14. toukokuuta 2015

Kristina Carlson: William N. päiväkirja & Sari Malkamäki: Viisas vaimo ja muita avioliittotarinoita

Niputan tähän postaukseen pari kotimaista oman hyllyn kirjaa eli käsittelyssä ovat Kristina Carlsonin William N. päiväkirja (Otava, 2011) ja Sari Malkamäen Viisas vaimo ja muita avioliittotarinoita (Otava, 2011). Toinen lukemistani kirjoista oli yllättävän hyvä, toinen yllätti mitäänsanomattomuudellaan. Aloitan jälkimmäisellä.

Kristina Carlson oli minulle entuudestaan tuttu kirjasta Maan ääreen (Otava, 1999), joka oli parhaimmillaan erittäin hyvä. Niinpä tartuin suurin odotuksin Finlandia-ehdokkaanakin olleeseen kirjaan William N. päiväkirja, jonka takakansi lupaili tiheää tunnelmaa ja 1890-luvun Pariisin kuvausta. Sanottakoon suoraan, etten tavoittanut tiheää tunnelmaa, sillä lukukokemukseni voi tiivistää yhteen sanaan: tylsä.

Kirjan William N:llä on ollut vastine elävässä elämässä, lääkäri ja luonnontukija Willian Nylander. Nylander tutki mm. jäkäliä, ja hänen fiktiiviset päiväkirjamerkintänsä herättivät mielenkiintoani yhtä paljon kuin jäkälät eli erittäin vähän. Maan ääreen -kirjassa minua viehättäneet kauniit kielikuvat olivat kadonneet jonnekin, sen sijaan sain lukea säähavaintoja, syömisten kuvailua, vanhan yksinäisen miehen kuivakkaa menneisyyden ruodintaa ja lyhyitä merkintöjä uran varrelta mahdollista elämäkertaa varten. Mitään suurta punaista lankaa en merkinnöistä tavoittanut, mikä tietysti sopii päiväkirjan luonteeseen mutta kirjalta odotan jotain muuta. Tästä se suurin haukotus kirjan äärellä taisi syntyä.

"14.3.1899 Ajattelen joskus itseäni taiteilijana, jota ei ymmärretä hänen omana elinaikanaan, vaan hän tekee työnsä yksin ja köyhyydessä, mutta jälkimaailma saattaa löytää hänen teoksensa ja ymmärtää niiden todellisen arvon." (s. 41)

Pahoittelut, ettei näin käynyt tässä blogissa.

Mietin pitkään sopivaa tähtimäärää tälle kirjalle, ja päädyin antamaan sille yhden tähden. Luin kirjan loppuun ainoastaan siksi, että se oli niin lyhyt ja olin laittanut siihen muutaman euron jossain taannoisessa alennusmyynnissä.


Onneksi alkuvuonna lukemani Sari Malkamäen Viisas vaimo ja muita avioliittotarinoita (Otava, 2011) oli huomattavasti parempi lukukokemus. Kirja sisältää nimensä mukaisesti tarinoita avioliitoista. Kirjassa on kymmenen novellia, joiden päähenkilöt ovat miehiä ja naisia suhteen kipupisteen kohdalla.

Malkamäen kerrontatyyli on vailla turhia krumeluureja, kielikuvilla ei maalailla taivaanrantaa. Sen sijaan novelleissa ollaan arkisissa tilanteissa: katsellaan kuusta keittiön ikkunasta, odotetaan naista tapaamiseen, jännitetään lääkärintarkastuksen tuloksia. Arkisuus miellytti minua, samoin kuin se, että Malkamäki onnistui rajaamaan novellinsa hyvin. Novellit tarjosivat pieniä kurkistuksia avioliittoihin, niillä oli selkeä alku ja loppu. Loppuhuipennuksien säväyttävyys ei yleensä ollut kovin suuri, mutta pidin siitä, että novellit pystyivät kertomaan pikkuisen tarinan. Ne eivät olleet mitään epämääräisesti ilmassa leijuvia tunnelmapaloja, vaan leikkauksia henkilöhahmojen elämään.

Suosikkini kokoelman novelleista oli Informaatiokatkos, johon oli saatu pienoinen yllätys mukaan tarinan loppupuolelle. Myös kirjan niminovelli oli hyvä. Pettämisen seuraukset voivat tosiaan olla arvaamattomia.

