Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Elokuun lukumaraton - päivittyvä postaus (su klo 9.45)

Kuva
Tänään on Blogistanian kesän 2017 kolmannen yhteisen lukumaratonin päivä. Osallistujia onkin innostunut mukaan maratonille jo reilusti yli kolmekymmentä, ja kirjablogeissa ja lukuihmisten sometileillä on parhaillaan lukupuuhat hyvässä vauhdissa. Kannattaa käydä tutkimassa, mitä juuri nyt luetaan! Osallistujalistaus löytyy täältä
Jos maratonlukeminen kiinnostaa, mukaan ehtii vielä! Maratonin ideanahan on, että osa 24 tunnin lukuajasta pitää mahduttaa tälle päivälle eli lauantaille 19.8.2017. Viime hetken lukutoukat, tervetuloa mukaan maratonille! Ilmoittautumispostaus (ja ohjeet) löytyy täältä.
Muistutuksena heille, jotka saavat urakkansa päätökseen: iso kiitos sinulle, joka raportoit tuloksesi tämän postauksen kommenttikenttään. Lukuiloa kaikille!
***
Aloittelen pikku hiljaa myös omaa lukumaratoniani, ja päivittelen tähän postaukseen edistymistäni. Mitään suuria sivumäärällisiä tavoitteita minulla ei ole, kunhan nyt pysyisi kiva lukufiilis yllä. 😊 Maratonkommenttini päivittyvät k…

Elokuun lukumaratonin tulosten raportointi

Kuva
Heippa elokuun lukumaratonin (19.8.2017) osallistujat!

Tämän postauksen kommenttikenttään voitte raportoida lukumaratonin tuloksenne: Jos sinulla on blogi, kerro linkki blogijuttuun, josta löytyy luettujen sivujen ja kuunneltujen äänikirjaminuuttien määrä. Blogijutussasi voit myös kertoa, mitä kirjoja luit yms. aiheeseen liittyvää.Jollei sinulla ole blogia, kerro kommentissa luettujen sivujen ja kuunneltujen äänikirjaminuuttien määrä. Myös kommentit luetuista kirjoista yms. lukumaratonturinat ovat tervetulleita.Jollei kommentointi blogiini jostain syystä onnistu, voit lähettää minulle sähköpostia: marikaoksa at gmail.com . Myös blogini twitter- ja facebook-tileille voi kommentoida lukumaratonin saavutuksia ja tunnelmia. Linkit tileihin löytyvät blogini sivupalkista. Teen koosteen lukumaratonin tunnelmista ensi viikon aikana. Koosteen tekoa helpottaa suunnattomasti, jos voin poimia kaikki koostelinkit ja muut tiedot tästä yhdestä postauksesta. 😊
Lukumaratonin ohjeet ja ilmoittautujalis…

Mons Kallentoft: Kevätkuolema

Kuva
Mons Kallentoftin Malin Fors -sarja säilyy neljännessä osassaan Kevätkuolema (WSOY, 2013) yhtä taatun laadukkaana kuin ennenkin. Tämä sarja on ehdottomasti eräs suosikeistani ja ainut ruotsalainen dekkarisarja, jota olen viime aikoina (=vuosina) jaksanut lukea oikeassa järjestyksessä, osa osalta. Vähän viiveellähän tietysti seuraan sarjaa, sillä tämä nyt lukemani osa ilmestyi meillä jo nelisen vuotta sitten.
Kevätkuoleman juoni alkaa räväkästi. Pienessä Linköpingin kaupungissa räjähtää pommi, ja kuusivuotiaat kaksoset saavat surmansa. Onko iskujen takana iso ryhmittymä vai aavistaako Malin oikein, että kohteena oli juuri kaksostyttöjen perhe? Tätä juonikuviota selvitellään lähes viiden sadan sivun verran, ja jaksoin mukana oikein hyvin. Malin Forsin perhe-elämän kuviot ovat tuttuun tapaan ryydittämässä rikostutkintaa, ja sarjan vahvuuksiin kuuluu, että ne on onnistuttu lomittamaan rikosjuoneen erinomaisen hienosti.
Malinin elämän kompastuskivi on suhde alkoholiin, ja sarjan edellinen …

