Helsingin kirjamessut - la-su tunnelmia

Tämän vuoden Helsingin Kirjamessut on messuiltu, ja kävin lopulta paikan päällä myös lauantaina ja sunnuntaina. Lauantain tungoksessa jaksoin puoli yhdestätoista viiteen, ja sunnuntaina olin liikkeellä siskoni kanssa. Kokonaisuutena messut olivat mukava valopilkku syksyn keskellä, vaikkei näihin messujen ohjelmaan mitään yksittäisiä superhuippuhetkiä mahtunutkaan. En fanityttöillyt minkään uutuuskirjan kanssa, en jonottanut signeerausjonoissa, ja taisin missata kaikki "tärkeät kirjakeskustelut" kuten haastattelut syksyn kuumista uutuuskirjoista (kenties palaan näihin verkko-ohjelmien myötä). Lukuvinkkejä karttui silti mukaan, saatoin löytää kadoksissa olleen innostuksen blogia kohtaan, ja yleisesti ottaen oli kiva käydä fiilistelemässä messukuhinaa. Tässä muutamia messumuistoja:

Arabia-lavan ohjelma veti minua puoleensa, ja ylipäänsä pidin uuden viitoshallin rauhallisemmasta tunnelmasta tosi paljon. Kirjamyyntiä siellä toki oli vain Rosebudin standin verran. Lauantaina Arabiasta löytyi useampi sarjakuva-aiheinen ohjelma, ja sunnuntaina kuuntelimme siskoni kanssa neulontakirjojen tekijöiden haastattelua. Huom. kumpikaan meistä ei toistaiseksi harrasta aktiivisesti käsitöitä, mutta orastavaa innostusta aiheeseen löytyy. Lavan pastellisävyinen värimaailma saa minulta täydet pisteet! Jutun kuvallinen anti toki vaikuttaa hitusen yksipuoliselta, kun samalta lavalta on monta kuvaa, vain ihmiset vaihtuvat 😄.

Lauantaina aloitin messupäiväni kuuntelemalla sarjiskeskustelua Lujettako työ sarjakuvvii?, jossa pohdittiin murteen merkitystä sarjakuvassa, ja sen tekemisessä. Keskustelussa tuli esille, että kokonaan murteella oleva sarjakuva saatetaan kokea raskaslukuiseksi. Allekirjoitan! Murteella lukemiseen pitää keskittyä eri tavoin kuin yleiskieliseen tekstiin, ja jos murre on erityisen vieras, myönnän että saatan jättää muutoin mielenkiintoisen oloisen kirjan jopa kokonaan lukematta. 

* 

Suomentaja Sauli Santikko ja kustantajan edustaja Petri Aarnio keskustelivat Tarzan-sarjakuvien fantasiaelementeistä. Oma Tarzan-historiani rajoittuu lapsena lukemiini Tarzan-seikkailuihin, ja yllätyin, kun kuulin, että näitä löytyy myös sarjakuvan muodossa. Tarzanit ovat omassa lapsuuden lukuhistoriassani lähinnä kuriositeetti siinä mielessä, että koin nämä aika voimakkaasti poikien kirjoiksi ja itse luin noin muuten lähinnä tyttökirjoja. Vaikkei Tarzan siis edusta minulle erityisempää nostalgiahuumaa, saatan silti laittaa nämä kirjastovaraukseen.

* 

Olen menossa isänpäivänä Oulun Valveelle katsomaan ystäväni seuraksi Kauko Röyhkän Disko keskellä pimeyttä -teosta, joka on ilmeisesti jonkinlainen konsertin ja näytelmän yhdistelmä, näyttämöteos. Kun huomasin Röyhkän olevan myös kirjamessuilla, kävin uteliaisuuttani häntä kuuntelemassa. Hän oli lavalla yhdessä Nina Honkasen kanssa, ja ohjelman aiheena oli kirjailijoiden kokemukset omakustanteisista kirjoista. Röyhkä tuntui olevan tilanteeseensa varsin tyytyväinen, ja mieleeni jäi hänen kommenttinsa kirjoittamisesta: niin kauan kuin ihmiset haluavat lukea, kirjailijan pitää vain löytää tapa saada tekstinsä heille. Röyhkä kertoi kirjoittavansa päivittäin facebookkiin, ja hänen someyhteisönsä kuulemma omaa kirjojen ostopotentiaalia. Ystävänikin itse asiassa kuuluu Röyhkän päivittäisten facepostausten lukijoihin. 

