Helmet-haasteen viimeiset lyhyesti - 50/50 luettu!
Sain Helmet-haasteen viimeiset kirjat luettua hieman ennen joulunpyhiä, joten nyt on täysi haastelista kasassa! Osallistuin tänä vuonna haasteeseen viidettä kertaa, ja sain kaikkiin kohtiin luettua kirjan vasta toisen kerran, joten harvinaisen herkun äärellä ollaan. Ensimmäisen täyden Helmet-listan sain kasaan vuonna 2017, ja muistikuvieni mukaan puuha oli melkoisen ankeaa rypistystä loppua kohden, vaikken ole tästä avautunut haasteen loppukoosteessa. Tällä kertaa homma sujui helpommin, sillä kirjat löytyivät kohtuullisen pienen etsimisen jälkeen ja tuuriakin oli matkassa. Vetoapua sain myös Hemulin kirjahyllyn Hennalta, jonka kanssa luimme samaan aikaan Durian Sukegawan Tokuen reseptiä. 😊
Lukemani haastekirjat löytyvät listattuna täältä, ja tässä jutussa ovat lyhyet kommentit japani-saame -akselin kirjoista eli haastekohdista 5. Saamelaisen kirjailijan kirjoittama kirja ja 9. Japaniin liittyvä kirja tai sarjakuva.
Rauna Paadar-Leivo (teksti) - Merja Aletta Raunila (kuvat): Pieni Puolatyttö (Kieletär Inari, 2015; suomennos Kaija Anttonen)
Kirjasähkökäyrän Mai vinkkasi minulle Rauna Paadar-Leivon teoksia, kun marraskuussa listailin haasteen avoimina olleita kohtia. Kiitos hyvästä vinkistä! Löysin nimittäin luettavakseni lyhyen, viehättävän lastenkirjan, jossa on aivan ihastuttava kuvitus. Saamentaitoisia ilahduttanee se, että kirjan runomuotoiset tekstit ovat sekä suomeksi että pohjoissaameksi.
Pieni puolatyttö kertoo tytöstä, joka on asustanut puolukkamättäällä, mutta päättää lähteä katselemaan suurta maailmaa. Tyttönen kohtaa reissullaan monenmoista aina autosta näkkiin, ja tarina sisältää mittaansä nähden paljon tapahtumia. Ihastuin kertomuksen luonnonläheisyyteen, joka näkyy myös kauniissa kuvituksessa:
Goodreadsiin Pieni Puolatyttö saa kolme tähteä. Kuvitus olisi ollut isompienkin tähtimäärien arvoinen.
Yasunari Kawabata: Kioto (Tammi, 1969/1962; suomennos Eeva-Liisa Manner)
Nimensä mukaisesti Kawabatan Kioto sijoittuu Kioton kaupunkiin, ja romaanin pääosassa on nuori Chieko-niminen nainen ja tämän orastavat rakkaus- ja ystävyyssuhteet. Myös Chiekon löytölapsimenneisyyden salat nousevat romaanin loppua kohden näyttävästi esille.
Kioton kaupunkia, sen juhlia ja perinteitä kuvataan kirjassa kauniisti ja antaumuksella. Kioton yleistunnelma on hyvin hillitty ja viehättävä, juuri sellainen jonka mielikuvissani liitän japanilaisuuteen (kun ko. kulttuurin ja maan tuntemukseni on erittäin pintapuolisella tasolla eli joo, ehkä tässä on jonkin verran kliseisyyttä mukana). Henkilöhahmot jäävät kenties hieman etäisiksi, mutta itse Kioton kaupunki vaikuttaa kirjan sivuilla hurmaavalta. Lisäksi pidin obien kutomiseen liittyvien käsityötaitojen kuvauksesta. Vaikkei kirjasta kovin voimakkaita muistijälkiä jäänyt, annan silti sille Goodreadsiin neljä tähteä.
