Antonio Hill: Kuolleiden lelujen kesä
Antonio Hillin Kuolleiden lelujen kesä (Otava, 2012) on toinen Barcelonaan sijoittuva dekkari, jonka olen tänä kesänä lukenut. Petra Delicado -sarjan avaus oli pettymys, mutta Hillin komisario Héctor Salgado -sarjan aloittava kirja sen sijaan oli miellyttävä yllätys, joka heitti jatko-osan Kauniit kuolemat oitis lukulistalleni.
"Hän itse meni uima-altaaseen, käänsi tytön ja näki tämän sinertävät kasvot. Juuri hän yritti turhaan puhaltaa hieman happea sisään tytön kohmeisten, jo iäksi sulkeutuneiden huulien välitse. Kun hän kääntyi ympäri kasvot venähtäneinä ja tyttö käsivarsillaan, hän törmäsi veljenpoikansa kauhistuneeseen katseeseen. Hän toivoi, että joku veisi pojan pois sieltä, pelastaisi lapsen siltä kammottavalta näyltä, mutta Marc tuntui nauliintuneen paikoilleen. Ja vasta silloin hän huomasi, että jokin osui hänen vartaloonsa ja näki, kykenemättä tuskin uskomaan silmiään, sinisessä vedessä kelluvat nuket." (s. 65)
Kuolleiden lelujen kesässä on dekkareista tuttuja asetelmia: miespoliisi - naispoliisi -pari, joilta löytyy traumaattinen menneisyys (miespoliisi) ja ihmissuhdeongelmia nykyhetkessä (lähinnä naispoliisi). Eli yhdistelmä, joka haiskahtaa kliseiseltä 'näitähän on nähty' -rikoskeitokselta. Mutta niinpäs vaan Kuolleiden lelujen kesä on sopivan synkkäsävyinen dekkari, jossa päähenkilöt komisario Héctor Salgado ja häntä avustava tutkija Leire Castro ratkovat varakkaan perheen Marc-pojan kuolemaa. Välillä kirjassa kuvataan hyvätaustaisten nuorten vaikeuksia ihmissuhteiden ja huumeidenkin parissa, välillä seurataan rikostutkintaa. Salgadon ja Castron omissa ongelmissa ei viivytä kohtuuttoman pitkiä jaksoja, mikä oli mielestäni plussaa kirjalle. Argentiinalaistaustainen Salgado jäi jopa hieman etäiseksi hahmoksi, kun rikokseen liittyvät 'siviilit' saivat kohtuullisen paljon tilaa kirjan sivuilla. Tämäkin oli mielestäni plussaa kirjalle, sillä poliisien henkilökohtaisen elämän kiemurat eivät ole minulle syy lukea dekkareita.
Barcelonan pimeästä puolesta annetaan enemmän vihjauksia kuin räväytetään se suoraan lukijan silmille. Suomeksi: Kuolleiden lelujen kesä ei ole verta ja suolenpätkiä sisältävä säikyttelydekkari, vaan aika hillitty kokonaisuus, jossa on oikein hyvä loppuratkaisu. Seuraavaa osaa varten heitettiin sopiva koukku, joka herätti ainakin minun mielenkiintoni.
"Hän itse meni uima-altaaseen, käänsi tytön ja näki tämän sinertävät kasvot. Juuri hän yritti turhaan puhaltaa hieman happea sisään tytön kohmeisten, jo iäksi sulkeutuneiden huulien välitse. Kun hän kääntyi ympäri kasvot venähtäneinä ja tyttö käsivarsillaan, hän törmäsi veljenpoikansa kauhistuneeseen katseeseen. Hän toivoi, että joku veisi pojan pois sieltä, pelastaisi lapsen siltä kammottavalta näyltä, mutta Marc tuntui nauliintuneen paikoilleen. Ja vasta silloin hän huomasi, että jokin osui hänen vartaloonsa ja näki, kykenemättä tuskin uskomaan silmiään, sinisessä vedessä kelluvat nuket." (s. 65)
Kuolleiden lelujen kesässä on dekkareista tuttuja asetelmia: miespoliisi - naispoliisi -pari, joilta löytyy traumaattinen menneisyys (miespoliisi) ja ihmissuhdeongelmia nykyhetkessä (lähinnä naispoliisi). Eli yhdistelmä, joka haiskahtaa kliseiseltä 'näitähän on nähty' -rikoskeitokselta. Mutta niinpäs vaan Kuolleiden lelujen kesä on sopivan synkkäsävyinen dekkari, jossa päähenkilöt komisario Héctor Salgado ja häntä avustava tutkija Leire Castro ratkovat varakkaan perheen Marc-pojan kuolemaa. Välillä kirjassa kuvataan hyvätaustaisten nuorten vaikeuksia ihmissuhteiden ja huumeidenkin parissa, välillä seurataan rikostutkintaa. Salgadon ja Castron omissa ongelmissa ei viivytä kohtuuttoman pitkiä jaksoja, mikä oli mielestäni plussaa kirjalle. Argentiinalaistaustainen Salgado jäi jopa hieman etäiseksi hahmoksi, kun rikokseen liittyvät 'siviilit' saivat kohtuullisen paljon tilaa kirjan sivuilla. Tämäkin oli mielestäni plussaa kirjalle, sillä poliisien henkilökohtaisen elämän kiemurat eivät ole minulle syy lukea dekkareita.
