Oksan hyllyltä

Sain Helmet-haasteen viimeiset kirjat luettua hieman ennen joulunpyhiä, joten nyt on täysi haastelista kasassa! Osallistuin tänä vuonna haasteeseen viidettä kertaa, ja sain kaikkiin kohtiin luettua kirjan vasta toisen kerran, joten harvinaisen herkun äärellä ollaan. Ensimmäisen täyden Helmet-listan sain kasaan vuonna 2017 , ja muistikuvieni mukaan puuha oli melkoisen ankeaa rypistystä loppua kohden, vaikken ole tästä avautunut haasteen loppukoosteessa. Tällä kertaa homma sujui helpommin, sillä kirjat löytyivät kohtuullisen pienen etsimisen jälkeen ja tuuriakin oli matkassa. Vetoapua sain myös Hemulin kirjahyllyn Hennalta, jonka kanssa luimme samaan aikaan Durian Sukegawan Tokuen reseptiä . 😊 Lukemani haastekirjat löytyvät listattuna täältä , ja tässä jutussa ovat lyhyet kommentit japani-saame -akselin kirjoista eli haastekohdista 5. Saamelaisen kirjailijan kirjoittama kirja ja 9. Japaniin liittyvä kirja tai sarjakuva.     Rauna Paadar-Leivo (teksti) - Merja Aletta Raunila (...

Yasunari Kawabatan Lumen maa (Tammi, 2017/2947) vilahtelee aina silloin tällöin ns. talvikirjojen suosituslistoilla. Oulussa ei viime aikoina ole juuri lunta näkynyt, mutta innostuin silti viime vuoden viimeisinä päivinä kokeilemaan japanilaisen nobelistin pienoisromaania, jonka kanteen on nostettu Kirjan pauloissa -blogin kaunis suositusteksti. Minulle Lumen maa ei noussut aivan näin hienoksi elämykseksi, mutta kirja oli selvästi erilainen kirja länsimaiseen romaaniin verrattuna. Onneksi ei kuitenkaan niin erilainen, etteikö siihen mitään kosketuspintaa olisi saanut. Lumen maan tapahtumat sijoittuvat jonnekin Japanin syrjäseuduille, jonne romaanin päähenkilö, haaveilevan toimetonta ja joutilasta elämää viettävä Shimamura saapuu. Kirjan keskiössä ovat hänen suhteensa seudulla majaa pitävään geishaan ja arvoitukselliseen, nuoreen Yoko-nimiseen naiseen. Vahvoja tunteita on ilmassa, mutta meikäläisittäin tuntuu kuin niiden eteen olisi vedetty sumuverho tai ehkä pikemminkin lumive...