Oksan hyllyltä

Linda Bondestamin lastenkirjojen kuvitukset ovat varmasti tuttuja monille, joiden perheessä tai lähipiirissä on lapsia. Bondestam myös kirjoittaa, ja vuonna 2020 häneltä ilmestyi kuvakirja Elämäni pohjalla - yksinäisen aksolotlin tarina (Teos & Förlaget, 2020). Minä luin kirjan aivan itsekseni ilman lapsilukijoita, sillä sen hurmaava kansikuva houkutteli valitsemaan kirjan  Seinäjoen kirjaston lukuhaasteen neljänteen haastekohtaan, jossa ollaan vesillä . Rakastin Bondestamin kirjassa aivan kaikkea: kuvitusta ja värejä, aksolotlin pallomaista hahmoa, tekstejä, jopa kirjaan valittua fonttia ja isoa vaakasuoraa sivukokoa. Kuvakirjan sivut ja lyhyet tekstit johdattavat lukijaa maan alkuhämärästä ihmiskunnan salaperäiseen tuhoon, ja kuvaavat pikkuisen aksolotin elinkaarta sen vetisessä ympäristössä. Yksinäisyys iskee, kun kavereina olleet tiikerisalamanterit saavat keuhkot ja siirtyvät maan pinnalle - yhtäkkiä on aikaa pyyhkiä levää järvenpohjaan kertyneestä kummallisten esineiden...

Blogi on mainio lukuhistorian tallentaja. Olisin voinut vannoa, etten ole aiemmin lukenut Evelyn Waughilta muuta kuin briljantin klassikon Mennyt maailma , mutta blogihistoriani alkutaipaleelta paljastui toinenkin Waugh: elokuussa 2013 bloggaamani Jymyjuttu . Suurempia muistijälkiä tuo kolme tähteä aikoinaan saanut kirja ei ole jättänyt, mutta blogijutun perusteella kyseessä on ollut hieman samantyylinen kirja kuin nyt lukemani Rakkaamme (Love Kirjat, 1981/1945) - lyhyehkö satiiri, jossa tarkastellaan brittiläistä elämäntyyliä. Rakkaamme sukeltaa hautaustoimistojen maailmaan, ja esittelee samalla lukijalle Hollywoodin pienen brittiläisen yhteisön, joka on siirtynyt elokuvakaupunkiin sotavuosien jälkeen (kirja ilmestyi alkujaan vuonna 1945). Kun eräs yhteisön jäsen päätyy päättämään päivänsä oman käden kautta, on aika astua sisään Kuiskivien Kunnaiden Kultaisista Porteista ja perehtyä siihen, mitä palveluja on tarjolla viimeiselle matkalle ajasta ikuisuuteen. "Viime kuussa meillä...

Bongasin hiljattain BookBeatista kiinnostavan oloisen nuorten dekkarisarjan (tai ehkäpä tämän voisi luokitella osuvammin mysteerisarjaksi), joka jo kirjojen nimien perusteella vaikutti jollain tapaa kytkeytyvän Sherlock Holmes -seikkailuihin. Ali Standishin Outoja tapauksia Baskervillen koulussa (Tammi, 2024), ja sen jatko-osa Viiden merkki (Tammi, 2025) nostavat pääosaan nuoren Arthur Conan Doylen - kirjailijan, jonka kynästä tuo klassinen salapoliisihahmo maailmalle putkahti. Standish on kirjoittanut sarjansa kirjailijan perikunnan luvalla, joten kirjat pursuavat viittauksia sekä Doylen oikean elämän tapahtumiin että Holmes-tarinoihin.   Kuuntelin kirjat äänikirjoina, ja itse asiassa suosikkilukijani Toni Kamulan ääni minut houkutteli kokeilemaan tätä sarjaa. Jäin heti koukkuun! Sarjan ensimmäisessä osassa köyhässä perheessä varttuva, loogista päättelyä harrastava nuori Arthur valitaan onnekkaan sattuman kautta merkilliseen Baskervillen kouluun, joka on äärimmäisen valikoiva op...

