Jacques Martin: Karthagon aave & Kiinan keisari

Sheferijm-blogin Idän pikajuna -lukuhaaste laittaa kirjanetsijän taidot koetukselle. Kahdeksaan eri kaupunkiin liittyvän kirjan löytäminen ei ole tuntunut minusta etukäteen helpolta puuhalta, ja Strasbourg vaikutti erityisen haastavalta tapaukselta. Mutta Wikipedia auttoi tässäkin pulmassa, sillä sieltä löysin tiedon, että sarjakuvantekijä Jacques Martin on syntynyt Strasbourgissa. Haastepiste varmistettu! Martin on avustanut mm. Tintti-sarjakuvien piirtämisessä, mutta valitsin haasteeseen hänen oman Alix-sarjakuvansa. Alix oli minulle täysin uusi tuttavuus, sillä en ollut koskaan edes kuullut tämmöisestä sarjakuvasta. Sarjaa on suomennettu lähes 20 osan verran, ja valitsin luettavakseni pari osaa: Karthagon aave (#13; Apollo, 2009) ja viime vuonna ilmestyneen uusimman suomennoksen Kiinan keisari (#17; Apollo, 2014).

Alix-albumit sijoittuvat antiikin ajan maailmaan, ja sarjan nimihahmona seikkaileva Alix on Kvaak.fi-sivustoa lainatakseni "syntyjään gallialainen, joka joutuu eroon vanhemmistaan ja orjuuden ikeen alle. Roomalainen aatelismies Honorus Galla kuitenkin adoptoi Alixin pojakseen. Viimein Alix toimii Julius Caesarin asiamiehenä ja suorittaa erilaisia usein salaisia tehtäviä Rooman tasavallan reuna-alueilla Afrikassa, Lähi-idässä ja Mesopotamiassa." Lukemistani albumeista Alixin henkilöhistoria ei selvinnyt laisinkaan, sillä albumien sivuilla Alix näyttäytyi pelkästään nuorukaisena, joka ajautuu seikkailusta ja eksoottisesta maisemasta toiseen. Jonkinlainen hahmon esittelysivu olisi siis ollut paikallaan, mutta en takertunut lukemisen aikana tähän vaan hyödynsin Wikipediaa ja annoin seikkailujen viedä.

Karthagon aave -albumissa ollaan Karthagossa ja jahdataan raunioilla öiseen aikaan näyttäytyvää aavemaista hahmoa. Kiinan keisari -albumi sijoittuu maisemiltaan eksoottisempaan itään, mutta varsinaiset tapahtumat keskittyvät enemmän paikallisiin valtataisteluihin eivätkä olleet niin vauhdikkaita kuin Karthago-albumissa. Juonissa painottuu toiminta, mutta molemmat albumit saavat minulta plussaa historian käsittelystä. Lukija saa aivan huomaamatta  tietoa entisaikojen tavoista ja ihmisistä, eikä ihmiskohtaloiden toisinaan julmaa loppua kaunistella, vaikkei albumien sivuille mässäilläkään verellä.  Mutta ainakin yksi pää katkaistiin.

Yllä oleva kuva on Karthagon aave -albumista, ja sen osalta tekstauksen pieni koko sai minut mutisemaan. Puhekuplat oli toisinaan tungettu todella täyteen tiivistä tekstiä, ja sanojen erottamiseen toisistaan sai keskittyä oikein kunnolla. Kiinan keisarissa tätä ongelmaa ei ollut, sillä tekstaus oli kaikin puolin selkeämpää ja ilmavampaa. Ja täytyy sanoa, että myös maisemakuvituksen osalta Kiinan keisari vei voiton. Maisemaruudut sisälsivät tarkasti piirrettyjä, kauniita yksityiskohtia ja niitä oli mukava tutkia:

Huumoria sarjan sivuilta ei kannata etsiä, ja henkilögalleria on hyvin miehinen. Muutamat naishahmot olivat näissä lukemissani albumeissa täysin sivuosissa, eikä Alixilla ollut edes suuremmin vipinää neitosten kanssa. Alix jäi hieman persoonattomaksi ja etäiseksi hahmoksi, mutta historiallinen ajankuva oli  minulle näiden albumien suurin anti. Alixista ei tullut uutta suosikkisarjakuvaani, mutta viihdyttävää lukemista tämä sarja tuntuu tarjoavan.

Sarjakuvien toiminnallinen ote saattaa kiinnostaa myös poikia, joten lisään kirjat pian päättyvän Pojat, lukemaan! -haasteen vinkkilistalleni.

Goodreads: Molemmat albumit saavat 3 tähteä

Mistä kirjat minulle? Kirjaston sarjakuvia

Muualla verkossa: Alix-sarjasta on kirjoitettu Kvaak.fi-sivustolla.

Kirjojen tietoja:

Jaques Martin: Le spectre de Carthage (1977)

Suomennos Kirsi Kinnunen 

Apollo, 2009

48 sivua

Jaques Martin: L'Empereur de Chine (1983)

Suomennos Kirsi Kinnunen 

Tekstaus Timo Ronkainen

Apollo, 2014

48 sivua