Jonathan Carroll: Naurujen maa

Jonathan Carrollin nimen olen löytänyt kirjablogeista. Hurja Hassu Lukija ja Eniten minua kiinnostaa tie -blogeissa on hiljattain luettu Carrollin Valkoiset omenat -kirjaa, ja kirjailija jäi kiinnostavana nimenä mieleeni. Yllätyksiä, arvoituksellisia juonenkäänteitä - kirjoja minulle! Omena-kirja ei ollut kirjastossa paikalla, joten nappasin mukaani Naurujen maan (Lokikirjat, 2005). Siinä päähenkilönä on Thomas Abbey, joka päättää ottaa opettajantöistään virkavapaata kirjoittaakseen elämäkerran Marshall Francesta, kirjailijasta, jonka lastenkirjat ovat tehneet Thomakseen suuren vaikutuksen. Thomas matkustaa Marshallin kotikaupunkiin Galeniin, ja seuraksi tuppautuu toinen Marshall-fani Saxony. Ja Galenissa sitten odottavat ne yllätykset ja arvoitukselliset tapahtumat.
Mielestäni yllätyksiä ja outoja tapahtumia sai odotella aika pitkään, kirjan loppupuolelle asti. Kun tiesin semmoisia olevan tulossa, arvuuttelin koko ajan, että 'joko nyt, joko nyt' - äh, ei vieläkään. Tämä hieman pilasi lukunautintoani, mutta syytän lähinnä kärsimätöntä luonnettani enkä kirjaa. Kirjan juoni oli ihan näppärästi rakennettu lopun koukkuineen, ja vinkeinä koirahahmoina Nuija ja Nuppu olivat ehdottomasti 'henkilö'gallerian huippua. Sen sijaan päähenkilö Thomas sujahti kategoriaan 'ärsyttävät vieraissa hyppijätyypit', mutta muutoin henkilöt eivät suuria tunteita minussa herättäneet, mitä nyt Saxonyn kohtalo kävi vähän sääliksi.

Naurujen maa oli mukavaa kesälukemista, jossa olisi tosin voinut olla vähän enemmänkin jännitystä mukana. Pidin kirjasta silti kolmen Goodreads-tähden arvoisesti, ja aion ehdottomasti lukea myös sen Omena-kirjan. Naurujen maan kannessa on veikeä koira, joten saan jälleen merkinnän Kirjabingoon:
Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Lempeä hulluus, Morren maailma, Satun luetut ja Valopolku.
Kirjan tietoja:
Jonathan Carroll: The Land of Laughs (1980)
Suomennos Laura Lahdensuu
Lokikirjat, 2005
279 sivua

Kommentit

  1. Carroll kiinnostaa minuakin. Pitänee aloittaa siitä omenakirjasta. :)

    VastaaPoista
  2. Sitä ainakin kehuttiin, joten voipi olla parempi - vaikka olihan tämäkin aivan kelvollinen. :) Tutustumisen arvoinen nimi, ehdottomasti.

    VastaaPoista
  3. Mä tykkäsin tästä paljon, omenoista pikkuisen vähemmän! :)

    VastaaPoista
  4. Luulen, että jos juonen oudot jutut olisivat alkaneet aikaisemmin, tämä olisi saanut minulta korkeammat pisteet. Mielenkiinnolla odotan vertailua omppukirjan kanssa, kumpi on minulle parempi :).

    VastaaPoista
  5. Kiva, että innostuit Carrollia lukemaan :)
    Itse pidän juuri Naurujen maasta enemmän, koska se liikkuu vielä ymmärrykseni rajoilla, mutta molemmat siis erityisen hienoja kirjoja!

    VastaaPoista
  6. Ymmärryksen rajojen yli on kiva matkustaa, mutta saas nähdä miten se omenoissa tehdään. :) Nyt voi jo sanoa, että harmi kun Carolla ei kait enempää ole suomennettu

    VastaaPoista
  7. Kiinnostavan kuuloinen, kiitos! Ja eläinkuva kannessa vieläpä, sitä mietinkin, mistä ihmeestä sellaisen bingoa varten keksisi. Pitänee vierailla pian kirjastossa.

    VastaaPoista
  8. Eipä kestä! Eläinkuva oli bonusta, sillä kirja oli jo lukupinossani kun bingo alkoi. Muutoin olisikin ollut etsiminen, mistä sopiva kirja :).

    VastaaPoista
  9. Tuo kansikuva jo houkuttelisi tutustumaan kirjaan, jos se vastaan joskus tulee. Ja kerroit tästä mielenkiintoisesti, kiitos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kansikuva oli erittäin hieno ja kekseliäs. Siinä oli vielä vinkeä leija, mutta se näköjään rajautui yläkulmasta pois. Tämä kannattaa lukea, jos osuu vastaan. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.