Viisikko kesälomalla & Viisikko pelastaa salaisuuden

Kuva
Luetaanko tämä? -blogin Lapsuuteni kirjasuosikit -lukuhaaste tarjosi oivallisen tekosyyn palata jälleen Enid Blytonin Viisikko-sarjan pariin. Olen (uudelleen)lukenut sarjan alkupäästä jo kahdeksan osaa blogini aikana, mutta postailemaan olen innostunut vain kolmesta lukemastani kirjasta (Viisikko aarresaarella, Viisikko joutuu ansaan ja Viisikko ja aavejuna). Kian haasteen myötä nostan Viisikot jälleen esiin myös tänne blogiini. Heinäkuun lukumaratonilla luin kirjan Viisikko pelastaa salaisuuden (Tammi, 2011/1947), ja sen jälkeen lukuun päätyi Viisikko kesälomalla (Tammi, 2011/1946).
Tarkoitukseni oli kokeilla myös jotain muuta Blytonin sarjaa, sillä SOS-, Salaisuus- ja Seikkailu-sarjojen osat tuntuivat Wikipedian suomennoslistojen perusteella tutun kuuloisilta (Arvoitus-sarjan nimet taas eivät soittaneet minkäänlaisia kelloja). Näitäkin sarjoja löytyy edelleen kirjaston hyllyistä, mutta niiden selailu ei jostain syystä innostanut minua lukupuuhiin. Viisikoissa sen sijaan tuntuu olev…

Truman Capote: Aamiainen Tiffanylla

Kuva
Kuulun siihen joukkoon, joka on ihastunut Audrey Hepburnin tähdittämään Aamiainen Tiffanylla -elokuvaan (niin romanttinen tarina, niin kaunis laulu ja lumoava Audrey!), mutta on hädin tuskin tiennyt, että elokuva perustuu kirjaan. Vaan nytpä on eräs sivistysaukko jälleen paikattu, kun sain kesän aikana vihdoin ja viimein luettua myös sen kirjallisen version tarinasta. 
Truman Capoten Aamiainen Tiffanylla (Tammi, 2010) tarjosi umpiossa eläneelle yhden erityisen yllätyksen. Kirjassahan on kylkiäisenä mukana myös novelleja! Onko Aamiainen Tiffanyllä sitten novelli vai pienoisromaani? Yli sadan sivun mittaisena luokittelin sen pienoisromaaniksi, joten tarkkana tyttönä merkitsen kirjasta Novellihaasteen toiseen osuuteen vain kolme novellia. Sen verran sentään tiesin, että elokuvassa on otettu juonen suhteen vapauksia. Luin kirjaa monen vuoden takaisia, jo hyvin hataria elokuvamuistikuviani vastaan, ja niinhän siinä kävi, että välillä elokuvasta tuttua Audrey-Hollya oli vaikeaa sulloa sama…

Martina Haag: Olin niin varma meistä

Kuva
Martina Haagin avioeroromaani Olin niin varma meistä (Atena, 2017) jätti minut täysin kylmäksi. Tai no, saihan kirja sentään minut kohottelemaan epäuskoisena kulmiani viimeisten sivujen mitäänsanomattomuudelle. Kirjassa keskitytään puimaan päähenkilö-Petran selviytymistä siitä, että aviomies rakastuu työkaveriinsa ja haluaa avioeron. Minulla ei ole henkilökohtaista kosketuspintaa aiheeseen, ja se ehkä osaltaan vaikutti siihen, ettei kirjasta jäänyt oikein mitään mielen päälle viimeisen sivun jälkeen. Mutta olen minä silti innostunut esimerkiksi Elena Ferranten huiman raastavasta Hylkäämisen päivät -romaanista. Kaukana oltiin sen kuvaamasta jätetyn naisen tuskasta!
"Talon ulkopuolelta kuuluu yhtäkkiä visertävää naurua. Helvetti, en todellakaan halua uusia vieraita, haluan kirjoittaa rauhassa. Suljen kuitenkin tietokoneen ja astun ulos tervehtimään noin kolmekymppistä ruskeahiuksista naista ja hiukan vanhempaa miestä. Nuoripari maksaa yhdestä yöstä ja istahtaa sitten seurakseni ruo…

Philip Teir: Tällä tavalla maailma loppuu

Kuva
Philip Teirin Tällä tavalla maailma loppuu (Otava, 2017) on takakannen mukaan "hauskanhaikea romaani kesästä, perheestä ja maailmanlopusta". Teirin tyyli ei ilmeisesti ole minua varten, sillä kirjan etukannen japanilaishenkinen, rauhallisen kaunis piirroskuva oli mielestäni parasta, mitä romaanilla oli minulle antaa. Sisällön haikeus tai varsinkaan sen hauskuus ei minulle avautunut (paitsi yhden lauseen verran!). Sen sijaan luonnehtisin lukukokemustani sanalla lattea. 
Romaanissa perheen isä ja äiti matkustavat kahden lapsensa kanssa kesänviettoon Pietarsaaren Maitolahteen, perheen äidin vanhempien huvilalle. Kesän aikana he tutustuvat naapurihuvilan boheemeihin maailmanlopunodottajiin, perheen isä murehtii työpaikkansa kohtaloa ja tytär kokeilee siipiään rakkauden rintamalla. Henkilögalleria jäi kuitenkin kauttaaltaan vaisuksi ja pahvinmakuisiksi. Näissä tyypeissä ei juuri särmää ollut tai jos olikin, se häivytettiin taitavasti värittömän tohinan alle. Maailmanloppuun fata…

