Oksan hyllyltä

Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailut (Otava, 2007/1884) ei soittanut minkäänlaisia kelloja päässäni, kun näin nuhraantuneen äänikirjakotelon kirjaston hyllyssä. Mark Twainin nimi on toki minulle tuttu, ja hatarasti arvelin lukeneeni Tom Sawyerin seikkailuista joskus nuoruudessani. Mutta Huckleberry Finn taisi jäädä kokeilematta, joten nappasin Antti Virmavirran lukeman klassikkotarinan mukaani työmatkojen viihdykkeeksi. Olen näet kuunnellut kevään mittaan niin paljon dekkareita äänikirjoina, että kaipasin vaihteeksi jotain muuta ja siihen tarpeeseen Huck-Finnin lauttamatka Mississippi-joella oli mainio valinta.  Kuvan laatu on heikko, mutta kirjastosta lainaamani äänikirjakotelo on vielä nuhruisempi. Ja tärkeä kansikuva on tarrojen peitossa... elikkäs Kirjankansibingon ensimmäinen ruksi on tässä. :) Kirjan tapahtumia ovat edeltäneet Tom Sawayerin seikkailut, mutta ilman niiden lukemistakin Huck-Finnin mukaan pääsi oikein hyvin. Tarinan alkupuolella on lyhyt, pa...

Pieni kirjankierrätysarvonta on suoritettu ja... Cristina de Stefano: Oriana Fallaci - Nainen ristitulessa  kirjasta oli kiinnostunut 3 henkilöä (numerojärjestys perustuu kommentointijärjestykseen): 1) Simo Sahlman; 2) Omppu; 3) Mai Laakso ja voittaja on (arvottu Random.org:in lahjomattomalla avustuksella, yhden klikkauksen taktiikalla): Omppu! *** Caitlin Moran: Näin minusta tuli tyttö kirjasta oli kiinnostunut 12 henkilöä: 1) Suketus 2) Simo Sahlman; 3) Anu; 4) Mia; 5) Katri; 6) Kirsi; 7) Mai Laakso; 8) Secret Ninja; 9) Nina Mari; 10) Tiina; 11) Big Bad Wolf; 12) H. ja voittaja on: Kirsi! *** James Frey: Endgame - Loppupeli kirjasta oli kiinnostunut 8 henkilöä: 1) Mia; 2) Kirsi; 3) SecretNinja; 4) Tiina; 5) Pauliina; 6) Big Bad Wolf; 7) Elina; 8) H. ja voittaja on: Tiina! Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille osallistujille mielenkiinnosta arvontaa kohtaan! Otan voittajiin yhtyttä sähköpostilla ja kyselen osoitetietoja kirjan ...

"Vilhelmi-niminen poika ei viihtynyt armeijassa. Hän tajusi jo ensimmäisenä päivänä, että olisi pitänyt mennä sivariin.     Toisena päivänä hän otti jalat alleen. Jo riittivät komentelu, ölisevät alokastoverit ja mauton ruoka.     Hän luikki syvälle metsään, sillä hän oli tottunut liikkumaan siellä ja tiesi pärjäävänsä metsäsissinä vaikka ympäri vuoden. Teki itselleen laavun, metsästeli ja loikoili tulen ääressä." (s. 83) Tavallisesti en tämmöisestä novellin aloituksesta suuremmin intoilisi, mutta Sari Peltoniemen Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille (Atena, 2014) kirja sisältääkin satuja, jotka on siirretty nykyaikaan. Tunnistin kirjan tarinoista satujen rytmin ja kerrontatyylin, mutta realistiset kulissit ja ajanmukainen sisältö ovat ihanasti ristiriidassa niiden mielikuvien kanssa, joita liitän lasten satuperinteeseen. Armeija vs. sivari? Päivittäiset askareet kuten Edam-juuston ottaminen jääkaapista tai sukkien kutominen kirppismyyntiä ...

