Lyhytarvioita: Sininen enkeli & Suomaa

Koetan saada bloggausjononi ajantasalle, joten seuraavissa jutuissa tulee jonkin verran lyhytarvioita. Aloitan parilla kotimaisella kirjalla, jotka luin alkuvuoden aikana. Molemmat saivat Goodreadsiin kolme tähteä, mutta kummankin kohdalla odotin ennakkoon enemmän eli viimeisen sivun jälkeen jäi hieman laimea olo.

Antti Vihinen: Sininen enkeli (Vaaran värit #2; Into 2023) 

Sininen enkeli on toinen osa Vihisen Vaaran värit -dekkarisarjaa, mutta kirja toimi mielestäni hyvin myös itsenäisenä teoksena (nimim. avausosa lukematta). Sinisen enkelin nykyhetken tapahtumat sijoittuvat Tampereelle, jossa varakkaan teollisuussuuvun jäsen, rock-piireissä nimeä saanut Miki Davidson kuolee epäilyttävissä olosuhteissa. Suuren maailman tuntua juoneen tulee, kun tapahtumiin kytkeytyvät niin New Yorkin tuhoisat terrori-iskut kuin erään eurooppalaisen valtion turvallisuuspalvelu (mielestäni aika turha ja päälleliimatun oloinen juoniaines).

Dekkarista jäi ristiriitainen fiilis. Juoni rullasi aivan sujuvasti eteenpäin, ja tykkäsin rock- ja bisnespiireihin kurottelevasta miljööstä. Silti jäin kaipaamaan kirjaan lisää säpäkkyyttä ja jotain, joka olisi tuonut juoneen todellista imua ja saanut sivut kääntymään vauhdikkaammin. Nyt kaikenlaiseen juonenkehittelyyn ja henkilöiden taustojen kertomiseen käytettiin aika paljon sivuja. Lisäksi tutkimuksia johtava komisario Berglund apurinsa kanssa oli melko väritön hahmo. Annan kirjalle kolme tähteä Goodreadsiin. Kansikuva on sentään supertyylikäs!

Kirjaa on luettu myös blogeissa Anun ihmeelliset matkat, Kirsin kirjanurkka

Goodreads: 3 tähteä

Mistä kirja minulle? Luin e-kirjan. 

Seinäjoen kirjaston lukuhaasteessa kirja sopii kohtaan 1. vuoden vaihtuminen. 

Maria Turtschaninoff: Suomaa (Tammi 2022)

Turtschaninoffin romaanissa on hieno idea: kirjassa kuvataan pohjalaisen Nevabackan tilan ja siihen liittyvien henkilöiden elämää läpi vuosisatojen. Kaikki kiinnittyy Nevabackaan, vain kulloinkin valokeilasssa olevat henkilöt vaihtuvat. Heidän vaiheistaan nähdään vain lyhyitä väläyksiä, joiden aikana tosin ehtii hahmottamaan sukulaisuussuhteita menneisiin polviin ja aistimaan kunkin aikakauden tunnelmaa.

Suomaa toimi minulle osin oikein hyvin, mutta mitä lähemmäs nykyaikaa tultiin, sitä keskinkertaisemmaksi kirja muuttui. Kirjan alkaa 1600-luvulta, ja nämä kaukaisemmat vuosisadat kiinnostivat varmasti jo pelkän ajankuvan vuoksi. Suo on olennainen osa kirjan miljöötä, ja minua viehätti, että kirjan alkupuolella se näyttäytyy nykyhetkeä mystisempänä elementtinä. Ihmisten luontosuhde on toki muuttunut aikojen saatossa, mikä kävi Suomaasta hyvin ilmi. Kirja ei ollut minulle aivan täysosuma, mutta annan sille Goodreadsiin kolme tähteä.

Kirjaa on luettu mm. blogeissa Kirja hyllyssä, Tuijata.Kulttuuripohdintoja

Goodreads: 3 tähteä

Mistä kirja minulle? Lainasin kirjastosta

Seinäjoen kirjaston luku-haasteessa kirja sopii kohtaan 2. Elämäntapojen muuttuminen