Lea Pennanen: Piilomaan Pikku Aasi (äänikirja)

Lea Pennasen Piilomaan Pikku Aasi (Otava, 2007/1968) kiinnitti viime viikolla huomioni lähikirjaston lanu-osaston äänikirjahyllyssä, ja otin tämän lastenklassikon kuunteluun työmatkojeni iloksi. Muistan kirjan lapsuudestani, ja muistojen mukaan kirjan tarina oli todella jännittäviä. Huomasin silti pian, että edellisestä reissustani Piilomaahan on kulunut aikaa, sillä tarkat juonenkäänteet olivat häipyneet mielestäni. Sen sijaan eläinhahmojen ja paikkojen nimet kuulostivat mukavan tutuilta: Peilivuori, Mukkelis Muuli, noita Kuva-Kuva ja aasi Isaskar... Lars Svedbergin lukema ääniversio on erittäin mainio ja riemukasta kuunneltavaa myös aikuiselle. Tosin minun on todettava, että omassa kuuntelukokemuksessani se suurin jännitys jäi puuttumaan, sillä näin aikuisiällä tarinan onnellinen loppuratkaisu on ilmeinen.

Kirjan äänikirjakotelo on niin kirjaston viivakoodi ym. tarrojen peitossa ja muutoinkin nuhruisessa kunnossa, joten tyydyn valmiiseen nettikuvaan. Kotelon ulkoasusta päätellen kuuntelijoita riittää.

Kirjan juoni on tapahtumia täynnä, ja niiden keskiössä on klassinen hyvä vastaan paha -mittelö, jossa aasit edustavat hyviä ja ketut sekä Mukkelis Muuli pahoja. Erikoisen jäätelön ja mehun voimalla Mukkelis Muuli on tehnyt kilteistä ja ahkerista aaseista apaattisen passiivisia, mutta rohkea Pikku Aasi päättää pelastaa sekä heidät ja vankina olevan Aasi-Ruhtinaan. Muutaman ystävänsä kanssa Pikku Aasi lähtee kipsuttelemaan kohti Hulinakaupunkia ja mitä ihmeellisimpiä tapahtumia.

Piilomaan Pikku Aasi on kestänyt mielestäni erinomaisesti aikaa. Kirja on julkaistu ensi kertaa vuonna 1968, joten kirjalla on kohta 50-vuotissynttärit mutta kirjan kerronta tuntui minusta raikkaalta ja mukaansatempaavalta. Juonenkäänteissä ja hahmojen nimissä on mielikuvituksen lentoa, tylsää kohtaa kirjassa ei totisesti ole. Eikä myöskään suuremmin alleviivattua opettavaisuutta, vaikka kiltteys, ahkeruus ja hyvyys lopulta saavat vallan Piilomaassa. Kiltteyden merkitystä tuodaan lähinnä herttaisesti esille, sillä esimerkiksi äiti-Aasi toteaa, ettei Vaakku Varis seurustele tuhmien kanssa joten Sokeri-hiirulainen on varmasti luotettava hiiri.

Ihmishahmoja kirjassa ei tainnut olla laisinkaan, mikäli muistan kirjan hahmot oikein (äänikirjasta tarkistelu on harmillisen hankalaa, samoin nimien kirjoitusasu on tällä kertaa täysin oman fiiliksen varassa). Eläimiä sen sijaan vilistää mukana sekalainen joukko,  joten 50 kategorian haaste etenee kohtaan 7) A book with nonhuman characters. Kirjassa on vauhtia sen verran, että uskallan lisätä kirjan Pojat, lukemaan -haasteen vinkkilistaani. Rohkean Pikku Aasin seikkailut toivottavasti innostavat ainakin pienempiä poikalukijoita.

Ihana kirja. ♥

Goodreads: 4 tähteä
Mistä äänikirja minulle? Kirjaston äänikirja
Muualla verkossa: Piilomaan Pikku Aasi löytyy Ylen Elävästä arkistosta. Kirjaa on luettu blogeissa Luettua elämää, Kirjojen keskellä ja Also Sprach Jussi.
Äänikirjan tietoja:
Lea Pennanen: Piilomaan Pikku Aasi (1968)
Lukija Lars Svedberg
Otava, 2007
Kesto 2h 45 min