Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani

Sain Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanista (Karisto, 1987/1847) kappaleen omaan hyllyyni, kun äitini jokin aika sitten siivosi omaa kirjahyllyään. Saamani kappale on juuri se sama, jota nuorena naisenalkuna luin suuren liikutuksen vallassa joskus vuosia sitten. Kirjan uusintaluku on kangastellut mielessäni pitkään, mutta vasta Sheferijm-blogin 200 sanaa Charlotte Brontësta -haaste sai minut ajatuksista tekooihin. Tänään, torstaina 21.4.2016 tulee kuluneeksi 200 vuotta kirjailijattaren syntymästä, joten uteliaisuuden ja nostalgian täyteisestä uusintaluvusta postailu juhlistakoon blogissani tätä merkkipäivää.


""Herra Rochester, en missään nimessä toivo teille kohtaloa, jollaista en itsekään aio valita. Me olemme molemmat syntyneet taistelemaan ja kestämään - taistelkaamme ja kestäkäämme siis. Unohdatte minut ennen kuin minä unohdan teidät."
    "Tuollaisilla puheilla teet minusta valehtelijan, loukkaat kunniaani. Sanoin, että tunteeni pysyvät muuttumattomina, sinä sanoit vasten kasvojani, että ne muuttuvat pian. Käytöksesi todistaa, miten vääriä tuomiosi ovat ja miten nurinkurisia ajatuksesi. Onko parempi ajaa ystävä epätoivoon kuin rikkoa ihmisen tekemää lakia - kun kukaan ei joudu kärsimään siitä rikkomuksesta? Eihän sinulla ole ketään sukulaisia eikä tuttavia, joita sinun tarvitsisi pelätä loukkaavasi, jos eläisit yhdessä minun kanssani."
    Se oli totta ja hänen puhuessaan kääntyivät omatuntoni ja järkeni petollisina minua vastaan väittäen, että oli väärin vastustaa häntä." (s. 379)

Nuoruusvuosieni lukuelämyksestä oli mieleeni syöpynyt pääasiassa kotiopettajattaren eli Jane Eyren ja rosoisen herra Rochesterin rakkaustarina. Olikos kirjassa jotain muutakin? Olihan siinä, ja aivan hämmästyin, kun Kotiopettajattaren romaani alkoi Jane Eyren lapsuusaikojen tapahtumien kuvauksella. Niistä kerrotaan reilun sadan sivun verran, mutta ilmeisesti Janen ankeat koti- ja koulukokemukset eivät nuoresta minästäni tuntuneet erityisen kiinnostavilta. Näin aikuisempana luettuna ne maistuivat jo paremmin, mutta hämmästelin sitä, miten äärimmäisen kurjana Jane Eyren lapsuus kuvataan. Kasvattiäiti ei Janesta piittaa, sisäoppilaitoksessa on käytössä ankarat kasvatusmenetelmät - Janen elämä on ollut alusta asti suurempaa ponnistelua kuin muistinkaan. Herra Rochesterin tarjoama mahdollisuus elämänmuutokseen tietysti näyttää tätä taustaa varten sitäkin houkuttelevammalta.

Kirjan välittämä ajankuva antaa useiden henkilöhahmojen kautta varsin karun kuvan vähävaraisten naisten asemasta. Naisen ns. uramahdollisuudet ovat olleet kapeat, joten avioliiton merkitys on ollut kirjan kuvaamana aikakautena valtava. Janen tietty päätös kirjan keskivaiheilla kuvastaa oivallisesti hänen järkähtämöntä luonnettaan, joka kunnioittaa yleisiä moraalikäsityksiä yli kaiken muun. Kotiopettajattaren romaanin voimakas ajankuva hätkäytti, sillä muistini mukaan kirja oli paljon romanttisempi. Ilmeisesti luin kirjaa aikoinaan elämänvaiheessa, jossa herra Rochesterin tuliset tunteenpurkaukset olivat kirjan olennaisin sisältö ja kaiken muun saattoi sivuuttaa olankohautuksella. Nyt rakastuneet huokailut jäivät melkolailla sivuosaan yhteiskunnallisen aineksen rinnalla, mutta pidin silti Charlotte Brontën klassikkoromaanista neljän Goodreads-tähden verran.

Nuoruusaikojen suosikin uusintaluku ei onneksi tällä kertaa ollut vaivaannuttava kokemus. Päinvastoin, Kotiopettajattaren romaani pysyy edelleen niiden klassikkokirjojen joukossa, joita mielelläni suosittelen kokeilemaan, jos joku kaipailee luettavakseen helposti lähestyttävää kaunokirjallisuuden klassikkoa.

***
Saan kirjasta pisteen Seitsemännen taiteen tarinat -haasteeseen. Romaanista on tehty useita elokuvaversioita, joista en ole nähnyt vielä yhtäkään. Täytyy sanoa, että vaikka pidin kirjasta, ei se silti nostanut innostusta leffaversion katsomiseen. Läpi historian -haaste saa pisteen romantiikan aikakaudelle.

