, lapsuudenihastukseen.
Antoine de Saint-Exupéry on minulle tuttu vain nuoruusvuosina luetun Pikku prinssi -klassikon kautta. Olikin mukava yllätys huomata kirjaston uutuushyllyssä aivan uusi suomennos de Saint-Exupéryltä. Pikku prinssin lukukokemus on painunut muistojen hämärään, mutta veikkaanpa, ettei sillä juurikaan ole yhteistä Postilento etelään -kirjan kanssa, jossa kerrotaan takautuvasti lentäjä-Berniksen katkeransuloisesta rakkaudesta kauniiseen Genevièveen, lapsuudenihastukseen.
"Tämä hiljainen mies pelotti tyttöä. Herätessään keskellä yötä nukkuvan miehen vieressä hänellä oli tunne, että hänet oli hylätty autiolle rannalle.
"Ota minut syliisi!"
Hellyyden aallot kävivät hänen lävitseen... Mutta miten suhtautua tähän vartaloon kätkettyyn tuntemattomaan elämään, näihin vieraisiin unelmiin tuon paksun otsaluun alla? Levittäytyneenä poikittain tämän rinnan päälle hän tuntee miehen hengityksen nostavan ja laskevan rintaa kuin laineet valtamerta ylittävää laivaa. Niin, korva painettuna hänen ihoaan vasten nainen kuuntelee sydämen lyöntejä, käyvän moottorin ääntä, purkumoukarin iskuja. Hän kokee nopean, sietämättömän halun paeta." (s. 89)
Kirjan tarina avautui hitaahkosti, enkä aivan päässyt Pariisin jälleennäkemisen ja sen jälkimaininkien imuun. Postilento etelään oli viehättävä, muttei jättänyt suuria muistijälkiä. Goodreadsiin kirja saa kolme tähteä lähinnä jouhevasti etenevän, viehkon ja runollisenkin kerronnan ansiosta.
**
Älkää kertoko minulle totuutta rakkaudesta (Sammakko, 2005) oli minulle ensimmäinen Dan Rhodesin kirja, mutta tykkäsin herran vinoista rakkausnovelleista niin paljon, että hänen muu tuotantonsa vilahti oitis lukulistalleni. Kokoelman novelleissa on totisesti kaikkea muuta kuin perinteinen näkökulma rakkauteen. Kun pääsin kokoelman jujuun kiinni, koetin kiivaasti arvailla mihin vinksahtaneeseen asetelmaan kussakin novellissa päädytään. Yleensä arvasin heikosti. Pidin kokoelmasta siinä määrin, etten halunnut lukea sitä liian nopeasti. Yksi novelli illassa -tahdilla kirjasta riitti lukunautintoa viikon ajalle.
"Professorin mielen ajautuessa noihin vuosiin hän huomasi kaikkien muistamiensa naisten korvautuneen tytöllä, joka istui hänen edessään ja palmikoi huomaamattaan lettejä paksuista mustista hiuksistaan, Tonkinin vuoristokansaan kuuluvalta isoäidiltään saamastaan kallisarvoisesta lahjasta, joka lainehti hänen lanteilleen asti." (s. 13)
Tämä sinänsä tavanomaisen oloinen lause on kokoelman ensimmäisestä novellista, Karolinginen aikakausi. Novelli kuvaa lyhyttä hetkeä arkkitehtuurin professorin ja nuoren naisopiskelijan elämässä, mutta siihen hetkeen tiivistyy mennyt ja tuleva, se mitä olisi voinut olla, jos professori olisi elänyt elämäänsä toisenlaisilla valinnolla ja se, kuinka oikukas sattuma voi kieputtaa kohtaloita makunsa mukaan. Eikö rakkaus realisoidukin usein juuri näin? Menetettyjä mahdollisuuksia, pieniä hetkiä joista ottaa kiinni, eläytymistä toisen kokemaan tunteeseen ja sitten...
Rhodesilla on kirjoittamisen taito totisesti hyppysissään. Onneksi nappasin kirjan omakseni nettikaupasta - nämä novellit luen taatusti uudemman kerran. Goodreadsiin kirja saa minulta 4 tähteä.
Goodreads: Postilento etelään saa 3 tähteä ja Älkää kertoko minulle totuutta rakkaudesta 4 tähteä
Mistä kirja minulle? Postilento etelään -kirjan lainasin kirjastosta ja Rhodesin kirja on oma ostos. Muualla verkossa: Postilento etelään -kirjaa on luettu blogissa Mummo matkalla
Kirjojen tietoja:
Antoine de Saint-Exupéry: Courrier Sud (1929)
Suomennos Pertti Jokinen
Koala-Kustannus, 2017
142 sivua
Dan Rhodes: Don't Tell Me the Truth About Love (2001)
Suomennos Elina Koskelin
Sammakko, 2005
156 sivua
Kiitos novellivinkistä. Novellit ovat minulle usein ärsyttäviä, mutta tutustunpa näihin!
VastaaPoistaOlepa hyvä :). Minäkään en usein tahdo saada novelleista ns. mitään irti ja niiden tarinat ja pointit menevät täysin ohi. Mutta Rhodesilla oli sen verran kiero ote aihepiiriin, että hän onnistui pitämään mielenkiintoni yllä. :)
PoistaOlen lukenut Rhodesilta aiemmin Taputtavat pikku kätöset -romaanin, jonka vinoutuneesta ja hiukan makaaberista tunnelmasta pidin, mutta sekavuutta hieman harmittelin. Nuo novellit kuulostavat kyllä tosi hyviltä, eli ehkä kokeilenkin jos Rhodes toimii minulle lyhyessä muodossa paremmin.
VastaaPoistaRhodesin novellit pysyivät mielestäni aika kivasti kasassa, eikä niiden outous kaatunut sekavuuden puolelle. Ehkä novellin kompakti sivumäärä sopii hänelle paremmin kuin pitempi kerrontamuoto... no, aion silti kokeilla jotain muutakin häneltä.
PoistaMeillä on tuo Rhodes hyllyssä, löytyi parisen kuukautta sitten kirppikseltä. Pitääpä lukea se vielä novellihaasteeseen! /Tiia
VastaaPoistaRhodesin kirjasta olisi kiva kuulla muidenkin mielipiteitä. Vielä tosiaan ehtii novellihaasteeseenkin lukea... saattaa olla, että koetan itsekin vielä etsiä siihen jotain. Olen tosin jo erittäin tyytyväinen, kun olen saanut peräti kaksi kokoelmaa luettua loppuun asti. :)
PoistaKumpikin ihan uutuuksia minulle. Kiitti Marika 💕
VastaaPoistaEipä kestä. :) Uusia tuttavuuksia nämä olivat minullekin. Kivaa, että tämmöisiä kirjalöytöjä tulee eteen aivan yks kaks yllättäen. :)
VastaaPoistaRhodes voisi kiinnostaakin, taidanpa varata. Kiitos vinkistä Marika.
VastaaPoistaOlepa hyvä. :) Olisikin kiva kuulla, mitä novelleja enemmän lukevana pidät kokoelmasta.
Poista