Johanna Valkama: Linnavuoren Tuuli

Kuva
Johanna Valkaman Metsän ja meren suku -sarja on ollut kuluneen kesäni miellyttävä tuttavuus. Itämeren Auriin ihastuin juhannuksena, ja pian sen jälkeen luin sarjan itsenäisen jatko-osan Linnavuoren Tuuli (Otava, 2017). Linnavuoren Tuuli ei ollut minulle aivan niin hyvä kirja kuin Aurin tarina, mutta mukavan viihdyttävää seuraa äitiään rämäpäisempi Tuulikin oli.
Linnavuoren Tuulin ottaa reilusti ajallista etäisyyttä Itämeren Auriin, sillä Aurin tytär Tuuli on jo varttunut naimaiän kynnykselle. Tuulilla on itsenäinen luonne, ja hän janoaa päästä seikkailuihin ja taisteluihin veljiensä rinnalla. Siihen tarjoutuukin tilaisuus, kun Hakoisia uhataan idästä ja veli lähetetään etsimään liittolaisia. Tuuli karkaa veljensä perään, ja siitäpä seikkailu sitten alkaakin.
"Kosken kuohut nostivat kosteaa utua myös Sarsan kylän rannalla. Hylätyn myllyn raskas vesiratas natisi ja pyöri verkkaisesti. Tuuli katseli hylättyä pitäjää. Mihin sen asukkaat olivat paenneet? Olivatko he lähteneet suin…

Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 3 - Lapsuus Lähi-Idässä (1985 - 1987)

Kuva
Riad Sattaufin sarjakuvaromaani Tulevaisuuden arabi 3 (WSOY, 2017) on jo kolmas osa Sattoufin omaelämäkerrallista, Lähi-Idän maihin sijoittuvaa sarjaa. Sarjakuvan päähenkilö Riad on kasvanut seitsenvuotiaaksi, ja kirjassa seurataan hänen perheensä elämää Syyrian pikkukylän alkeellisissa oloissa. Riadin ranskalainen äiti ei vain ota sopeutuakseen vieraaseen kulttuuriin, ja sen ovat myös huomanneet hänen syyrialaisen miehensä sukulaiset. Tulevaisuuden arabi 3 sisältää siis sarjan aiemmista osista tuttuja aineksia: kulttuurien kohtaamisesta aiheutuvia ristiriitoja, arkielämän ja sen haasteiden kuvausta.

Perheen elämää seurataan sarjassa pikku-Riadin näkökulmasta, ja ilmeisesti hänen kehityksensä on nyt sellaisessa vaiheessa, että hän rekisteröi aiempaa paremmin vanhempiensa suhteessa vallitsevia ristiriitoja. Niitä käsitellään mielestäni tässä uusimmassa osassa aiempaa enemmän, ja erityisesti uskonnollisiin asioihin liittyvät jutut nousevat esille. Perheen isä on suhtautunut hyvin renno…

Elokuun lukumaraton 19.8.2017 - Ilmoittaudu mukaan!

Kuva
Hip hei, lukutoukat ja kirjojen ystävät! Kesää on vielä jäljellä, ainakin yhden lukumaratonin verran. Jos haluat juhlistaa elokuun päivää, iltaa, ja yön tunteja lukemalla, tervetuloa mukaan - Blogistanian kesän 2017 kolmas lukumaratonpäivä on lauantaina 19.8.2017! Tämän postauksen kommenttiboksissa voit ilmoittautua maratonille. Tarkemmat ohjeet löytyvät kuvan alta.

