26. helmikuuta 2016

Mauri Kunnas: Piitles

Tykkäänkö Beatlesien musiikista? En, bändin musa saa radiokanavan vaihtumaan saman tien. Entäs Mauri Kunnas -historiani? Sitä ei oikeastaan ole. Piirrostyyli on toki tuttu ja varmaan jokusen Koiramäki-kirjan olen tullut lukeneeksi ja katselleeksi. Kunnas + Beatles -yhdistelmän lopputulos Piitles (Otava, 2012) sen sijaan kolahti viiden Goodreads-tähden arvoisesti. Tämä sarjakuva tarjosi melkoisen matkan vuosikymmenten takaiseen Brittilään.

Etsiskelen nykyään kirjastosta miellyttävän ohuen oloisia kirjoja (kun paksujen kanssa tahkoan viikkotolkulla ja tuntuu, ettei kärsivällisyyteni riitä niin pitkiin lukurupeamiin), ja päätin kokeilla Kunnaksen sarjakuvaversiota brittibändin alkutaipaleesta. Ei kun siis kraahvista novellia, kuten Kunnas kirjan aluksi toteaa. Miten vaan, mutta Kunnaksen tekstiä ja mehukkaita yksityiskohtia täynnä olevat ruudut vetäisivät minut oitis mukaansa bändin varhaisiin vaiheisiin. 78 sivun jälkeen harmitti, kun tarina loppui. Loppuhan on totta kai historiaa, mutta mieluusti olisin lukenut Kunnaksen version siitä.


Piitlesissä riittää luettavaa, sillä puhekuplia on paljon ja pulinaa rivitolkulla. Ja katsottavaa. Bändien jäsenten elämää käydään läpi syntymästä alkaen, ja albumi päättyy Beatlesin menestyksen kynnykselle. Beatlesin varhaisvaiheet olivat yllättävän kiinnostavat, sillä vastoin odotuksiani kyseessä ei ollut mikään pyhäkoulupoikien bändi. Lukijaa odottaa rouhean rosoinen matka brittiläiseen ja myös saksalaiseen nuorisomaailmaan. Tapahtumien joukkoon on siroteltu huomautuksia tulevaisuudesta, eli viittauksia bändin tulevien hittien aiheisiin. En tunne Beatlesin musiikkia kovinkaan yksityiskohtaisesti, joten bändin fanit saanevat albumista ja sen sivuhuomautuksista paljon minua enemmän irti.


Koko albumin suosikkijaksojani oli poikien kokemukset Saksanmaalla. Silloin vielä haaveiltiin menestyksestä, ja olot keikkapaikalla olivat mitä olivat:


Synnyttikö Piitles kiinnostusta bändin musiikkiin? Ei. Aion vastaisuudessakin kiertää sen kaukaa. Mutta bändin varhaisversio herätti sentään uteliaisuuteni: "On sanottu, että se joka ei nähnyt Beatles-yhtyettä nahkavetimissä, ei nähnyt oikeata Beatlesta lainkaan." Lähtisin ilman muuta aikamatkalle nahkahousu-Beatlesin keikalle. Piitlesiä suosittelen hyvistä musatarinoista kiinnostuneille.


Tätä juttua kirjoittaessani kuuntelin Beatlesien sijaan Ellie Goldingia: Love me like you do. ♥. Ja joo, olen niitä ihmisiä, joista on ylellisyyttä kuunnella mahtibiisiä kerta kerran jälkeen kunnes siihen kyllästyy. Tunnin toistoversio Love me like -biisistä = jotain, mitä mieheni ei voi ymmärtää.


Goodreads: 5 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Sarjakuvaa on luettu blogissa Sallan lukupäiväkirja
Kirjan tietoja:
Mauri Kunnas: Piitles - tarina erään rockbändin alkutaipaleesta
Otava, 2012
78 sivua

16 kommenttia:

  1. Voi minä olen kumpaakin Beatles- ja Kunnas-fani. Voin soitella joitakin kappaleita monta kertaa peräkkäin ja uppoutua Beatles-maailmaan. Tämä kirja on valitettavasti lukematta ja kirjahan on sellainen, että se pitäisi ehdottomasti olla minun kirjahyllyssäni. Siis ostan sen heti, kun näen. Nyt se on päätetty, enkä pihtaile. Ja minä soitan sitten aitoa Beatles-musaa, kun luen tätä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jos noin tykkäät Beatlesistä, tämä kannattaa ehdottomasti lukea. :) Sarjakuvassa oli aika paljon viittauksia biiseihin, joista osan tunsin, osa meni ohi. Eli Beatles-tuntijalle luvassa lienee antoisa lukuelämys.