Kesää odotellessa olen siivoillut kirjahyllyjäni (hämmentävää, miten paljon lisää tilaa kirjoille ilmestyy kuin tyhjästä, kun turhaa rompetta siivoaa alta pois), ja päätin laittaa muutaman lukemani kirjan kiertoon arvonnan kautta. Olen saanut arvottavat kirjat alkujaan arvostelukappaleena, ja kirjat ovat mielestäni hyväkuntoisia, vaikka ne onkin kertaalleen luettu. Arvottavat kirjat ovat: Cristina de Stefano: Oriana Fallaci - Nainen ristitulessa (Gummerus, 2014). Kovakantinen, normaalipainos (ts. ei ole ennakkokappale) Caitlin Moran: Näin minusta tuli tyttö (Schildts & Söderströms, 2015). Pehmeäkantinen ennakkokappale. James Frey & Nils Johnson-Shelton: Endgame - Loppupeli (WSOY, 2014). Kovakantinen, normaalipainos (ts. ei ole ennakkokappale) Voit osallistua 1-3 kirjan arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen. Ilmoita kommentissasi, mistä kirjasta/kirjoista olet kiinnostunut. Liitäthän kommenttiin mukaan sähköpostiosoitteesi, jos se ei ilmen...

"- Aiot siis lähteä, vai kuinka? kysyi Misako useaan otteeseen aamun kuluessa.     Kaname vältteli kuitenkin tapansa mukaan suoraa vastausta, ja Misakon oli mahdotonta omasta puolestaan päästä mihinkään päätökseen. Niin kului aamupäivä. Kello yhden tienoissa hän kylpi ja pukeutui ja valmiina kumpaankin mahdollisuuteen istahti odottavan näköisenä miehensä viereen. Tämä ei sanonut mitään. Aamulehti oli edelleenkin levällä hänen edessään. - Miten tahansa, kylpy on valmiina. - Oh." (s. 5) Näin välttelevän viipyilevästi alkaa Jun'ichirō Tanizakin Kukin makunsa mukaan (Tammi, 1958), joka julkaistiin Tammen Keltaisessa kirjastossa lähes 60 vuotta sitten, ja alkuperäisestä ilmestymisvuodestakin on kulunut jo melkein 90 vuotta. Silti tarina ei ole sävyltään vanhahtava, vaan japanilaisen perinne-eksotiikan lomasta pilkottaa mielestäni moderni näkemys eräästä avioliitosta, erilleen kasvamisesta ja hapuilusta elämän eteen tuomien valintojen äärellä. Kirjan päähenki...

Viime syksynä  Eniten minua kiinnostaa tie -blogin Suketus haastoi kirjabloggaajat etsimään pojille sopivaa lukemista, joka innostaisi heitä kirjojen pariin. Lähdin mukaan haasteeseen, vaikkei minulla omia lapsia olekaan ja käsitykseni nuortenkirjojen nykytrendeistä ovat vähintäänkin hatarat. Haastelistani kirjat ovat tulleet eteeni sattumalta tai muiden lukuhaasteiden myötä. Myönnän, etten etsinyt ainuttakaan kirjaa juuri tätä haastetta varten, mutta yllättävän paljon luettuja kirjoja silti kertyi, 12 kappaletta. Valikoin haasteen luettujen listalle kirjoja mutu-fiiliksellä, ja listaltani löytynee luettavaa sekä isoille että pienemmille pojille. Kuva Eniten minua kiinnostaa tie -blogista (ks. linkki yllä). Mitä arvelen poikien saavan listani kirjoista irti? Kaikki kirjat ovat aika toiminnallisia, jännitystäkin niistä löytyy ja sarjakuvista tietenkin myös näyttävää kuvitusta. Painotin valinnoissani juonenkehittelyä, eikä listaltani omasta mielestäni löydy tylsiä kirj...