Lukumaratonin säännöt ovat samanlaiset kuin aiemmissakin lukumaratoneissa, mutta kertauksena: Ilmoittaudu mukaan tämän postauksen kommenttikentässä. Jollei sinulla ole blogia, kerrothan jonkin nimimerkin tai somen tunnuksen, jolla voin merkitä sinut osallistujalistaan (joka täydentyy tähän juttuun). Ilmoittautumisella ei ole muuta takarajaa kuin lauantai 19.8. Eli maratonpäivän aikanakin ehtii vielä hyppäämään mukaan lukukarkeloihin.Maratoonaamisen voi aloittaa perjantain 18.8. puolella tai sitä voi jatkaa sunnuntaina 20.8, kunhan osa lukemisesta tapahtuu lauantaina 19.8.2017. Yhteensä lukuaikaa on 24 tuntia (esim. pe klo 1…

Kirjametron kyydissä: Huimaus - - - Tie

Kuva
Oulun kaupunginkirjaston sivuille ilmestyi alkukesällä jännittävän näköinen Kirjametro-kartta. Kirjametron reiteillä liikutaan lukemalla, ja reittinsä voi kukin metroilija valita mielenkiintonsa mukaan. Päätin hypätä metroon, ja kesän aikana matkani on edistynyt yhden pysäkinvälin verran. Onnekkaan sattuman kautta pääsin metron kyytiin Kulkurit ja kodittomat -linjan pysäkiltä Huimaus (ehdin lukea kirjan juuri ennen kuin bongasin kirjametron) ja jatkoin sieltä matkaani pysäkille Tie (Cormac McCarthy, WSOY 2008).
McCarthyn tuotanto on etäisesti kiinnostanut minua jo hyvän tovin, ja nyt sain hyvän syyn tarttua kirjaan. Huimaus-pysäkin muut jatkomahdollisuudet olisivat olleet Emmi Itärannan Teemestarin kirja, Virve Sammalkorven Paflagonian perillisetja Kazuo Ishiguron Haudattu jättiläinen. Näistä kaksi ensimmäistä olen jo lukenut (suosittelen erityisesti Sammalkorven kirjaa!), ja Ishiguron kirja jäi minulta aikoinaan kesken ennen viidenkymmenen sivun rajapyykkiä. Minua kutsui siis Tie.

&q…

Alexandre Dumas: Kolme muskettisoturia

Kuva
Heinäkuun viimeinen päivä on jo muutaman vuoden ajan tarkoittanut sitä, että kirjablogeissa ilmestyy runsain mitoin juttuja klassikkokirjoista. On siis Klassikkohaasteen aika, ja sitä isännöi tänä kesänä Tekstiluolan Tuomas. Oma klassikkovalintani osui ranskalaiseen seikkailujärkäleeseen eli Aleksandre Dumas'n alkujaan vuonna 1844 ilmestyneeseen kirjaan Kolme muskettisoturia (Elisa-kirja, 2012/Gummerus 1889). Toissa kesänä ihastuin Dumas'n Monte-Criston kreiviin, joten odotin musketöörien seuran olevan edes keskinkertaisen viihdyttävää. Näin siitä huolimatta, että nuoruudestani muistan yhden kesken jääneen lukuyrityksen, joka taisi päättyä tylyyn tuomioon: tylsä kirja.

Vietin kuluneen kesän aikana reilun kuukauden verran Kolmen muskettisoturin ja yhden intomielisen henkivartijan seurassa, ja valitettavasti tuomioni on edelleen tyly: tylsääkin tylsempi kirja. Eipä ollut minun teekupposeni tämä miekkojenkalistelu edes näin varttuneemmalla iällä. Lukumakuni ei siis ole Muskettis…

101 kirjaa: Katukiviä - Anders Cleve (vuosi 1959)

Kuva
Kirjabloggaajat ovat kuluneen vuoden aikana bloganneet Ylen 101 kirjaa -listan kirjoista. Minulle osui arvonnassa vuoden 1959 kirja, Anders Cleven kirjoittama novellikokoelma Gatstenar, joka suomennettiin nimellä Katukiviä (Otava, 1984/1959). Perustelut kirjan valintaan listalle ovat:
"Novellikokoelmassa tuoksuu ja soi työläiselämä 1950-luvun Helsingissä. Kokoelman neljä novellia tarjoavat erilaisia näkökulmia kaupunkilaiselämään. Radiosta kuuluu iskelmiä, paistinpannussa kärisee läskisoosi ja talonmies Multanen kamppailee kalanruoto kurkussa.

Slangia käyttäneen Cleven novelleihin taltioitui 1950-luvulla nopeasti kasvavan Helsingin syke, ja teoksen ote on impressionistinen. Kokoelma ilmestyi alunperin ruotsiksi nimellä Gatstenar. Sen suomensi Pentti Saarikoski."


