Hanna-Riikka Kuisma: Sydänvarjo

"Kaikki alkoi siitä naisesta. En tiedä mitä on rakkaus ensisilmäyksellä, mutta tiedän miltä tuntuu kun näkee jonkun ihmisen, joka on kuin ilmestys. Joka avaa uuden näkökulman kaikkeen, silloin kun sitä vähiten osaa odottaa.
   Olin ensimmäistä kertaa elämässäni rehellisissä töissä. Lähdin sieltä tosin heti, kun työssäoloehto täyttyi ja pääsin liiton rahoille. Ilman sitä työtä kaikki kenties olisi toisin. Tai sitten olisin törmännyt Susannaan jossain muualla ja kaikki olisi melko lailla samalla tavalla. Ei, en usko. Sen oli oltava juuri silloin, juuri sinä päivänä." (s. 11)

Hanna-Riikka Kuisman Sydänvarjon (Like, 2011) avauskappaleiden jälkeen odotin kirjalta paljon. Puhujana oleva Kerttu vaikutti kiinnostavan boheemilta tyypiltä, ja mitä mahtaakaan paljastua ihmeellisen Susannan tiimoilta? Lupaavan alun jälkeen harmistuin, kun huomasin kirjan keskivaiheilla pohtivani, miksi kirja tuntuu polkevan paikallaan eikä tilanteita rakenneta eteenpäin. Kerttu pohtii edelleen pahaa oloaan ja peilaa tuntemuksiaan ilmestyksenomaisen Susannan kautta, ja Susanna on myös päässyt ääneen esittämään vankkumattomia mielipiteitään. Kirjan kolmantena kertojana on Anton, jolla on yhteinen menneisyys Susannan kanssa ja hänkin käy läpi elämänsä kipupisteitä. Vastakkain on asetettu hyvin- ja pahoinvointi, yhteiskunnan hyväosaiset ja nurjempaa puolta nähneet. Mutta tätä läpikäyntiä oli kunkin henkilön kohdalla jatkunut jo jonkin aikaa, ja aloin lukijana kaivata jotain mikä toisi eteeni uutta. 

Kirjan loppuratkaisu tuntui minusta vaisulta, sillä suuri loppukierre ja huipennus jäivät omasta lukukokemuksestani puuttumaan niin tapahtumien kuin kertojien kehityksen tasolla. Kerttu, Anton ja Susanna -triangeli olisi kaivannut joko lisää vauhtia tai syvyyttä, mutta molemmat jäivät uupumaan. Pidin silti monissa asioista Sydänvarjossa: kolmen kertojan ratkaisu toimi hyvin, vaikka henkilöiden välinen jännite olisi mielestäni voinut olla huomattavasti suurempi. Kuisman kerronta oli minun mieleeni. Selkeää ja sujuvaa tekstiä, jossa ei ollut turhia krumeluureja, ja lauseet rytmittyivät mukavasti. Minulle syntyi vaikutelma, että kertojat oikeasti kertoivat tarinaansa, vaikkei kirjassa ollut juurikaan varsinaista dialogia. Pienistä puutteista huolimatta Sydänvarjo oli hyvä lukukokemus, ja Kuismalta voisin lukea muitakin kirjoja.

***
Kiekkokaupunkien kirjakierros on saapunut päätepysäkille eli Poriin, sillä Hanna-Riikka Kuisma on syntyjään porilainen kirjailija. Takana on yli kolme tuhatta kirjakilometriä reissausta ympäri puolikasta Suomea. Puuh! Koostetta kierroksen kulusta ja lukutunnelmista luvassa viikonloppuna.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Kirjanurkkaus, Lukutoukan kulttuuriblogi ja Booking it some more.
Kirjan tietoja: 
Hanna-Riikka Kuisma: Sydänvarjo
Like, 2011
249 sivua

Kommentit