24. elokuuta 2016

3 x dekkari: Kuolonkielot & Leona & Ansionsa mukaan

Niputan tähän lyhytarviopostaukseen muutaman uutuusdekkarin, jotka herättivät luku-uteliaisuuteni kesällä. Karin Erlandssonin Kuolonkielot (S & S, 2016) ja Jenny Rognebyn Leona (Bazar, 2016) ovat toistensa täydelliset vastakohdat. Kuolonkielot etenee verkkaisaan tahtiin Pohjanmaan maaseudulla, ja Leonalla on tuli hännän alla Tukholman sykkeessä. Donna Leonin Ansionsa mukaan (Otava, 2016) puolestaan antaa sarjan tuntevalle lukijalle tutunoloisen annoksen komisario Brunettia ja Venetsiaa.



Kari Erlandssonin Kuolonkielot sijoittuu kesän 1992 juhannuspäiviin. Päähenkilönä on nuori toimittajanainen Sara, joka saapuu kesätöihin paikkakunnan pikkulehteen. Juhannuksena hän päivystää yksin toimituksessa, ja kuinkas ollakaan, lähimetsistä löydetään naisen ruumis. Rauhallinen paikkakunta saa yllättävää säpinää kesäpäiviin.

Minulle Kuolonkielot oli hieman liian rauhallinen kirja dekkariksi. Pidän toki verkkaisista dekkareista, mutta silloin kirjaan täytyy tulla latausta vaikkapa miljöön kuvauksesta ja henkilöhahmojen persoonista. Kuolonkieloissa ei vakuuttanut miljöö eikä henkilögalleria. Molemmat jäivät latteiksi, ja kirjan henkilöhahmot olivat joiltakin osin liian ennalta-arvattavia. Esimerkiksi Saran miesystävä Robert vaikutti alusta asti niin raivostuttavalta tyypiltä, että ihmettelen miksei Sara aiemmin nähnyt hänen lävitseen. Nopeasti luettava kesäkirja saa minulta kaksi tähteä Goodreadsiin.

Jenny Rognebyn Leonasta ei vauhtia puutu. Kirjan rikosasetelma on pirullinen: alaston pikkutyttö kävelee pankkiin, soittaa nauhoitetun viestin, ottaa rahat ja katoaa. Tukholman poliisin rikostutkija Leona Lindberg saa tapauksen tutkittavakseen, ja Leonan edesottamuksia seurataan kirjan sivuilla tiiviisti. Voin luvata, että kun kirjan asetelma paljastuu lukijalle, se ei ole sieltä perinteisemmästä päästä. En halua kertoa enempää, jotten paljasta kirjan jujua etukäteen uudelle lukijalle.

Juju selviää silti melko varhaisessa vaiheessa kirjaa, ja juuri se teki Leonasta niin kutkuttavan dekkarin. Miten Leonan käy, onnistuuko hän vai romahtaako kaikki? Siinä riitti jännitettävää loppuun asti, ja paljon jäi vielä seuraavaan kirjaan. Leonan hahmo on taitavasti kirjoitettu, ja kirja kantaa hänen varassaan hienosti loppuun asti. Nainen on ärsyttävä ja omalaatuinen, ja silti seurasin hänen vaiheitaan intensiivisesti. Rognebyn page turner -kirja saa minulta kolme tähteä Goodreadsiin. Ja seuraava osa vilahti oitis lukulistalle.


Donna Leonin Ansionsa mukaan vie komisario Brunettin kirjastojen, kirjaharvinaisuuksien ja kirjavarkauksien maailmaan. Olen pitänyt Brunettista taukoa jokusen vuoden, mutta aiemmin tänä kesänä innostuin pitkästä aikaa kokeilemaan Leonin venetsialaistunnelmia. Hyvältä maistui, ja kun uusin suomennos Ansionsa mukaan osui silmääni pikalainahyllyssä, otin sen heti lukuun. 

Kirja on omalla Brunetti-asteikollani hyvää keskitasoa, ja kirjastoympyrät toivat kirjaan oman viehätyksensä. Brunetti keskittyy tässä kirjassa todella hyvin rikoksen selvittelyyn, eikä mitään turhia, rönsyileviä sivujuonia ole liiaksi asti. Luvassa on leppoisan mukava matka Venetsiaan, jos päädyt tämän kirjan äärelle.