Sheferijm-blogin Idän pikajuna -lukuhaaste laittaa kirjanetsijän taidot koetukselle. Kahdeksaan eri kaupunkiin liittyvän kirjan löytäminen ei ole tuntunut minusta etukäteen helpolta puuhalta, ja Strasbourg vaikutti erityisen haastavalta tapaukselta. Mutta Wikipedia auttoi tässäkin pulmassa, sillä sieltä löysin tiedon, että sarjakuvantekijä Jacques Martin on syntynyt Strasbourgissa. Haastepiste varmistettu! Martin on avustanut mm. Tintti-sarjakuvien piirtämisessä, mutta valitsin haasteeseen hänen oman Alix -sarjakuvansa. Alix oli minulle täysin uusi tuttavuus, sillä en ollut koskaan edes kuullut tämmöisestä sarjakuvasta. Sarjaa on suomennettu lähes 20 osan verran, ja valitsin luettavakseni pari osaa: Karthagon aave (#13; Apollo, 2009) ja viime vuonna ilmestyneen uusimman suomennoksen Kiinan keisari (#17; Apollo, 2014). Alix- albumit sijoittuvat antiikin ajan maailmaan, ja sarjan nimihahmona seikkaileva Alix on Kvaak.fi-sivustoa lainatakseni " syntyjään gallialainen, j...

Helatorstain päiväkävelyn yhteydessä kirjahyllyni sai muutamia uusia tulokkaita, sillä piipahdin ohimennen ihastuttavassa Tähtitornin kahvilassa , joka sijaitsee Tuiran siltojen kupeessa. Kahvin, teen ja nisujen lisäksi siellä on pieni kirjamyyntipiste ja tämmöiset lähtivät mukaani, vaikkeivät kirjaostokset laisinkaan olleet suunnitelmissani: Rushdien kirjasta olen jokusen blogijutun joskus lukenut, mutta Couplandin ja Koželjankon kirjat olivat täysin takakannen perusteella tehtyjä ostoksia. Hintaa näille kertyi yhteensä 16,90 euroa, joten rahallinen menetys ei ole valtavan suuri jos kirjat eivät nappaa. Kirjoja ostaessani en vielä tiennyt mitään Kirjakaapin kummitus -blogin mainiosta kesähaasteesta eli Kirjankansibingosta , mutta kas kas, Couplandin kirja sopii 'mustavalkoinen' ruutuun, jota äkkiseltään pidin vaikeana. Rushdien kirjan kansi vaikuttaa piirroskuvalta ja Hämähäkki-kirjasta saisin ruksin joko 'mies' tai 'monta henkilöä' ruutuun. Haaste on t...

Niputan tähän postaukseen pari kotimaista oman hyllyn kirjaa eli käsittelyssä ovat Kristina Carlsonin William N. päiväkirja (Otava, 2011) ja Sari Malkamäen Viisas vaimo ja muita avioliittotarinoita (Otava, 2011). Toinen lukemistani kirjoista oli yllättävän hyvä, toinen yllätti mitäänsanomattomuudellaan. Aloitan jälkimmäisellä. Kristina Carlson oli minulle entuudestaan tuttu kirjasta Maan ääreen (Otava, 1999), joka oli parhaimmillaan erittäin hyvä. Niinpä tartuin suurin odotuksin Finlandia-ehdokkaanakin olleeseen kirjaan William N. päiväkirja , jonka takakansi lupaili tiheää tunnelmaa ja 1890-luvun Pariisin kuvausta. Sanottakoon suoraan, etten tavoittanut tiheää tunnelmaa, sillä lukukokemukseni voi tiivistää yhteen sanaan: tylsä. Kirjan William N:llä on ollut vastine elävässä elämässä, lääkäri ja luonnontukija Willian Nylander . Nylander tutki mm. jäkäliä, ja hänen fiktiiviset päiväkirjamerkintänsä herättivät mielenkiintoani yhtä paljon kuin jäkälät eli erittäin vähän. Maan ääree...

