Tove Jansson, Tuulikki Pietilä: Haru, eräs saari
Nannan kirjakimaran mukava Kirjoja ulapalta -haaste innosti minut lukemaan Tove Janssonin kirjoittaman ja Tuulikki Pietilän kuvittaman kirjan Haru, eräs saari (WSOY, 1996). Kirja on vilahdellut aina silloin tällöin esillä juurikin ko. haasteen tiimoilta ja varmaan muutenkin, ja kiinnostuin kirjasta, koska se vaikuttaa olevan niin erilainen kuin Janssonin muu tuotanto: selkeästi omakohtainen, sidoksissa taiteilijapariskunnalle rakkaaksi käyneeseen Klovharun saareen. Ns. draaman kaari ei ole Harussa kovinkaan suuri. Kirjan sisältö koostuu Janssonin ja tämän "naapurin" Bunströmin saarta koskevista merkinnöistä alkaen sen hankinnasta, mökin rakennuksesta ja päättyen viimeisiin haikeisiin jäähyväistunnelmiin. Merkinnät ovat usein lyhyitä ja irtonaisia, mutta silti niiden kautta välittyvät arjen pienet puuhat, meren suuruus ja voima, ja se miten pienistä asioista elämä syrjäisellä luodolla rakentuu: "Toisinaan Brunström ajoi ohi laskemaan lohisiimoja. Hän yöpyi mieluiten v...