***
Osallistun Karin Erlandssonin kirjalla Kirjaherbario-haasteeseen. Kasvistoni karttuu kielolla, Convallaria majalis.

Goodreads: Kuolonkielot saa 2 tähteä ja Leona ja Ansionsa mukaan saavat 3 tähteä
Mistä kirjat minulle? Kaikki kirjat ovat kirjaston kirjoja
Muualla verkossa:
* Koulonkieloja on luettu mm. blogeissa Ullan luetut kirjat, Luetut.net, TuijaTa ja Eniten minua kiinnostaa tie
* Leonaa on luettu mm. blogeissa Lukutoukan kulttuuriblogi, Kaisa Reetta T. ja Kirjasähkökäyrä
* Ansionsa mukaan -kirjaa on luettu mm. blogeissa Kirja vieköön!Kirjabrunssi
Kirjojen tietoja:

Karin Erlandsson: Missdåd (2016)
Suomennos Taija Mård
S & S, 2016
263 sivua

Jenny Rogneby: LEONA - tärningen är kastad (2014)
Suomennos Anu Koivunen
Bazar, 2016
381 sivua

Donna Leon: By  Its Cover (2014)
Suomennos Kaijamari Sivill ja Markku Päkkilä
Otava, 2016
270 sivua

12 kommenttia:

  1. Olen miettinyt tuota Leonan lukemista ja kiinnostavalta vaikuttaa edelleen:) Donna Leonia kokeilin silloin joskus Rikoksen jäljillä -haasteeseen muttei napannut. Onneksi noita dekkaristeja riittää:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leonan oli vauhdikas ja vähän erilainen dekkari. Sopii hyvin syysiltojen lukupinoon. :) Minulle Leonin kirjoissa on jo vähän nostalgiaa... tykästyin sarjaan joskus vuosia sitten, ja niitä lukumuistoja on kiva lämmitellä.

      Poista
  2. Nuiden kannet ei houkuta mua lukemaan, mutta Leona kuulostaa mielenkiintoiselta.
    Mietin just Lehtolaisen Henkivartija-sarjaa lukiessani, että tykkään sen verkkaisesta tahdista. Mutta mukana on silloin tosiaan oltava jotakin muuta, mielellään yksityiselämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kansitaide ei todellakaan loista näissä kirjoissa, mutta harvassa dekkarissa on hienot kannet... tykkään esim. Ian Rankinin komisario Rebus -sarjasta kuin hullu puurosta, mutta suomalaisten painosten kannet ovat kauniisti sanottuna äärimmäisen rumia. :) Onneksi sisältö on tärkein. :)

      Poista
  3. Leona koukutti minut, joten seuraava dekkari on pakko lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jollen väärin muista, taisin bongata Leonan juuri sinun blogistasi. :) Kyllä ne sivut melko vauhdikkaasti kääntyivät myös minulla...

      Poista
  4. Kompakti triplettipostaus:) Erlandsson käyttää lyhyiden lukujen taktiikka luodessaan välähdyksiä tapahtumien, ihmisten ja tilanteiden kesken sen verran taitavasti, ettei hienoinen kliseisyys häirinnyt ja sen verkkaisuus istui mainiosti omaan hässäkän jälkeiseen hiukka urvahtaneeseen lukuvireeseen.
    Rogneby lanseerasi Leonassa mielenkiintoisen päähenkilön, joka pelasti teoksen pientä "yliviritteisyyttä" ja aikaansai kiinnostuksen ottaa selvää, kuinka kirjalija hänen kanssaan etiäpäin porskuttaa...
    "Ansionsa mukaan" menee lukulistalle; kiitos:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erlandssonilla oli napakka kirjoitustyyli, mutta minä jäin kaipaamaan hieman enemmän ns. lihaa luiden ympärille. Vähän harmitti, että kirja jäi minulle vaisuksi sillä odotin siltä enemmän. Rognebyn kirja oli mielenkiintoinen tuttavuus. Minä yllätyin juonenkulun lennokkudesta. Ruotsalaiset osaavat kirjoittaa säpäköitä dekkareita kahdehditavan hienosti. :)

      Poista
  5. Leona oottaa mua hyllyssä lukuvuoroaan. Mielenkiinnolla ootan, että mitä tykkään siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tykkäät Leonasta - vauhtia kirjasta ei ainakaan puutu. :D

      Poista
  6. Ansionsa mukaan -dekkarissa oli todella mielenkiintoinen aihe. Kyllä pidin siitä, vaikka Leon-fani en olekaan.

    Nuo 2 muuta on lukematta - pinoon ei juuri nyt mahdu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leonin kirjassa oli tunnelma kohdillaan. Minusta Venetsian kuvailu toimi tuossa lukemassani kirjassa oikein hyvin.

      No, dekkareita ja muita kirjojahan riittää eikä niitä kaikkia kukaan ehdi lukemaan (kai). :)

      Poista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...