Oksan hyllyltä

Isaac Asimovin Säätiö -kirjoista on näkynyt bloggauksia aina silloin tällöin, ja viimeisimpänä muistan Jokken kirjanurkan jutun Säätiö ja maa -kirjasta. Minun on tunnustettava, että tiedostin tämän scifiklassikon olemassaolon vasta näin aikuisiällä. Scifi ei ole koskaan tuntunut minusta erityisen kiehtovalta genreltä, mutta päätin sivistää itseäni ainakin tämän yhden klassikon verran. Lähdin lukemaan 'tieteisromaanin uljainta luomusta' eli sarjan aloittavaa Säätiötä (WSOY, 2006) avoimin mielin, ilman sen suurempaa ennakkotuntemusta juonenkulusta. Mitäs klassikosta jäi käteen? No, alku oli lupaava, mutta loppua kohden lukuinto hiipui enkä saanut suuria klassikkoväristyksiä.   "'Kuten huomaatte, olette luisuneet vaikeaan ahdinkotilaan, ja teidän on pakko toimia. Menettelytapanne - toisin sanoen ratkaisu pulmaanne - on tietenkin ilmeinen.'     Hari Seldonin aineeton hahmo kurkotti tyhjään ilmaan, ja kirja ilmaantui jälleen hänen käteensä. Avattuaan sen hän v...

"Minä järjestän Maailman Parhaat Hautajaiset, perkele." (s. 5) Taru Kumara-Moision esikoisromaani Maan vetovoima (Nordbooks, 2014) alkaa vetävästi. Kahden lapsen äiti Noora on menettänyt Mumman, isoäidin, jonka viisauksista Noora saa voimaa arkeen. Rakkaalle Mummalle pitää järjestää oikeat mahtihautajaiset körttityyliin, ja sen Noora päättää hoitaa itse. Lähisuvusta kun ei siihen hommaan hänen mielestään ole. Maan vetovoima kuvaa Nooran ajatuksenjuoksua arjen pyörittämisen keskellä. Mumman hautajaisten ohella Noora koettaa parantaa parisuhdettaan ja maailmaa sekä organisoida lähipiiriään jämerin ottein. Osansa Nooran innosta saa esimerkiksi päiväkodin henkilökunta: "Onko teillä ollut puhetta siitä ehdottamastani kierrätyksen teemaviikosta? Voisin tulla asiantuntija-avustajaksi ja tuoda teille materiaaleja paikallisilta luonnonsuojelujärjestöiltä. - Tuota, palataanko siihen asiaan ensi kuussa, kun meillä on silloin kaikkien osastojen yhteinen kokous, hoitaja kiert...

Syyskuun alussa houkuttelin kirjabloggaajia kirjaostoksille - ja ennen kaikkea postailemaan ostoksistaan. 28 kirjabloggaajaa innostui mukaan, ja tässä on lista kaikista haasteeseen osallistuneista blogeista ja eilen julkaistuista ostosbloggauksista: Calendula Kaikkea kirjasta Kannesta kanteen Kirjahullun päiväkirja Kirjakaapin kummitus Kirjakirppu Kirjakko ruispellossa Kirjamaailma Kirjaneidon tornihuone Kirjanurkkaus Kirjasähkökäyrä Kirsin kirjanurkka Kulttuuri kukoistaa Kuuttaren lukupäiväkirja Lukisinkohan Lukutoukan kulttuuriblogi Notko, se lukeva peikko Oksan hyllyltä Opuscolo Pähkinäkukkula Satun luetut Sockerslott Taikakirjaimet Tarinoiden syvyydet Tarinoiden taikaa Tarukirja Todella vaiheessa Tuijata Ullan luetut kirjat Pikaisella kirjanpidolla sain ostettujen kirjojen lukumääräksi 145 kirjaa. Muutamassa blogissa oli innostuttu isommastikin kirjaostoksille, mutta kaikkia ostoksia ei esitelty ts. mainittu nimeltä bloggauksissa. Jätin nämä esi...

Syyskuun alussa haastoin kirjabloggaajia lähtemään kirjaostoksille ja bloggaamaan ostosreissuistaan. Ostosreissupostausten julkaisupäivä on tänään. Minusta on aina mukava lukea muiden kirjaostoksista ja ihanista löydöistä, ja toivottavasti tätä iloa on tänään tarjolla runsain mitoin. :) Haasteeseen osallistuvat bloggaajat voivat linkittää omat juttunsa yllä mainittuun aloituspostaukseen. Teen bloggauksista pienen koosteen, jonka julkaisen huomenna. *** Toteutin oman ostosreissuni viime lauantaina (27.9). Päätin käydä pitkästä aikaa divarissa , ja suuntasin Oulun Isokadulla sijaitsevaan antikvariaattiin. Oulun keskusta-alueella ei ole kovinkaan montaa divaria, mutta tämä kuvassa näkyvä on kohtuullisen lähellä Stockmanin ja Viman tavarataloja (juu, kävin sielläkin samalla reissulla), joten poikkesin kurkkaamassa, josko löytäisin jotain kivaa. Ja löytyihän sieltä. Osallistun parhaillaan Nostalgiset nuortenkirjat -haasteeseen, ja innostuin ensimmäistä kertaa tutkimaan div...