Amity Gaigen romaani Schroder (Schildts & Söderströms, 2014) onnistui viekoittelemaan minut kirjan ostoon viime syksyn kirjaostostempauksen aikaan, vaikken etukäteen tiennyt kirjasta mitään. Kirjan herkän kauniissa kansikuvassa on edelleen jotain vetoavaa, ja takakannessa oli lupaavan kuuloinen lause: " amerikkalaisen road-perinteen hengessä romaani maalaa kuvan laman kurittamasta unelmien maasta, jossa kukin on oman onnensa seppä ja jossa kaikki ovat lopulta yksin oman totuutensa edessä ." Nyt kirja on vihdoin ja viimein myös luettu ja 50 kategorian haaste etenee kohtaan 24) A book based entirely on its cover .  Kirjan keskeiset pointit käyvät ilmi viimeisen sivun kysymyslistasta, joka on laadittu lukupiirien avuksi. Enpä ole moiseen ennen törmännyt, mutta onneksi lista oli sentään sijoitettu viimeiselle sivulle eikä kirjan alkuun. Sain rauhassa lukea kirjaa ja pohtia omiani ilman valmiiden kysymysten tulvaa: " Onko Erik Schroder hyvä isä? Onko Schroder l...

Kirjojen pohjalta tehtyjä tv-sarjoja koskevat jutut ovat loistaneet poissaolollaan blogissani, mutta kun Ylen tiedotuksesta kysyttiin, haluaisinko vinkata blogini lukijoille ensi viikolla alkavasta Outlander -sarjasta en kovin kauaa miettinyt. Totta kai voin vinkata, sillä sarja kiinnostaa minua kovasti ja odotukseni ovat korkealla sen suhteen, että syyskuulle asti kestävä sarja tarjoaa laadukasta draamaa kesäiltojen viihdykkeeksi: historian värittämää jännitystä ja romantiikkaa kauniissa Skotlannin maisemissa. Ylen sivuilta voi käydä kurkkaamassa lupaavan näköisen trailerin (Jamie vaikutti ah niin särmikkään miehekkäältä jo kirjan sivuilla, ja häntä esittävä Sam Heughan tuntuu trailerin ja valokuvien perusteella oivalliselta valinnalta Jamien rooliin) ja muuta infoa:  http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/19/outlander-matkantekija . Sarjaa esitetään TV1:llä torstaisin 14.5.2015 alkaen klo 21.05 - 21.55, uusinta lauantaisin n. klo 23.40, ja jaksot ilmestyvät näkyviin myös Yle Ar...

Lea Pennasen Piilomaan Pikku Aasi (Otava, 2007/1968) kiinnitti viime viikolla huomioni lähikirjaston lanu-osaston äänikirjahyllyssä, ja otin tämän lastenklassikon kuunteluun työmatkojeni iloksi. Muistan kirjan lapsuudestani, ja muistojen mukaan kirjan tarina oli todella jännittäviä. Huomasin silti pian, että edellisestä reissustani Piilomaahan on kulunut aikaa, sillä tarkat juonenkäänteet olivat häipyneet mielestäni. Sen sijaan eläinhahmojen ja paikkojen nimet kuulostivat mukavan tutuilta: Peilivuori, Mukkelis Muuli, noita Kuva-Kuva ja aasi Isaskar... Lars Svedbergin lukema ääniversio on erittäin mainio ja riemukasta kuunneltavaa myös aikuiselle. Tosin minun on todettava, että omassa kuuntelukokemuksessani se suurin jännitys jäi puuttumaan, sillä näin aikuisiällä tarinan onnellinen loppuratkaisu on ilmeinen. Kirjan äänikirjakotelo on niin kirjaston viivakoodi ym. tarrojen peitossa ja muutoinkin nuhruisessa kunnossa, joten tyydyn valmiiseen nettikuvaan. Kotelon ulkoasusta päätellen...

