Oksan hyllyltä

Koostin tähän juttuun lyhyet miniarviot muutamista alkuvuoden luetuista kirjastolainoista. En ole oikein kunnolla pystynyt keskittymään kirjoihin, ja sen huomaa lukupinosta: sinne valikoitui tavallista enemmän kevyttä luettavaa. Valinnat eivät olleet mitään täysosumia, mutta nämä sentään luin loppuun, vaikka kaikki tämän jutun kirjat saivat vain kaksi tähteä Goodreadsiin.   Iida Aho: Perhosten päiviä (Tammi, 2025) Perhosten päiviä on itsenäinen jatko-osa 70-luvun maaseutumaisemiin sijoittuvalle Kesän tangolle . Tykästyin todella paljon  Kesän tangoon  ja sen aikalaiskuvaukseen Ruotsiin työn perässä muuttaneista nuorista, ja suosittelen tätä kirjaa edelleen kesäfiilisten ystäville. Tämä nyt lukemani jatko-osa sen sijaan jäi hieman vaisuksi. Juonenkäänteet olivat liian ilmeisiä, eikä kirjassa ollut samanlaista yhteiskunnallista näkökulmaa kuin sarja-avauksessa. Parisuhdeongelmia maatalon töihin paenneen Ursulan tutustuminen navettatilan arkisiin puuhiin ja sen isäntään kii...

Iida Ahon Kesän tango (Tammi, 2024) päätyi lukuun aika lailla sattumalta lukuaikapalvelusta, johon sain puoli vuotta lukuaikaa joululahjaksi työnantajalta (erittäin oiva lahja 😊). Joku toinen käyttäjä oli kommentoinut kirjasta näin: "Umpimähkään valittu kirja osoittautui loistavalinnaksi", ja olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. 1970-luvun Pohjois-Pohjanmaan maisemiin sijoittuva kirja sisältää todentuntuista ajankuvaa Ruotsiin töihin lähteneiden nuorten kokemuksista, ja mukaan on laitettu juuri sopiva annos modernia maalaisromantiikkaa. Toimii!   Kirjan päähenkilönä on reilusti päälle parikymppinen Kristiina (naistenviikon nimipäiväsankari tänään!), joka kesän alussa tulla tupsahtaa takaisin lapsuudenkotiinsa Pääskyniemelle. Takana on muutama vuosi elettyä elämää Ruotsissa: suuria unelmia paremmasta tulevaisuudesta, arkea tehtaassa ja lastenhoitajana, koti-ikävää ja sydänsuruja. Pääskyniemellä on vastassa yksin kotona asuva äiti, rapistuva maatalo ja pienen pitäjän vanh...