Alberto Moravia ei taida olla erityisen tunnettu humoristisista kirjoista, mutta Sivustakatsoja (Tammi, 1988) vetosi minun huumorintajuuni. Kirja tarjoaa akateemisen lähestymistavan vaimoni taitaa pettää minua -pulmaan. Päähenkilönä on 35-vuotias ranskan kielen professori Dodo, jonka hekumallinen vaimo Silvia on muuttanut kotoa pois. Koti sattuu sijaitsemaan Dodon isän asunnossa, eli arvostettu tiedemiesisä, poika ja pojan vaimo asuvat samassa - toki isossa - huoneistossa. Kirjan kolmiodraaman asetelma paljastuu melko omalaatuiseksi, sillä sen osapuolina ovat juuri mainitsemani isä, poika ja hekumallinen vaimo. Ottaa aikansa, ennen kuin tilanne selviää hämmentyneelle Dodolle, joka yrittää ymmärtää vaimonsa käytöstä: "Siten suhteeni omaan vaimooni on alkanut vähän muistuttaa kuulustelijan ja arvoituksellisen, vähäpuheisen todistajan suhdetta. Kaikki muu, jopa rakkaus, tuntuu nyt riippuvan siitä onnistunko minä tässä yrityksessä, pystynkö löytämään jonkun totuuden. Sillä mitä...

Kaisa Reetta T. heitti minulle kirjablogeja kiertäneen Limerikki-haasteen , joka on laitettu alulle Opuscolo -blogissa. Haasteen säännöt ovat:  1. Kirjoita limerikki, joka käsittelee jotakin Suomen kaupunkia. Runo, joka noudattaa seuraavaa kaavaa:"Limerikki on viisisäkeinen , usein pilaileva riimiruno, jonka ensimmäisellä rivillä on mainittava jonkin paikkakunnan nimi. Runomuoto tunnetaan jo 1300 luvulta asti, mutta Edward Learin A Bonk of Nonsense teki sen tunnetuksi ja antoi sille nimen irlantilaisen Limerickin kaupungin mukaan. Runossa pitää keskenään rimmata ensimmäinen, toinen ja viides säe sekä kolmas ja neljäs säe, eli runokielellä:AABBA (Anneli Kanto, Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä -kirjan alkulehdeltä) 2. Julkaise runosi blogissa. Kopioi tekstiisi haasteen säännöt. 3. Mainitse tekstissäsi tämä haasteen alkuperä ja lisää tekstiisi linkki, joka tuo lukijansa tähän kirjoitukseen. (Huom! Ilman linkitystä et voi osallistu haasteeseen. Voit käyttää kuvaa lähdevi...

Vappuna alkoi blogini ensimmäinen lukuhaaste, Rikoksen jäljillä , jossa haastoin itseni ja muut kirjojen ystävät lukemaan fiktiivistä kirjallisuutta, joka käsittelee rikoksia, niiden tutkintaa, tutkijoita, rikollisia ja heidän motiivejaan . Asetin omaksi tavoitteekseni lukea itselleni uusia dekkarinimiä, ja toivoin löytäväni uusia dekkarisuosikkeja. No, muutama vanha tuttu pujahti lukupinoon (Queen, Heino, Hurma), mutta muutoin onnistuin pysyttelemään uusien nimien parissa. Ja suosikkilistakin karttui! Ehdin lukea touko-syyskuun aikana yhteensä 18 haasteeseen sopivaa kirjaa, ja mukaan mahtui monenlaista: Noir-sarjoja Budapest-Berliini-Glasgow- Helsinki -akselilla: Vilmos Kondor: Budapestin varjot - noir-tunnelma jäi vaisuksi, mutta silti jatko-osatkin ovat pienen mutustelun jälkeen alkaneet kiinnostaa. Philip Kerr: Liekit Berliinissä - tässä päästiin jo asiaan eli synkkyyttä löytyy. Oli hyvä, jatko-osat ovat korkealla syksyn lukulistalla. Malcolm Mackay: Lewis Winterin on kuol...