Ellen Strömberg: Mehän vaan mennään siitä ohi

Ellen Strömbergin Mehän vaan mennään siitä ohi (S & S, 2022) oli eräs kirjasyksyni 2022 ilahduttavimpiä kirjoja. Tuskinpa olisin ottanut sitä lukupinooni, ellei kirja olisi päässyt lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi, sillä en ollut bongannut Strömbergin nuortenkirjaa mistään muualta. Kirjassa kerrotaan Mandasta ja Malinista, ysiluokkalaisista ystävyksistä, jotka pyöräilevät, kaipaavat elämäänsä säpinää, keplottelevat tiensä bileisiin, suunnittelevat suuria tulevaisuuden varalle. Eli elävät tavallisen kuuloista nuoren ihmisen elämää.
"Olisi kyllä ihan parasta, jos joku ajattelisi meidän olevan arvoituksellisia ja sitten kiinnostuisi meistä. Kyselisi "keitä noi oikein on?" ja sitten ehkä alkaisi liikkua jotain huhuja meistä. Että me on tehty kaikenlaista."
Mehän vaan mennään siitä ohi tavoittaa mielestäni erinomaisen onnistuneesti nuorten naisenalkujen mielenmaailman - sikäli kun pystyn tätä arvioimaan omasta aikuislukijan näkövinkkelistäni. Mandan ja Malinin maailmassa ei mitään suuria huolenaiheita, mutta tytöt kyllä saavat kehitettyä draamanpoikasta ihastuksen kohteisiinsa liittyen, ja poikien ympärillä ajatukset tuntuvat kiertävän aika paljon muutenkin. Ollaan suurten tunteiden äärellä, tunnustellaan omia fiiliksiä ja sitä, mitä itseä miellyttää ja mikä ei. Vaikka kotikulmien ympyrät ovat huomattavasti pienemmät kuin Mandan haavaissa siintävä New York, kirjan tapahtumiin on onnistuttu kietomaan jännän kutkuttavaa fiilistä edessä siintävän elämän edessä.
"En tiedä, johtuuko se bileistä vai Matiaksesta vai keväästä, mutta yhtäkkiä kaikki tuntuu niin kovin raskaalta. En osaa sanoa, olenko iloinen vai surullinen.

Luulen, että Malin tuntee samoin, koska hän kävelee vierelläni aivan hiljaa. Tuntuu ihan siltä, että olemme matkalla kohti jotakin paljon suurempaa ja tärkeämpää kuin pelkät bileet Iggen luona. Tänä iltana koko loppuelämä alkaa. En malttaisi enää odottaa."
Tykkäsin siitä, miten aidon ja välittömän oloisia Manda ja Malin ovat kaikessa keskenkasvuisuudessaan. Kirjassa kuvataan hienosti tyttöjen ystävyyttä, ja Mandan isosiskokin oli saatu mukavasti mukaan tapahtumiin, tuomaan hieman varttuneempaa näkemystä tyttöjen touhuihin. Sivuille mahtuu myös lempeää huumoria, vai liekö vain kyse siitä, että aikuislukijaa pakostakin usein hymyilyttää Mandan ja Malinin seurassa.
 
Mehän vaan mennään siitä ohi ei saanut Finlandia-palkintoa, mutta lasten- ja nuortenkirjallisuuden August-palkinnon se sen sijaan voitti. Lämpimät onnittelut! Kirja saa minulta Goodreadsiin täydet viisi tähteä. 😊

Goodreads: 5 tähteä

Mistä kirja minulle? Lainasin kirjastosta

Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Tuijata.KulttuuripohdintojaLastenkirjahylly

Kirjan tietoja:
Ellen Strömberg: Vi sja ju bara cykla förbi (2022)
Suomennos Eva Laakso
S & S, 2022
253 sivua 

Kommentit

  1. Strömberg kiinnostaa. Mulla Syyhy hyllyssä oottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syyhy on minulta mennyt ohi, mutta pitääpä katsoa, josko se kiinnostaisi myös.

      Poista
  2. Lainasin tämän, kun kuulin August-voitosta.

    VastaaPoista
  3. Olen lukenut tästä kirjasta muutaman muunkin kehuvan blogikirjoituksen, ja kirja alkoi kiinnostaa jo, kun Finlandia-ehdokkaat julkistettiin. En yleensä lue nuortenkirjoja, mutta tätä voisi kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä varmasti piristää lukupinoa aikuisempien kirjojen välissä. :)

      Poista
  4. Kiva että sai August-palkinnon! Tähän täytyy tutustua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, jos innostut ottamaan tämän lukulistalle. :)

      Poista
  5. Luen valikoivasti nuortenkirjallisuutta ja tämä vaikuttaa siltä, että läpäisee seulani. Jo pelkästään kirjan nimi on jotenkin ihastuttava. Täytyy laitella suomilistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen blogin myötä "löytänyt" nuortenkirjat ikään kuin uudelleen, ja ne kyllä piristävät kivasti lukupinoa. Olen samaa mieltä kirjan nimestä - se on aivan mainio, ja sopii myös sisältöön todella hyvin.

      Poista
  6. Tämä kuulostaa sellaiselta nuortenkirjalta, jota voisin kokeillakin. Menisi esimerkiksi Helmet-haasteeseen kohtaan genre jota en yleensä lue 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeilepa, saatat hyvinkin innostua. :) Tuo onkin hyvä kohta Helmet-haasteessa. Itse en ole vielä ehtinyt genrekokeilujen pariin, mutta scifi on vahvasti tyrkyllä tuohon kohtaan.

      Poista
  7. Tämä kuulostaa kiinnostavalta! Minusta on hienoa, miten suomenruotsalainen kirjallisuus on viime vuosina (ehkä ennenkin, mutta nyt tullut itselle näkyväksi?) menestynyt kahdella rintamalla, Suomessa ja Ruotsissa. Nilla Kjellsdotterhan myös on myynyt Ruotsissa mainiosti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaksikielisyydessä on omat hyvät puolensa. :) On tosiaan aivan mahtavaa, että suomenruotsalainen kirjallisuus saa lukijoita ja palkintomenestystä naapurissa. Kjellsdotterin Kivipuiston tyttö on mennyt minulta ohi, mutta kävinpäs googlaamassa. Hyvältä vaikuttaa, laitoin varaukseen!

      Poista
    2. Onko sulla mitään käsitystä siitä, miten suuri osa ruotsiksi kirjoitetuista kotimaisista kirjoista suomennetaan? En usko että kaikkia 🤔

      Poista
  8. Minä lupasin lukea ja blogata lanu-kirjallisuutta, mutta valitettavasti en ole pitänyt lupaustani. Tämä kirja voisi olla lukulistalla ja oli upeaa, että se pääsi sekä Finlandia- että August-ehdokkaaksi ja vieläpä voitti. Vi ska ju bara cykla förbi on mielestäni huippunimi ja houkuttaa jo sillä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.