"Eräänä kirkkaana sunnuntaiaamuna, kun viipyilin vielä vuoteessa ja Markus jo vihelteli keittiössä aamiaisen teossa, muistin, miten hän oli joskus nuorempana opettanut minua ampumaan jousella. Olin aluksi yrittänyt kovasti suoriutua ja onnistua, mutta vähitellen olin oppinut keskittymään hetkeen, nauttimaan eri vaiheista niin että unohdin päämäärän.
    Siinä loikoillessani minusta tuntui samalta: olin tullut perille, sisäistänyt pettäjän roolini!" (s. 142) 

Malkamäki jää minulle tämän kokoelman perusteella hyvänä kotimaisena nimenä mieleen. Häneltä on ilmestynyt useita novellikokoelmia, joten jos minuun iskee lyhyen proosan kaipuu, lukemattomia kirjoja riittää valittavaksi.


Goodreads: Viisas vaimo saa 3 tähteä ja William N. päiväkirja yhden tähden.
Mistä kirja minulle? Voitin Viisas vaimo -kirjan Sinisen linnan kirjasto -blogin ihastuttavasta Avioliittojuonia-lukuhaasteesta. Kiitos! <3 William N. päiväkirja on oma ostos alennusmyynnistä.
Muualla verkossa:  
* Viisaasta vaimosta on luettu mm. blogeissa Ilselä, Lukukausi, Sinisen linnan kirjasto ja Kirsin kirjanurkka.
* William N. päiväkirjaa on luettu mm. blogeissa Luettua elämää, Täällä toisen tähden alla, Pihin naisen elämää ja Lukutoukan kulttuuriblogi.
Kirjojen tietoja:

Sari Malkamäki: Viisas vaimo ja muita avioliittotarinoita
Kannen suunnittelu Katja Kaskeala
Otava, 2011
190 sivua

Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Otava, 2011
159 sivua

6 kommenttia:

  1. Minä pidin William N. päiväkirjasta. Ei siitä lemppari tullut - taisin antaa 3 tähteä? - mutta pidin kuitenkin :) Jälkimmäinen onkin ihan vieras.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omat lukufiilikseni päiväkirjan suhteen olivat niin latteat, ettei rehellisyyden nimissä ollut aineksia isompiin tähtimääriin. On tästä kirjasta pidetty muissakin blogeissa, mutta minulle tätä kirjaa ei oltu kirjoitettu.

      Poista
  2. Carlsonin teoksen luin muutama vuosi sitten, enkä siitä enää juuri mitään muista. Jotenkin hämmentynyt mutta ihan tyytyväinen olo kirjasta taisi jäädä.
    Malkamäki puolestaan on nimenä tuttu mutta muuten tuntematon. Vaikuttaa kyllä kiinnostavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olin hämmentynyt lähinnä siitä, miten vaisut omat lukutunnelmani olivat. :) Mutta Malkamäki oli onneksi hyvä, kannattaa tutustua jos vastaan tulee. Tykkään suhdeasioita käsittelevistä kirjoista, joten aiheen puolesta tämä novellikokoelma oli kuin minulle kirjoitettu. :)

      Poista
  3. Voi, voiko William N. todella olla noin mitäänsanomaton? Luin talvella Carlsonin Maan ääreen ja olin aivan lumoutunut... William ei ole vielä lukuvuoroon ehtinyt, mutta jonossa hän on... Onkin nyt mielenkiintoista, millainen tuttavuus hän sitten joskus on :)

    Malkamäkeä en minäkään ole lukenut. Ehkäpä häneenkin voisi joskus juuri sellaisen lyhyen proosan kaipuun hetkenä tutustua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle oli, ei siitä mihinkään pääse. :( Mutta onhan kirjasta toki pidettykin, joten kannattaa ehdottomasti itse kokeilla. Maan ääreen voisin lukea uudelleenkin, ja pettymykseni oli suuri, kun en tavoittanut siinä minua viehättäneitä piirteitä laisinkaan tästä päiväkirja-kirjasta. William N. siirtyi aamupäivällä kirjaston kirjanvaihtohyllyyn. :)

      Poista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...