Petteri Kantola: Ajan kanssa - Kesäni Marcel Proustin seurassa

Petteri Kantolan Ajan kanssa - Kesäni Marcel Proustin kanssa (Suuri Kurpitsa, 2016) yllätti minut täydellisesti: taidokkaita piirroksia, kesän tuoksua, herkkä ja rauhallinen tunnelma, ilmavuutta sivujen asettelussa ja tarinassa. Lukijaa siis odottaa täydellinen vastakohta verrattuna perinteisiin ruutuihin ahdettuihin sarjakuviin. Ajan kanssa -sarjakuva saakin minulta lämpimät suositukset, ja erityisesti jos hieman erilainen ja visuaalisesti näyttävä sarjakuva kiinnostaa, tähän albumiin kannattaa tutustua.


Ajan kanssa -albumissa seurataan nuoren miehen epävarmuuden ja epätietoisuuden kesää. Parisuhde ja elämä ylipäänsä mietityttää. Jopa siinä määrin, että kirjailijasuuruus, herra Proust saapuu pitämään miehelle seuraa ja johdattelemaan tämän ajatuskulkuja:


"Proustin esimerkki houkutteli: tehdä jotain intohimoisesti ilman muita velvoitteita ja olla täysin immuuni muiden ihmisten vaikutukselle.

Haluaisinko sitä?
Ehkä kuitenkin oma toiveeni olisi  vielä rakastua uudelleen... ja elää!

Mutta uskaltaisinko enää rakastua?"

(s.47)


Kulttuurihaaste Sata suomalaista  jatkuu Kantalon albumilla tyylikkäästi. Ajan kanssa oli itse asiassa ensimmäinen kotimainen sarjakuva, jonka olen tänä vuonna lukenut. Paljon hienommin ei sarjakuvavuosi voisi alkaa.

***

Helmet-lukuhaasteessa kirja sopii kohtaan 9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja. Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanisarja on toiminut Ajan kanssa -sarjakuvan innostuksen alkulähteenä.

Goodreads: 4 tähteä
Mistä sarjakuva minulle? Kirjaston sarjakuva
Muualla verkossa: Sarjakuvaa on luettu blogissa Kirjavinkit
Sarjakuvan tietoja:
Petteri Kantola: Ajan kanssa - Kesäni Marcel Proustin seurassa
Suuri Kurpitsa, 2016
80 sivua

Kommentit

  1. Vau, miten ihana sarjakuvakirja :)

    VastaaPoista
  2. Hienoa kuvitusjälkeä ja hauska idea. Näytteiden perusteella teksti ei ihan pääse kuvituksen tasolle minusta. Onko se hieman kuivakiskoista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, kuvitus oli tekstiä tasokkaampi. Mutta sarjakuvissa painotan tähtimäärissä yleensä sitä kuvituspuolta, joten siksi neljä tähteä tälle kirjalle. Kuivakiskoisuus - no, tekstiosuuksissa ei ilmennyt mitään järisyttävää. Sanotaanko, etten hirmuisesti lämmennyt nuoren miehen maailmantuskalle. :)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Jep, kuvituspuoli on todella kohdillaan tässä albumissa. :)

      Poista
  4. Olen kokoamassa juuri listaa kotimaisista sarjakuvista, jotka tänä vuonna olen aikeissa lukea ja tämä pääsee ehdottomasti mukaan. Tuo vähän kokeilevampi kuvitustyyli miellyttää silmää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti julkistat listan. Olisi kiva nähdä, millaiset sarjakuvasuunnitelmat sinulla on tälle vuodelle.

      Poista
    2. Enpä olekaan tullut tuota julkistusta ajatelleeksi, pistetään harkintaan :D

      Poista
    3. Ajattelepas :) Sarjakuvavinkkejä ois kiva saada :)

      Poista
  5. Tämän vaikuttaa tutustumisen arvoiselta. :) En ole ollut koskaan kovin suuri sarjakuvien lukija ja tuppaan yleensä karsastamaan niitä, koska jotenkin mulla menee pasmat sekaisin kuvien ja tekstien paljouden kanssa. :') Tarvin jotain vähän rauhallisemmin kuvitettua pystyäkseni lukemaan jouhevasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarjakuvia on onneksi moneen lähtöön. Tämä on sieltä rauhallisemmasta päästä, enkä tosin itsekään pidä kovin kiivastahtisesta menosta ruutujen välillä. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.