* 

Ville Tietäväiseltä on ilmestynyt uusi sarjakuva Metsän kuningatar, jossa käsitellään Vienan Karjalan myyttien joutumista osaksi maamme nationalismin rakennusurakkaa. Olen hieman huonosti seurannut viime aikojen uutuuksia, joten tämän kirjan olemassa olo oli minulle mieluisa uutinen. Tietäväisen piirrostyyli hivelee silmää, joten sen vuoksi hänen kirjansa kiinnostavat aina (vaikken tässä tapauksessa ehkä sen aihepiiristä niin innostunut olekaan). 

* 

Aivan tavalliset markettien lehtihyllyt tuntuvat nykyään olevan pullollaan erilaisia neulontalehtiä, ja niissä komeilee toinen toistaan upeampia sukkamalleja. Olen aidosti kade heille, jotka osaavat näitä malleja kutoa! Itse en toistaiseksi ole saanut aikaiseksi niin paljon, että olisin verestänyt kutomistaitojani 'valmis sukkapari' -asteelle. Mutta sehän ei esti kuuntelmasta neulontaohjelmaa kirjamessuilla. Huomaa Tanja Nyholmin upeat vaaleanpunaiset sukat <3. 

Keskustelussa olivat mukana Nyholmin lisäksi Niina Laitinen (jopa tämmöinen neulontaummikko kuin minä olen kuullut hänen malleistaan) sekä Marjut Ruusuvaara. Oli kiehtovaa huomata, miten eri tavoin neulontaohjeita voi lähestyä (Laitisen pro-asenne, Nyholmin käsityöopettajamainen tyyli sekä Ruusuvaaran ilmeisesti hieman omintakainen tapa kuvailla mallinsa). Tätä keskustelua olisin voinut seurata pidempäänkin.

* 

 

Lauataina löysin itseni kuuntelemassa Kalle Päätalon kirjoja käsittelevää keskustelua. Sinne minut veti äänikirjojen lukija Toni Kamula, jonka ääntä suuresti diggailen. Oli hämmentävää todeta, ettei hänen puheäänensä oikein käynyt yhteen hänen lukuäänensä kanssa. Siitä huolimatta seurasin keskustelun loppuun, sillä olin hämmentynyt myös siitä innostuksesta, jonka Päätalon kirjat olivat saaneet aikaan Kamulassa, Antti Heikkisessä ja Saara Turusessa. Mieleen nousi ajatus, josko pitäisi edes yhden kirjan verran kokeilla Päätaloa eika vain tuomita ennakkoluuloisesti 'en lue' -mappiin?

*

 

Sunnuntaina kuuntelimme siskoni kanssa innostuneita äänikirjakeskustelua, jossa pohdittiin lukijan vaikutusta kuuntelussa. Sillähän on valtavan paljon vaikutusta, totesimme molemmat jo ennen keskustelua. Oli mukavaa kuunnella Ville Tiihosen, Eija Ahvon ja Anniina Piiparisen jutustelua. Tosin olen kuunnellut erityisesti Tiihosen lukemia komisario Hautalehto -dekkareita niin paljon, että oli jokseenkin vaikea päästä irti ajatuksesta, että onkos Hautalehdosta yhtäkkiä tullut kirjallisuusihminen, joka vielä kaiken lisäksi haluaisi päästä lukemaan satuja ja chick littiä?! 😀

*

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Lauantain messupäivänä löytyi aikaa myös lasilliselle punaviiniä. Kyytipoikana toimi pulla ja uusi kirja (ostin sitten lopulta Aino Kallaksen Sudenmorsiamen, jota pyörittelin perjantaina käsissäni). Mainio yhdistelmä, suosittelen!

Kiitos messuista, nähdään taas ensi vuonna! 💖