Laura Suomela: Minä vastaan marraskuu
Viime viikonlopun lukumaratonilla lukaisin Laura Suomelan nuortenkirjan Minä vastaan marraskuu (Karisto, 2021). Tykkäsin kovasti tästä iloisen pirskahtelevasta kirjasta, ja olikin kiva huomata Twitterin feedistä, että kirja on mukana Nuori Aleksis -palkinnon ehdokaslistalla. Olen muuten lukenut toisenkin ehdokaskirjan, Anniina Mikaman Myrryksen. 😊 Tämä kirjapalkinto on siitä mukava, että ehdokaskirjojen kohderyhmä eli yläkoululaiset pääsevät valitsemaan palkinnonsaajan. Tämän vuoden voittaja julkistetaan 30.9.2022 Turun Kirjamessuilla.
Kirjan pääosassa on 17-vuotias Emmi, joka on aloittanut opiskelijaelämän Tampereella. Lukio sai jäädä, kun lähihoitajaopinnot ja yhteinen arki ihanan Miro-poikaystävän kanssa houkuttelivat enemmän. Minä vastaan marraskuu hyppää Emmin elämään tilanteessa, jossa Miro on jättänyt Emmin ja palannut exän luokse. Emmi rypee tunnemyrskyn keskellä eikä tilannetta yhtään helpota se, että on alkamassa hänen suuresti inhoamansa aika vuodesta, marraskuu. Emmi ei kuitenkaan helpolla lannistu:
"- Mä oikeestaan päätin jo tänään, että teen tänä vuonna vaikka väkisin marraskuusta kivan. Mulla alkaa ylihuomenna "Minä vastaan marraskuu" -projekti, sanon ja yritän kuulostaa reippaammalta.
- Mahtava idea! Vaikka mä en kyl pystyis. Marraskuu on vaan niin raskas.
- Aattele, jos ihminen elää 85 vuotta ja se vaan kituu kaikki marraskuut, siitä tulee yhteensä about SEITSEMÄN VUOTTA pelkkää marraskuuta ja hukkaan heitettyä aikaa."
Emmi ponnistelua marraskuun ankeutta vastaan oli hupaisaa seurata. Opiskelijoita majoittava kerrostalo saa tuta Emmin ponnistelujen tulokset: on tsemppaavaa runoa alakerran ovessa, postiluukusta sujautettuja keksejä ja kaiken huipentumana pikkujoulupirskeet. Aivan ilman kommelluksia kuukausi ei etene, sillä Emmillä tuntuu olevan lahja kehittää kaikenlaista sählinkiä ympärilleen.
Marraskuu ei ole minunkaan suosikkikuukauteni, joten kirjan idea oli mielestäni aivan loistava. Emmin persoona valloitti minut täysin, ja toivottaisin hänet ilomielin asumaan omaan kerrostalooni. Marraskuu-teeman lisäksi kirjaan mahtuu jonkin verran opiskelujuttuja - tosin lähinnä Emmin päiväkotiharjoittelun tiimoilta, koulun penkillä tässä kirjassa ei todellakaan istuta. Ja totta kai poikaystäväkuvioissa riittää hämmäntämistä. 😊
Tykkäsin Emmin positiivisesta ja eteenpäin menevästä asenteesta, ja ylipäänsä Minä vastaan marraskuu huokui hyväntuulista energiaa. Kirjan sivuilta löytyi mainioita sivuhahmoja, ja erityisen paljon pidin minimalismia harjoittavasta Kurosesta, joka on päättänyt elää vain 500 esineen kera. Emmin seurassa olisin viihtynyt mieluusti pidempäänkin (eli jatko-osa olisi kiva juttu 😉). Goodreadsiin kirja saa minulta neljä tähteä.
n se
Kiva, että nuorille kirjoitetaan kirjoja, joissa kuvataan heidän omaa maailmaansa.
VastaaPoistaMietin samaa, kun luin tätä kirjaa. Tässä päästiin minusta mukavasti sisälle nuorten omaan arkeen.
PoistaMinustakin tämä oli ihana kirja, varsinkin kun muistaakseni luin tämän juuri marraskuun pimeydessä. Kyllä piristi! Tällaisen kirjan voisikin lukea joka vuosi marraskuussa 😊
VastaaPoistaMarraskuussa tämä on taatusti aivan huippu, mutta toimi kyllä erinomaisesti myös tälleen alkusyksystä. :)
PoistaTässä on kyllä tosi kiva idea! Voisin harkita, nuortenkirjoja tulee luettua muutenkin säännöllisesti.
VastaaPoistaJoo, niin on! Suosittelen, minusta tämä oli aivan mahtava ja luen varmaan lisääkin Suomelalta.
PoistaMukavaa YK:n lukutaitopäivää.
VastaaPoistaKiitos! :)
Poista