Barcelonan pimeästä puolesta annetaan enemmän vihjauksia kuin räväytetään se suoraan lukijan silmille. Suomeksi: Kuolleiden lelujen kesä ei ole verta ja suolenpätkiä sisältävä säikyttelydekkari, vaan aika hillitty kokonaisuus, jossa on oikein hyvä loppuratkaisu. Seuraavaa osaa varten heitettiin sopiva koukku, joka herätti ainakin minun mielenkiintoni.
Kirjabingo edistyy ruutuun 'dekkari'. Huomisen kirjastoreissuni tavoitteena on löytää romantiikkaa... hyllyiltä!
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Sonjan lukuhetket, Rakkaudesta kirjoihin ja Nenä kirjassa.
Kirjan tietoja:Antonio Hill: El verano de los juguetes muertos (2011)
Suomennos Taina Helkamo
Kannen suunnittelu Timo Numminen
Otava, 2012
382 sivua
Dekkareita tulee normaalisti luettua aika vähän, mutta kesän kunniaksi olen yrittänyt ryhdistäytyä. Tämä voisi olla hyvä lisä kovin pieneen (tällä hetkellä lähes säälittävään) dekkarivalikoimaani. Onnea romantiikan etsintään! :)
VastaaPoistaOlen toiveikas romantiikan suhteen - ja jännityksellä odotan, mitä sen tiimoilta löytyy... sitä kun tulee minulla luettua niin vähän. :) Tämä oli hyvä dekkari, sopii nimensäkin puolesta kesään (vaikkei mikään kesäisen kepeä kirja olekaan).
VastaaPoistaMielenkiinnolla jään odottamaan, millaiseen romantiikkaan päädyt!
VastaaPoistaSaapa nähdä, millainen kirjojen ritari hyllyjen välistä... ei kun hyllyiltä löytyy. :D
VastaaPoistaTämä on kyllä hieno dekkari. Olin vähintäänkin pettynyt, kun kustantaja vastasi kyselyyn, että kolmatta osaa ei ole suunniteltu suomentaa. No tavasin sen sitten alkukielellä, blogailinkin siitä projektista pitkin kesää.
VastaaPoistaLuin juuri toisen osan tästä sarjasta, ja tykkäsin siitä tosi paljon. Se oli minusta parempi kuin tämä ensimmäinen, ja bloggauskin tulee ulos aikanaan, kun ehdin kirjasta kirjoitella. Onpas harmi, jos kolmatta osaa ei suomenneta. Pitää laittaa omat toiveet siihen, että se käännetään englanniksi. Espanjaksi lukuun minulla ei ole kielitaitoa. :)
PoistaSe on ilmestynyt enkuksi. Harmi, ettet lue espanjaksi, olisin voinut laittaa kirjan eteenpäin.
PoistaKolmas oli vielä parempi, mutta se voi johtua myös alkuperäisversiona lukemisesta.
Hmm, en onnistunut löytämään kolmannen osan englannin kielistä käännöstä mistään netin kaupasta (BookDepository, Kobon nettikauppa...) eikä se ole Goodreadsissakaan. Amazonissa näkyi, että saksan käännös ilmestyy tämän vuoden joulukuussa. Olisikohan sen enkkukin tulossa vasta myöhemmin? Mutta jos sinulla on linkki johonkin netin kauppaan, mistä tuota jo saisi, niin kiitokset jo etukäteen. :)
PoistaTaidat olla oikeassa. Minulla on muka selvä muistikuva, että näin sen appstoressa, mutta nyt löydän sieltä vain 2 ekaa osaa.
PoistaOdottelen siis englannin käännöksen julkaisua. :)
Poista