19. tammikuuta 2017

James Essinger: Adan algoritmi

Luen nolostuttavan vähän tietokirjallisuutta omaksi huvikseni. James Essingerin kirja Adan algoritmi - Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan (Vastapaino, 2016) sai minut silti heti kiinnostumaan. Kirjan alaotsikkossa runous yhdistyy digiaikaan älykkään naisen kautta, joten pitihän tähän tutustua. Ohjelmointi Ada-kielellä on jäänyt minulta väliin, mutta Ada Lovelacen henkilö uteloitutti minua siinä määrin, että varasin kirjan luettavakseni.

Luulin saavani lukuun täysin Adan henkilöön keskittyvän elämäkerran, mutta yllätyin positiivisesti, kun kirjassa käsiteltiin laajemmin Adan elämään liittyviä henkilöitä, ajankuvaa ja aikakauden teknistä ilmapiiriä. En tahdo jaksaa lukea elämäkertoja, jotka raportoivat päähenkilönsä elämän pienimmätkin risaukset. Sen sijaan tämmöinen laveammalla kädellä piirretty henkilökuva sopi minun lukumakuuni erinomaisesti, ja innostuin antamaan Adan algoritmille neljä tähteä Goodreadsiin.


"Adan ja Babbagen ensimmäisestä tapaamisesta tiedämme Adan äidin lady Byronin välityksellä, sillä tämä kirjoitti asiasta kaksi päivää myöhemmin eräälle tohtori William Kingille. Yksi lady Byronin pakkomielteistä Adan kasvatuksessa oli se, että jos Adan mielikuvitusta ei pidettäisi kurissa, se aiheuttaisi Adalle ja hänen läheisilleen katastrofin aivan samoin kuin Adan isälle lordi Byronille oli käynyt. Lady Byron uskoi, että jos Ada opiskelisi matematiikkaa, hänen mielikuvituksensa talttuisi harmittomaksi. Lady Byron näyttää pestanneen Kingin edistämään Adan moraalista kehitystä, erityisesti pitämään poissa kaikki ajatukset, joita lady Byron piti arvaamattomina." (s. 114)

Charles Babbagen keksimät laskutoimituksia tekevät koneet olivat merkittävässä asemassa Adan elämässä. Matemaattisesti erittäin lahjakas Ada kiinnostui niiden toiminnasta ja mahdollisuuksista valtavasti, ja oli sääli, ettei aikakauden kapea naiskäsitys tehnyt vähäisessäkään määrin oikeutta hänen kyvyilleen. Hienostoperheen tytär sai hyvän koulutuksen, muttei juuri päässyt sitä hyödyntämään "oikeassa" elämässä. Naisen aseman kuvaus olikin minulle kirjan mielenkiintoisinta antia.

Naisten ei ollut 1800-luvulla helppo raivata itselleen sijaa tiedemaailmassa, eikä Adaa kasvatettu siten, että hän olisi ymmärtänyt antaa kunnolla arvoa omalle osaamiselleen. Essingerin kirja nostaa hyvin esille Adan tekemää työtä ja tämän laskukoneesta tekemien havaintojen tärkeyttä. Ada pystyi kuvittelemaan Babbagea paremmin, mihin kaikkeen laskukoneen ideaa voisi soveltaa. On huima ajatus, että digiaika olisi voinut alkaa jo 1800-luvun Englannissa! Ajatus on myös pelottava - minkälaisessa maailmassa eläisimmekään nyt, kun kehitys harppoo eteenpäin hurjaa vauhtia?

Kirjan kieli oli mielestäni miellyttävän yleistajuista, joten Adan vaiheisiin uskaltaa sukeltaa, vaikka tekniikan termit eivät olisikaan tuttuja. Kirjan lopussa on runsaasti vinkkejä, joiden kautta aiheeseen voi perehtyä halutessaan lisää.
 
Mitähän Ada olisi tuumannut, jos olisi tiennyt saavansa antaa nimensä ohjelmointikielelle? Hieno kunnianosoitus.
***

Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 35. Kirjan nimessä on etunimi.

Goodreads: 4 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu blogeissa Lumiomena ja Lukujonossa
Kirjan tietoja:
James Essinger: Ada's Algorithm. How Lord Byron's Daughter Ada Lovelace Launched the Digital Age through  the Poetry of Numbers (2014)
Suomennos Tapani Kilpeläinen
Vastapaino, 2016
310 sivua

4 kommenttia:

  1. Tää vaikuttaa tosi kiinnostavalta, varsinki ku ite alotin alan opinnot. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tämä minunkin päivätöitäni hieman liippaa, it-allalla kun olen töissä. Saapiko udella, mitä opiskelet?

      Poista
    2. Tradenomiksi, tietojenkäsittely.

      Poista
    3. Sittenhän tämä kirja tosiaan tarjoaa mukavaa historianäkökulmaa alaan. :)

      Poista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...