Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia (Kaksoisauringot #1)

Luin Erika Vikin fantasiaromaania Hän sanoi nimekseen Aleia (Gummerus, 2017) viime viikonloppuna todella täpinöissäni. Aloitin kirjan varovaisen kiinnostuneena, mutta varsin pian huomasin lukevani sellaista fantasiaa, joka on kuin juuri minulle kirjoitettu. Kirjan sivuilta puuttuivat tyystin imelät YA-romanssit ja raa'at Nälkäpeli-tyyliset elämän ja kuoleman kilpaleikit, jotka herkästi karkottavat minut kirjan ääreltä. Sen sijaan Aleian tarinaa lukiessa eteen avautui kiehtova ja tyylikäs maailma, jossa oli paljon tuttua ja sopivasti jotain erikoista ja outoa.

Takakansi kuvailee kirjaa yhdistelmäksi villiä länttä, steampunkia ja luonnonläheistä magiaa. Olipa nautinto lukea kirjaa, jossa näinkin erilaiset ainekset on saatu hiottua toimivaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi kirjassa oli ripaus sitä vaikeasti kuvattavaa "jotain", joka sai minut täydellisesti uppoutumaan Aleian tarinaan ja kirjan maailmaan. Goodreadsin tähtimäärää en pitkään miettinyt: Hän sanoi nimekseen Aleia saa täydet 5 tähteä. ♥


"Vimmainen tuuli tunkeutui kauluksen alle ja viskeli jäisiä lumikiteitä, jotka sulivat kylminä pistoina lämpimälle iholle. Tuiskussa hytisevä tyttö nyhti huiviaan ylemmäs. Harmaa susiturkki lepäsi hänen harteillaan lumen painosta raskaana. Muuli rahjusti sinnikkäästi upottavassa hangessa, joka kasvatti koko ajan korkeuttaan. Villava talvikarva oli lumikiteiden paakkuunnuttama.

    Tyttö antoi muulille hetkeksi löysät ohjat ja sulki väsymyksestä polttelevat silmänsä. Hän ei ollut nukkunut päiväkausiin, sillä pelkäsi seuraavaa heräämistä.

    Olisiko hän silloin jo kadottanut kaiken?
    Pohjoinen kutsui häntä, mutta syytä siihen oli tunti tunnilta vaikeampi muistaa."  
(s. 21)

Kirjan tarina käynnistyy sydäntalven yöstä, jolloin nuori, menneisyytensä unohtunut tyttö hoipertelee Seleesian tieteellisen toiminnan edistämisen seuran pohjoisimman toimipisteen portille. Aleian ottaa vastentahtoisesti hoiviinsa seleesi nimeltä Corildon Ma'Bathae, joka toimii Seuran kartografina. Hänelle tyttö osaa kertoa vain nimensä, Aleia. Corildonin vaimo on menehtynyt ennen kirjan kuvaamia tapahtumia, joten tarinan pääparina on muistinsa menettänyt tyttö ja mies, joka koettaa unohtaa surulliset muistonsa. Pikanttia lisäsävyä henkilögalleriaan tuo se seikka, että seleesien aistit ovat terävämmät ja nopeammat kuin ihmisten, ja he kykenevät kurottelemaan salaperäiseen varjojen maailmaan, josta tosin ei liikoja paljasteta tämän kirjan aikana.

Näistä asetelmista alkaa punoutua kertomus, jossa seurataan Corildonin ja Aleian matkaa kohti Seleesiaa. Sinne heitä ajaa Corildonin aavistus, että Aleia on altistunut laittomalle magialle. Aleialla on omat syynsä lähteä mukaan pitkälle matkalle: hän on saanut tietoonsa olevansa etsintäkuulutettu, ja muistinsa hämäristä sopukoista nousee esille varmuus siitä, ettei hän halua tulla löydetyksi.

