J. P. Ahonen: Belzebubs
Sarjakuvahaasteessa alkaa olla loppukirin paikka, sillä haaste päättyy tämän kuun lopulla. Sarjakuvajuttuja odottelee bloggausjonossani sen verran, että Asterix-taso siintelee jo silmissäni 😎. Marraskuussa on siis luvassa jonon purkua eli sarjisjuttuja piisaa! Ensimmäisenä tuon blogiini J. P. Ahosen Belzebubs -sarjakuvan (Kumiorava, 2018). Belzebubs on ilmestynyt nettisarjakuvana, mutta minä löysin sen vasta tänä syksynä, kun bongasin upeakantisen kirjan jostain blogijutusta tai kenties Goodreadsin feedistä. J. P. Ahosen taidokas kynänjälki on varsinainen huomiomagneetti, joten totta kai omalaatuisen okkultistiperheen arkea kuvaava Belzebubs piti laittaa kirjastovaraukseen. Belzebubs on strippisarjakuva, ja niiden kanssa olen oppinut varovaiseksi - huumori kun ei aina kolahda, ja hieno piirrosjälki ei silloin paljon lohduta. Nyt huumorin suhteen ei ollut mitään ongelmaa, sillä Belzbubsien arki tarjosi hauskan yhdistelmän tavallisia parisuhde- ja perhejuttuja teiniangsteine...