John Steinbeck: Hyvien ihmisten juhla
Kirjaimia-blogin Sadan vuoden lukuhaaste on saanut minut etsimään lukuun myös hieman vanhempia kirjoja. Moni haasteeseen osallistuja näyttää jo saaneen listan täyteen ja osa on tainnut aloittaa jopa uuden kierroksen. Oma lukutahtini on tänä vuonna ollut sen verran verkkainen, että tavoittelen ihan vaan täyttä listaa, yksi kierros riittää - onneksi haaste jatkuu helmikuun loppuun. 😏 1940-luvun kirjakseni valikoitui John Steinbeckin Hyvien ihmisten juhla (Tammi, 2011/1945).
Kirjan alkukielinen nimi Cannery Row on mielestäni onnistuneempi kuin suomenkielisen painoksen nimi, johon on toki valittu eräs kirjan keskeinen tapahtuma. Kirjan pääosassa ovat kuitenkin Cannery Row ja sen asukkaat, joita Steinbeck kuvaa ilakoivan tarkkanäköisesti. "Cannery Row, Kalifornian Montereyn kaupungin katu, on runoelma, löyhkä, se on kirskuva ääni, valonsävy, sävel, tottumus, kotikaipuun tunne, unelma." Hyvien ihmisten juhla nostaa keskiöön kadun laitapuolen kulkijoita, jotka sinnittelevät elämässään eteenpäin kukin tavallaan ja joilla on omanlaisensa näkemys siitä, mikä on tärkeää.
Cannery Row'lla pitää majaa myös tohtori, joka työskentelee sangen erikoisen kuuloisessa Lännen Biologisessa Laboratoriossa. Laboratorio tekee mm. kauppaa merenelävillä. En tiedä, miten laillista sen bisnes nykyaikana mahtaisi olla, mutta persoonallinen, musiikista ja naisista pitävä tohtori on kovasti arvotettu miekkonen yhteisössään. Niinpä saadaan mainio ajatus, että hänen kunniakseen pitää järjestää juhlat. Niitä puuhatessa sattuu yhtä ja toista, ja Cannery Row'n asujien luonteenpiirteet ja tavat tulevat lukijalle tutuiksi.
Steinbeckillä on (henkilö)kuvaus hallussa, ja pidin kovasti siitä, miten hitaasti hän punoi kertomustaan auki. Minun tosin piti aloittaa kirjan lukemista pariin otteeseen, ennen kuin se vei mennessään. Steinbeckin kerronta on sen laatuista, etten halua lukea sitä liian nopsaan vaan nautiskellen ja liian kiireisenä lukuhetkenä en pystynyt siihen keskittymään, vaikkei kirja pitkä olekaan.
"Merieläinten kokoilijat tietävät, että on olemassa tietynlaisia litteitä matoja, jotka ovat melkeinpä liian hauraita vangittaviksi eheinä, sillä kun niihin kajoaa, ne katkeavat ja repeytyvät. Niiden on annettava itsekseen valua veitsen lappeelle, ja silloin ne voi varovasti nostaa merivedellä täytettyy pulloon. Ehkäpä tämäkin kirja olisi kirjoitettava noin - aukaistava sivu ja annettava tarinoiden valua sille itsekseen."
Hyvien ihmisten juhla saa minulta Goodreadsiin neljä tähteä. Kirja on ymmärrettävästi hieman vanhahtava, mutta jos haluaa lukea helposti lähestettyvää Nobel-palkittua proosaa, Steinbeck on oiva vaihtoehto.
Steinbeckilla on näitä mukavia kevyempiä kirjoja, tämän lisäksi esimerkiksi Ystävyyden talo.
VastaaPoistaKiitos vinkistä! Tällekin nyt lukemalleni on eräänlainen jatko-osa, Torstai on toivoa täynnä, joka ei ehkä kuitenkaan ole yhtä kepeä.
PoistaKiitos Steinbeckin esillenostosta, avaustasi lukiessa tuli hyvä mieli!
VastaaPoistaTämä kirjailija on kulkenut vuosikymmeniä mukana matkassa, ja hänellä on paikkansa myös kotikirjastossa. Vanhahtavaa tai ei, niin aina hänen tuotantonsa pariin on ollut mukava palata, eräänlainen ikiklassikko...
Tämä teos on ajankohtainen sikäli, että Hyvien ihmisten juhlalle olisi totisesti käyttöä:))
Minäkin olen lukenut Steinbeckiä aiemminkin, mutta onneksi on vielä käännöksiä odottamassa lukemista. Steinbeck kuuluu ehdottomasti luottokirjailijoihini ja on todellakin ikiklassikko. :)
Poista