Corildonin ja Aleian matkalta ei tapahtumia puutu, mutta pidin siitä, ettei seleesien yliluonnollisilla kyvyillä millään tavoin mässäilty kirjan edetessä. Corildonin kahdesta pulssista ja nopeista liikkeistä olisi helposti saanut rakennettua ties millaisia mahtipontisia toimintakohtauksia, mutta hillitympi tyyli oli vain eduksi kirjan tunnelmalle. Vähemmän on enemmän -linjaa edusti myös kirjaan sisältyvä musta aukeama. Ihmettelin sen merkitystä selatessani kirjaa ennen lukupuuhien aloittamista. Kyseessä on todella kekseliäs yksityiskohta, joka liittyy erääseen kirjan suosikkikohtauksistani. Siinä Aleiasta paljastuu jotain, joka vain lisäsi mielenkiintoani häntä kohtaan. Millainen menneisyys Aleian muistin kätköistä mahtaakaan paljastua trilogian seuraavissa osissa - en malttaisi odottaa!


Hän sanoi nimekseen Aleia oli minulle kevään fantasiatapaus, joka nostatti odotukseni sarjan jatko-osien suhteen erittäin korkealle. Aleian menneisyydestä paljastettiin tässä Kaksoisauringot-trilogian avausosassa loppujen lopuksi hämmentävän ja kutkuttavan vähän, joten Alein tarinalla tuntuu olevan potentiaalia vaikka mihin. Helmet-lukuhaasteessa kirja sujahtaa kohtaan 42. Esikoisteos - huh, maagisen hieno esikoinen!

***

Goodreads: 5 tähteä
Mistä kirja minulle? Sain arvostelukappaleen kustantajalta. Kiitokset!
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Kirjavaras Rere, Pauline von Dahl, Kirjaluotsi, Lukutoukan kulttuuriblogi
Kirjan tietoja:
Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia
Kuvitus: Erika Vik
Gummerus, 2017
532 sivua

Kommentit

  1. Tämä kuuluu niihin kirjoihin joiden kanssa astuin pois mukavuusalueeltani, mutta kyllä tällaisen kanssa vähän harhaan astuu mielellään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavuusalueelta kannattaa aina joskus poistua. :) Minä luen jonkin verran fantasiaa, joten tyylilaji oli tuttu. Tosin steampunk ei ollut tuttu laji, mutta se ei tätä lukiessa haitannut.

      Poista
  2. Odotin tätä kovasti kevään uutuuksissa, mutta jostain syystä se kuitenkin tipahti pois aktiivisesta lukujonostani, taisin jopa poistaa sen kirjastovarauksen kun alkaa olla niin valtava määrä luettavaa tällä hetkellä joka tuutista tulevana. Ehkä tein virheen, mutta onneksi se ei sieltä mihinkään katoa, varovainen kiinnostus kyllä palasi nyt postauksesi myötä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusia kirjoja pukkaa näin keväällä semmoista tahtia, ettei kaikkia millään ehdi lukemaan. Mutta kuten totesit, ehtiihän sitä. :) Tätä kannattaa ehdottomasti ainakin kokeilla, jos vaan yhtään siltä tuntuu. Minusta kirjan alku oli aika vetävä, veti heti mukaansa tapahtumiin.

      Poista
  3. Luin vain varovaisesti silmäillen arviosi sillä kirja on kirjastopinossani. Wau, viisi tähteä!!! Ehkä minäkin tähän tartun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli minulle sellainen Wau-kirja, ettei ollut mitään syytä pihtailla tähtien kanssa. :) Toivottavasti ehdit tutustumaan kirjaan, olisi kiva kuulla mitä tykkäät siitä.

      Poista
  4. Kirja on luettu ja hyväksi todettu,elokuuta odotellen jotta seuraava kertoo sen mihin jäi kaipuu ensimmäisessä osassa. Onneksi nälkää hieman hillitsee ihana nettisivusto https://seleesia.com/ josta saa lihaa luiden ympärille tarinan maailmasta ja hahmoista. Suosittelen käymään tutustumassa :)-Nita-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, kiitos vinkistä, pitääkin käydä tutustumassa tuohon sarjan sivustoon. :)

      Poista
  5. Nyt heräs kyllä munki mielenkiinto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä juttu. Tämä kirja on tutustumisen arvoinen. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.