      Poista
  2. Luin tämän mutten blogannut ja oli minusta aika hyvä. Kunnaksen kirjoista pidän, mutta olen ikäpolvea joka ei tunne bändiä, mutta hyväntekeväisyysjutuissa kierrätetty Let it be sekä Yesterday ovat loistavia. Elli on jäänyt vähemmälle kuuntelulle, olisi ollut viime vuoden Ruisrockissa. Kyseinen biisi on ok.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulta on Kunnas jäänyt jotenkin aika lailla lukematta, joten tämä oli miellyttävä yllätys. Pitää ehkä kokeilla muutakin Kunnaksen tuotantoa. Let it be on tosiaan ok biisi, mutta Yesterday menee minulla jo sille 'vaihdetaan kanavaa' -osastolle. :)

      Poista
    2. Yesterday on se minun lemppari ihan oikeesti ja itkeä vollotan joka kerta. Se olisi minun kirjan nimi ja kappale soisi siinä taustalla punaisena lankana ;)

      Poista
    3. Meillä ei sitten musiikkimaut mene tässä ihan yksiin. :) Kappaleessa on hyvät sanat, mutta musiikillinen toteutus ei vaan oikein sovi minun korvaani. Toivottavasti saat Piitlesin käsiisi, niin pääset fiilistelemään sen parissa.

      Poista
  3. Täällä ilmoittautuu yksi suuri Beatles-fani! Sarjakuvan sain lahjaksi heti silloin kun se ilmestyi, ja luettukin on pariin kertaan. Mainio sarjakuva, pidän Kunnaksen tyylistä paljon ja sopii mielestäni Beatlesien maailmaan. Kiva että pidit vaikkei bändin musiikki kolahdakaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Beatles-tietämykseni oli olematon ennen albumin lukemista, mutta Kunnas oli saanut paljon infoa mukaan kirjaan. Ja erittäin nautittavassa muodossa. Yllätyin ihan itsekin, että innostuin tästä näin. Odotin ennakolta semmoista kivaa kolmen tähden kirjaa. :)

      Poista
  4. Tykkään muutamista Beatlesin kappaleista. Kunnaksen Piitles on toistaiseksi vielä lukematta, mutta lukulistalla on, kunhan sen kirjastosta käsiini joskus löydän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysin tämä ihan sattumalta kirjastosta, ja laina oli semmoinen herätälaina. Onneksi otin kirjan mukaan. :) Minulle ei montaa hyvää Beatles-kappaletta ole... Jokken ylempänä ketjussa mainitsema Let it be on ainut, mikä nyt muistuu mieleen. :)

      Poista
  5. Kyllä Beatles oli tietty iso mullistus 60-luvulla ja se määrä bändejä, joka heidän vanavedessään syntyi kuin valtava sienikasvusto. Mulla on vain Sgt Pepper's Lonely Hearts Club Band. Siirryin heistä aika pian soul-osastolle ja siitä progeen. Nykyään taidan tykätä enemmän Rolling Stonesistakin. Sillä oli aikanaan vähän pahisimago kiltempiin Beatleseihin verrattuna.

    Kunnaksen Koiramäet kuuluivat tyttärieni lukemistoon 80-luvulla. Luin siis heille ennen kuin itse aloittivat. Muistan joitakin kohtia mitä en saanut kikatukseltani luettua ja likat alkoivat nauraa minulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koiramäet eivät koskaan ole innostaneet minua, tiedä sitten miksi. Olin kyllä 80-luvulla siinä iässä, että olisin niitä voinutkin lukea. Pitää ehkä korjata vahinko nyt - miksei Koiramäkiä voisi näin aikuisenakin lukea... :)

      Kivoja musamuistoja sinulla. Mieheni on myös proge-henkinen, ja olen tässä vuosien myötä sivukorvalla 'joutunut' perehtymään tähän tyyliin (joka varmaan muutoin olisi jäänyt vieraaksi).

      Poista
  6. Minä olen ihan valtava Beatles- ja Kunnas-fani joten tämä kirja upposi loistavasti. Olen samaa mieltä tuosta, että tarina olisi saanut jatkua pidempään, voisikohan tälle tulla joskus jatkoa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, olisipa kiva lukea tälle jatkoa. Kunnas herätti menneet vuosikymmenet sillä tavoin henkiin, että tätä stooria lukisi mielellään lisää.

      Poista
  7. Komppaan Marilea tuossa yllä. Olen sekä Beatles- että Kunnas-fani. Jostain syystä en ole vielä tähän tarttunut. Ihmettelen. Nyt kyllä innostit tämän hankkimaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun innostuit tästä. :) Oli niin mainio versio Beatles-historiasta, että tämän voisin lukea uudelleenkin.

      Poista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...