Oksan hyllyltä

Anniina Mikaman nuorten historiallinen seikkailukirja Myrrys (WSOY, 2021) palkittiin viime viikolla Topelius-palkinnolla , joka myönnetään vuosittain korkeatasoiselle nuortenkirjalle. Onnittelut!! Luin Myrryksen syksyllä, ja vaikka kirjasta postaaminen jäi tuolloin muun elämän jalkoihin, olen samaa mieltä palkinnon perustelujen kanssa: "Myrrys on fantastisen upealla kielellä kirjoitettu seikkailu, jonka maailma tulee lukijan lähelle: tarinaan uppoutuessaan voi suorastaan kuulla korpimetsän huminan ja oksien rasahdukset askelten alla."    Mikamalta on aiemmin ilmestynyt huikea fantasiaa ja scifiä sekoittava Taikuri ja taskuvaras -trilogia, johon koukutuin välittömästi. Myrrys on täysin erityylinen kirja, ja tämä tuntui minusta alkuun tosi hämmentävältä. Mutta kun sain karistettua trilogian lukumuistot harteiltani, Myrrys oli hyvää luettavaa ja huomasin pitäväni siitä, että kirjailija on ottanut kunnolla etäisyyttä aiempaan sarjaan. Myrryksen tapahtumat sijoittuvat jonn...

Anniina Mikaman ihastuttava Taikuri ja taskuvaras -trilogia on tullut Tinasotamiehet -kirjan (WSOY, 2020) myötä päätökseensä. 1800-luvun miljööseen sijoittuva, jännittävä ja romanttinen scifillä kuorrutettu YA-sarja on ollut minulle todella mieluisaa luettavaa, ja sarjan juonikuviot ovat olleet niin erikoisia, että olin viimeisen osan suhteen enemmän kuin utelias. Mihin Mina ja Tom päätyvät elämässään, ja ratkeavatko Tomin salaperäisen menneisyyden viimeisetkin salaisuudet? "Hyörykoneet jyskäsivät, myllynkivet jauhoivat viljaa, kehruukoneet kolkkasivat, telat ja vinssit vinkuivat kun kuormia lastattiin ja purettiin ja pyörät kolisivat mukulakiveä vasten. Pillit vislasivat ja konepajojen piiput tupruttivat mustaa savua. - Voisi luulla, että käynnissä on sotaharjoitukset! Mina sanoi. - Ihan kuin koko kaupunki olisi liikkeellä. - Tälle ilmiölle on nimikin, sanoi Professori vilkaistuaan taskukelloaan, joka näytti viittä iltapäivällä. - Teeaika." Tinasotamiehet heittää päähenkil...

Bloggausjonon purku jatkuu tässä jutussa kolmella kirjalla, joista löytyy sen verran scifi-piirteitä, että pääsen osallistumaan niillä Scifi-haasteeseen . Mukana on pari YA-romaania ja yksi hieman nuoremmille lukijoille suunnattu kirja, jonka kuuntelin äänikirjana. Kaikki kolme kirjaa ovat sellaisia, ettei minun mielestäni tarvitse olla mikään scifi-fani, jotta näistä pitää. Scifi on nimittäin minullekin tosi vieras genre, mutta näissä kirjoissa genren kynnys on hyvin matalalla. Vuokko Hurme: Kiepaus (S & S, 2017) (Huimaa #1) Kiepaus kertoo Kardumin kaupungista, jossa painovoiman muutos on keikauttanut maailman nurinniskoin. Kiepauksesta hengissä selvinneet ovat oppineet elämään uuden maailman ehdoilla, vaikka kaikki on aivan toisin kuin ennen: talojen välillä liikutaan vaijereilla (kun ikää on kertynyt tarpeeksi, sillä eihän sovi pudota alapuoliselle taivaalle), kulutukseen perustuva elämäntyyli on jokin menneisyyden oudolta kuulostava juttu ja ruuaksi kelpaavat hyöntei...

Anniina Mikama fantasiatrilogian avausosa Taikuri ja taskuvaras (WSOY, 2018) sijoittuu Helsinkiin, vuoteen 1890. Vanhempansa menettänyt Mina asuu ränsistyneessä hökkelissä ja varastelee henkensä pitimiksi. Eräänä päivänä hänen kätensä sieppaavat jotain, josta sen omistaja ei ole niin vain valmis luopumaan. "Mies joutui kumartumaan vielä lisää astuessaan ovesta sisään. Siinä tuo pilalle hemmoteltu tärkeilijä nyt seisoi tutkiskellen Minaa ja hänen asuntoaan, suorastaan valaisten hämärän ja likaisen loukon omalla puhtoisuudellaan. Kun Mina ei tehnyt elettäkään luovuttaakseen esineen takaisin, mies ojensi kätensä. - Minä tarvitsen sitä, hän sanoi.     Mina nakkasi koneen niin välinpitämättömin elkein kuin suinkin mahdollista, mutta mies otti helposti kopin. Hän loi Minaan nuhtelevan katseen. Hyvä että sydän, tai mikä sitten olikaan, ei ollut pudonnut maahan. Mina halusi vain vähän näpäyttää, ei sentään rikkoa toisen omaisuutta. Mies piteli esinettä kämmenellään ja teki t...