***
Kiitos kivasta Helmet-haasteesta (joka meni paljon paremmin, kuin ennakkoon arvelin)! Ensi vuoden haaste ei vielä herätä minussa suurta innostusta, mutta tämä on aika tavallinen tunne tässä vaiheessa vuotta. Pieni tauko lukuhaasteista on paikallaan - enköhän jossain vaiheessa hyppää mukaan myös ensi vuoden Helmet-haasteeseen. 😊
Onnea haasteen suorituksesta. Kiva kun olin avuksi :) Tuo runokirja pitäisi lukea. Tykkään Merja Aletta Ranttilan värikkäästä taiteesta ja kuvituksista.
VastaaPoistaKiitos! Ranttilan kuvitus on aivan upeaa. En ole hänen töihinsä muistaakseni aiemmin törmännyt, mutta nyt on nimi muistissa, hän on todella taitava.
PoistaOnnea! Minäkin sain tänä vuonna haasteen tehtyä :)
VastaaPoistaKiitos! Ja mahtavaa, onnittelut hienosti menneestä haasteesta myös sinulle 😊.
PoistaOnnittelut! Saamelaisen kirjailijan kirja taisi tänä vuonna olla monelle haasteen suorittajalle yksi vaikeimpia kohtia.
VastaaPoistaKiitos! Saamelaisia kirjoja ei juurikaan tule vastaan, mikä on kyllä harmi - niin iso ja hieno osa maamme kulttuuria ja historiaa on kuitenkin kyseessä. Eli siinä mielessä tämä oli hyvä nosto Helmet-haasteen tekijöiltä.
PoistaOnnittelut! Hieno suoritus!
VastaaPoistaKiitos! 😊
PoistaOnnittelut! Minulla tuo saamelaiskohta jäi tyhjäksi vaikka muut haastekohdat sainkin vastikään täyteen...
VastaaPoistaKiitos! Saamelaiskohta onkin varmasti hankala, jollei pääse kotimaan kirjastolaitoksen tarjonnan äärelle. Mutta 49/50 on hyvä saavutus - onnittelut!
PoistaOnnittelut, kunnioitettavaa saada jokaiseen kohtaan kirja luettua! Minulta jää nyt ennätysmäärä avoimia kohtia, mutta ensi vuonna uusi yritys :D
VastaaPoistaKiitos. :) Minulla saattaa ensi vuoden haasteen aloitus lykkääntyä, kun tämänvuotinen tuntuu vieneen suurimman innon ko. haasteeseen ihan kokonaan... mutta katsotaan nyt, millainen haastelista tulee julki vuoden vaihteessa.
PoistaOnnittelut täydestä listasta - ja Kioto on tosiaan hieno kirja, vaikka pidin enemmän Lumen maasta. Minullakin tuli Helmet-lista täyteen vuonna 2017, luin sinä vuonna nykyistä enemmän runoja ja lastenkirjoja! Nyt jää lista vajaaksi, koossa on 41, mutta ehkä siihen tulee vielä pari lisää tämän vuoden puolella...
VastaaPoistaKiitos! Minulle Kioto oli Lumen maata parempi, Lumen maa oli jotenkin liian arvoituksellinen minun makuuni. Mutta hienoja kirjoja silti molemmat. 41 on tosi hyvin sekin, ja vielähän tosiaan ehtii lukea. :)
PoistaOnnittelut haasteen suorittamisesta! Minulla on vielä saamelaiskirja kesken – Pieni Puolatyttö olisi kyllä ollut oiva vaihtoehto, jos olisin sen aiemmin tajunnut. Lisäksi selkokirjakohdasta puuttuu teos, mutta se on tuloillaan. Vielähän tässä on vuotta jäljellä. :)
VastaaPoistaKiitos! Minulla löytyi alkuvuodesta selkokirjakohtaan aivan puolivahingossa kirja... se oli juuri niitä tuurilla hoituneita kohtia. :) Tsemppiä sinulle loppuihin haastepäiviin, vielä ehtii lukea vaikka mitä. :)
Poista