Vuoden 2013 Nobel-voittaja Alice Munro on ollut sen verran esillä kirjablogeissa, että minäkin olen kiinnittänyt hänen teoksiinsa huomiota vaikken ole suuri novellikerronnan ystävä. Viime vuoden nobelistilukuhaasteen aikana en ehtinyt Munron pariin, mutta alkuvuodesta luin ensimmäisen Munroni. Blogijuttu on ollut hautautuneena luonnoksissa, mutta Sanansaattaja (Tammi, 2008) tuskin jää viimeiseksi Munrokseni, sillä pidin kirjasta kovasti. Tosin kirja ei sisällä novelleja, joten Munron ydinalue jäi vielä testaamatta. Sanansaattajassa Munro on ammentanut kirjaan sisältöä oman sukunsa historiasta ja omista kokemuksistaan. Luulisin kirjailijoiden aina noukkivan palasia omista kokemuksistaan edes vähäsen, mutta tässä kirjassa Munro tuo asiaa erityisesti esille esipuheessa. Vaikkei Sanansaattaja historiikki tai omaelämäkerta olekaan, on tapahtumilla tiettyjä kytköksiä Munron omiin kokemuksiin. Taiteellista vapautta on silti käytetty, joten luin kirjaa fiktiiviset lasit päässä enkä ed...

Dekkarinhimo iski jälleen. Onneksi minulla oli hyllyssäni odottamassa useita lukemattomia Ian Rankinin komisario Rebus -dekkareita . Tutustuin kirjalliseen Rebukseen ensi kertaa sarjan uudemman pään kirjalla  Henkiin herätettävät , ja se oli niin hyvä, että innostuin tilaamaan sarjaa omaan hyllyyn. Vanhemmat kirjat ovat olleet melko edullisia netin kirjakaupoissa, enkä ole hetkeäkään katunut Rebus-investointejani. Sarja vain tuntuu paranevan edetessään, ja aion taatusti lukea nämä vielä uudemman kerran. Alkuvuoden lukumaratonilla tempaisin sarjan aloitusosan, Ristinollan ja siitä oli nyt hyvä jatkaa kakkososaan Kuurupiilo (Blue Moon, 2002). Jostain kumman syystä kolmatta osaa Tooth and Nail (1992) ei ole suomennettu, enkä ole (vielä) ladannut sitä lukulaitteeseeni. Niinpä Kuurupiilon jälkeen lukuvuorossa oli sarjan nelonen, Paljas poliitikko (Blue Moon, 2006). Viitososan Musta kirja luin viime syksynä , joten poliitikkokirjasta siirryin sulavasti Kalman asialla -kirjaan (...

Huhtikuun muistelupostausta kuvittavat vapunpäivän kuvat Koitelin koskelta . Kävin siellä ihastelemassa veden voimaa ja nauttimassa auringonpaisteesta. Koiteli ei ole erityisen suuri koski, mutta se ei haittaa. Koiteli on oikein mukava lähiluontokohde, jossa voi myös käräyttää nuotiomakkaraa tai mitä nyt haluaa tikun nokkaan ripustaa. Tämän päivän reissuun ei nuotiohommia sisältynyt, mutta vapunpäivän munkkikahvit kävimme mieheni kanssa nauttimassa Tunnelmatuvan kahvilassa. Huhtikuun kirjatapahtuma ... oli totta kai Kirjan ja ruusun päivä , joka houkutteli minut kahteen otteeseen kirjakauppaan. Kävin haistelemassa  ennakkotunnelmia ja ostoksilla . Ennakkovinkeistäni ostoskoriin tarttui David Suchetin Hercule Poirot ja minä (Minerva, 2015), jota aion säästellä kesänaloituslukemiseksi. Huhtikuun haastehommia Osallistuin Yöpöydän kirjat -blogin Terry Pratchett -kimppalukuun . Tosin vain  yhdellä kirjalla , joka ei ollut aivan napakymppi, mutta tutustuinpa...