Jantso Jokelinin ja Touko Hujasen matkakirja Joutoretki - Road trip kätkettyyn Suomeen (Like, 2022) on matka suomalaisuuden ytimeen. Tässä kirjassa ollaan me, juuri niin arkisina ja omalla tavalla outoina kuin vain osataan. Tekijäkaksikko työskentelee päivätyönään journalisteina, ja he ovat koostaneet kirjaansa reportaaseja matkoistaan Suomessa. Reissukohteiksi on valikoitu paikkoja, jotka sopivat "joutaa"-verbin henkeen: "olla tarpeettomana vapaa johonkin" ja "olla kelvottomuuttaan omiaan johonkin". Joutoretkillä pyörähdetään mm. maamme kurjimmissa nähtävyyksissä, etsitään piimävelliä maisteltavaksi ja peltoautoja ajettavaksi. Niin, ja paljastetaan salattuja totuuksia Facen huovutusryhmästä. Löysin kirjan etsiessäni luettavaa Seinäjoen kirjaston lukuhaasteen kohtaan "nähtävää Suomessa", ja sitä Joutoretki todellakin tarjoilee. Nähtävät ja koettavat jutut eivät tosin ole mitään turistiopaskamaa. Reportaasien tyyli on rento ja kepeän jutusteleva...

Romantiikan ystävät huomio: Kaliane Bradleyn Aikaministeriö (Tammi, 2024) kannattaa ottaa lukuun, jos se toistaiseksi on mennyt ohi. Nyt on tarjolla hyvällä tavalla erilaista luettavaa lemmenjuonien saralla! Lontoossa asuvan, kambodzalaistaustaisen virkamiesnaisen (heh heh) ja nykyhetkestä katsottuna lähitulevaisuuteen aikakoneella 1800-luvulta siirretyn tutkimusmatkailijan hiljalleen etenevä suhde on jännitteiltään sellainen, että harvoin olen ollut yhtä täpinöissäni mistään romanttissävyisestä kirjasta. Tulin lukeneeksi Aikaministeriön jo alkuvuodesta, mutta kirja on edelleen yksi tämän vuoden parhaista lukuelämyksiäni. "Eikö heidän sopeutumisensa häiriinny", Simellia kysyi, "kun heidät talutetaan maailmaan tilanteessa, jossa he kuvittelevat olevansa tuonpuoleisessa tai länsirintamalla? Kysyn tätä sekä psykologina että ihmisenä, jolla on normaali empatiakyky." Kirjan kertojanainen, joka taitaa jäädä nimettömäksi, toivotetaan työhaastettelussa tervetulleeksi aika...

Olen selaillut kirjaston tietokantaa ahkerasti muutaman viime viikon aikana, kun olen saanut puhallettua uutta innostusta luku- ja blogiharrastukseeni. Samalla olen inspiroitunut lukuhaasteista eli lukuhommani pyörivät jälleen lukuhaasteiden ympärillä, kuten aina ennenkin 😀. Helmet-haasteen "vihreä kirja" tuotti hakutuloksena Inari ja Leena Krohnin lastenkirjan Vihreä vallankumous (Tammi, 1970/2020), joka on alunperin julkaistu vuonna 1970 mutta josta on vuonna 2020 otettu uusi painos 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tämä kuulosti niin mielenkiintoiselta, että päätin tutustua kirjaan. Olen tosin sellaista vuosikertaa, että olisin saattanut törmätä tähän lapsenakin, mutta enpäs vain ollut tätä ennen koskaan Vihreästä vallankumouksesta kuullutkaan. Kirjan tarina on lapsille sopivan yksinkertainen. Riioraan kaupungissa on suuri puisto, jonne "SISÄÄNPÄÄSY KIELLETÄÄN LAILLISEN EDESVASTUUN UHALLA". Asioista päättävä kaupunginvaltuusto on suuressa viisaudessaan päättäny...

Luen todella harvoin Lappiin sijoittuvia kirjoja, mutta Seinäjoen kirjaston lukuhaaste innosti etsimään jonkin Lappi-kirjan. Päädyin dekkariin, ja lukuun valikoitui Elina Backmanin Saana Havas -sarjan kolmas osa Ennen kuin tulee pimeää (Otava, 2022).  Saana Havas on rikospodcastia harrastuksenaan tekevä toimittaja. Podin tiimoilta Saana päätyy tonkimaan vanhoja rikosjuttuja, ja tässä kirjassa häneen ottaa yhteyttä juristina työskentelevä Heta, jonka pikkusisaren murha on jäänyt ratkaisemattomaksi tapaukseksi. Lapin poliisia ei Inarissa vuonna 1998 sattunut henkirikos tunnu enää kiinnostavan, ja Heta pyytää Saanaa perehtymään juttuun. Ehkä aihetta käsittelevä podcast ja suloisen Ingan tarina herättäisi yleisön ja poliisin mielenkiinnon, ja auttaisi saamaan murhaajan viimein kiinni? Helsingissä asuva Saana saa vapaata töistä ja matkustaa Inariin perehtymään Ingan kuolemaan. Lapissa odottaa myös aiemmin etäiseksi jäänyt isä, joten rikospodin valmistelun ohella Saanan perhesuhteet...