Lähdin lukemaan Cleven kirjaa kylmiltäni. En ollut koskaan aikaisemmin kuullut kirjasta saati sen kirjoittajasta mitään, ja vaikka divarista hankkimani painos kuuluu Otavan Koulukirjasto-sarjan lukiolaisille suunnattu…

Kirjabloggaajan kesäaakkosia: H - N

Kuva
Ja kaikkea muuta -blogin Minnalta nappaamani kesäinen aakkoshaaste jatkuu kirjaimilla H - N. Aakkoshaaste jäi hieman alkuviikosta päättyneen naistenviikon jalkoihin, mutta onneksi kesää on vielä jäljellä elokuulle asti. Aakkosten ensimmäiset kirjaimeni löytyvät täältä.

Haasteen idea on helppo: kerrotaan itsestä aakkosten avulla. Tämmöisiä juolahti mieleeni päivän kirjaimista:

H = hilla. Marjaisa mysteeri. Minun makunystyräni eivät ole vielä tavoittaneet hillan eli lakan maun ihanuutta. Tyydyn siis hiljaisesti hämmästelemään muiden intoilua hillan äärellä.

I = innostus. Innostus tekee elämästä ja arjesta tavallista mukavampaa. Joskus innostusta vaikkapa töitä kohtaan saa etsiä ja huhuilla, pitkiäkin aikoja, mutta sitten on sitäkin hauskempaa kun se taas löytyy. Innostus on kuin sisällä kuplivaa iloa ja energiaa, joka tuo ylimääräistä potkua arkeen. Innostun joskus hieman liian nopeasti asioista, eikä into aina kanna loppuun asti. Mutta eipä tuo yleensä juuri haittaa. Olen oppinut olemaan…

#naistenviikko: Ruoho laulaa - Doris Lessing

Kuva
Doris Lessingin Ruoho laulaa (Tammi, 2007/1950) on ytimekkäästi sanottuna lukukesäni tähän asti vavahduttavin kirja. Tulevan Nobel-kirjailjan esikoisteos on kirjoitettu lähes 70 vuotta sitten, ja sen kerronta tuntui minusta edelleen tuoreelta, henkilöhahmot väkeviltä ja teemat ajankohtaisilta. Kirjan sivuilta piirtyy vahva naiskuva, joten wow! - tähän kirjaan on hyvä päättää oma osuuteni kirjablogien naistenviikosta!


Ruoho laulaa alkaa uutisella Mary Turnerin kuolemasta. Mary on valkoinen nainen, naimisissa epäonnisen maanviljelijän kanssa. Kirjassa kerrotaan, miten ujohko Mary päätyi kohtamaan kuoleman kotinsa verannalla, palveluspoikansa käden kautta. Mitä edemmäs Maryn elämää kuljetaan, sitä vahvemmin kirja pureutuu naisen pään sisälle, tämän kokemiin pettymyksiin, vähitellen tapahtuvaan lannistumiseen ankarien olojen ja miehensä kyvyttömyyden edessä. Ja kaiken taustalla on valkoisten ylivalta, rotuerottelun ajatusmaailma ja sen heijastuminen Maryn, hänen miehensä ja ympäröivän yht…

Naisten aakkoset: S

Kuva
Naisten aakkosissa on vuorossa S-kirjain. Naisten aakkosissa etsitään naisia, joiden etu- tai sukunimi alkaa tietyllä kirjaimella − ensimmäisellä kerralla A:lla. Kysymyksiä on kolme:
Kuka on suosikkikirjailijasi?
Nimi löytyi kevyeltä dekkaripuolelta. Ruotsalaisen Viveca Stenin Sandhamin murhat -kirjasarja on ollut mukavan leppoisaa luettavaa. Juuri sitä hömppäkirjaosastoa, josta tänä kesänä on ollut paljon puhetta. Helposti sulavaa ja sujuvasti kirjoitettua, rikosjuonia ihmissuhdemausteilla. Joinakin päivinä on hyvä uppoutua hetkeksi juuri tämmöisen kirjallisuuden pariin.
Muutakin kulttuuria on olemassa kuin kirjallisuutta. Kuka nainen joltakin muulta kulttuurin alalta on suosikkejasi?
Sofia Coppolan ohjaamat elokuvat ovat usein olleet minulle mieluisia. Esimerkiksi Lost in Translation oli vähäeleisen tyylikäs leffa. Sen pääosassa oli toinen lahjakas ja kaunis S-nainen, Scarlett Johansson.
Kaksi vaihtoehtoista kysymystä (voit tietysti vastata molempiin, jos haluat): a) Kehen kulttuurin e…