Goodreads: 4 tähteä
Mistä kirja minulle? Äidin kirjahyllystä
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Jokken kirjanurkka, Maaillman ääreen, Matkalla Mikä-Mikä-Maahan.
Kirjan tietoja:
Charlotte Brontë: Jane Eyre (1847)
Suomennos Kaarina Ruohtula
Karisto, 1987 (5. painos)
541 sivua

Kommentit

  1. Oi, Kotiopettajattaren romaani <3 Tämä on kyllä niitä kirjarakkauksia, jotka kestävät myös tätä kertyvää ikää :) Mutta mitenkäs minulta on mennyt tämä haaste kokonaan ohi, pöh. Ehkä ilmassa on kuitenkin jotakin Brontë-tuulta, kun on nyt tehnyt mieli tämänkin ääreen taas palailla - aakkostuultakin ehkä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että kertynyt ikä on vain jalostanut omaa lukukokemustani. :) Charlotte Brontësta ja hänen kirjoistaan voi toki postailla milloin vaan, ja mukavaa olisikin lukea ajatuksiasi. Brontëa näkyy valitettavan harvoin blogeissa, mutta onneksi tänään sentään on tullut muutama teksti vastaan.

      Poista
  2. Kotiopettajattaren romaani kestää tosiaankin monta lukukertaa. Jane Eyren taru on taidokkaasti kerrottu ja puhtaasti romantiikan ajan tuote. "Hullu nainen ullakolla" on kiinnostanut naistutkimusta, koska siinä kyllä tiivistyy naisen roolista melko kammottava puoli. Vierasmaalainen, villi ja aistillinen nainen on eristetty muusta maailmasta ja se tuntuu olevan oikea teko. Hänestä saadaan mukavasti kauhuromantiikan aineksia tarinaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, minulle jäi sellainen kuva, että hullu nainen ullakolla oli oikeasti ja erittäin vakavasti sairas. Toki hänen olisi pitänyt saada asianmukaista hoitoa jossain muualla kuin ullakolla. :) Mutta kiinnostavaa ajankuvaa tämäkin, omalla tavallaan. Ja kirjaan ko. asian paljastuminen toki tuo oman synkän sävynsä.

      Poista
  3. Näin pari vuotta sitten sen uusimman elokuvaversion ja vaikka hyvä olikin niin ei mielestäni yltänyt kirjan tasolle. Luin tämän myös nuoruudessani ja mieleeni jäi se tuskainen tunne ja jännitys, että saavatko ne nyt toisensa lopulta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, jännitin aivan samaa asiaa nuorempana. :) Tarina oli aika synkkäsävyinen jo kirjana, enkä oikeastaan paljolti sen vuoksi ole oikein kiinnostunut elokuvaversioista. Tuntuu, että tämä lukuannos riitti.

      Poista
  4. Minulla on mennyt Bronten syntymäpäivät ohi. Kiva, että luit tämän kirjan. Tämä on niin ihana. Katson aina myös elokuvat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo on edelleen suosikkini näistä romanttisista klassikoista, mutta hyvänä kakkosena tulee Kotiopettajattaren romaani. :)

      Poista
  5. Luen itse tätä samaista kirjaa parhaillaan. Olen lukenut Jane Eyren tarinan ainakin kahdesti, ehkä kolmastikin aiemmin, mutta eri käännöksenä. Tämä eri käännös on kuin katselisi aivan eri maisemaa. Ihana kirja ja ehdoton klassikko.
    Kiitos, kun vastasit haasteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle on tuttu vain tämä ko. käännös. Olisikin mielenkiintoista verrata sitä johonkin toiseen käännökseen, vaikka juonen oleelliset käänteet taitavatkin olla samat. :)

      Poista
  6. Minäkin otin tämän kirjan itselleni äitini hyllystä. Se kun oli juuri se kappale, jonka silloin lapsena luin ja ensimmäinen kosketukseni "vakavampaan" kirjallisuuteen kahden pennin kauhukirjojen ja Stephen Kingin jälkeen. En ole sittemmin tarinaan palannut uusintalukujen tai elokuvien kautta, mutta tarina on edelleen vahvana mielessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kodin kirjahyllyn klassikot ovat hyviä siltoja 'parempaan' kirjallisuuteen. :) Vaikka ei kait Kingissä sinänsä mitään vikaa ole, vaikken tosin itse ole hänen kirjojaan vielä kokeillut. Varmaan voisi olla paikallaan sekin, jo ihan yleissivistyksen vuoksi.

      Poista
  7. Mukavaa, että kirjoitit tästä. Minunkin pitäisi tuoda tämä kirja blogiini, kun tästä on peräisin blogini nimikin. Vaarallinen herra Rochester ja ullakon Bertha. Luin tämän aikoinaan osana kiinnostusta goottilaiseen kirjallisuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, nytpä selvisi blogisi nimen arvoitus (siis minulle, muille sen alkuperä on ehkä ollut selvää jo aiemmin). :) Minua tuo goottilaisuus ei ole kiehtonut suuremmin juuri koskaan, mutta yksittäisissä teoksissa sen piirteet toki piristävät omaa lukumaailmaa.

      Poista
  8. Äideillä on hyvä kirjamaku :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, näin on. Toivottavasti periytyvänä piirteenä. )

      Poista
  9. Janen ja mr. Rochesterin rakkaustarina on ehkä lempparini kirjojen maailmasta. Ah! <3
    Olen nähnyt useammankin filmatisoinnin, mutta ehdoton suosikki on BBC:n neliosainen minisarja kymmenen vuoden takaa. Juoni saa mukavasti tilaa kulkea neljässä tunnissa, ehtii kunnolla heittäytyä joka käänteeseen ja Janen tunteisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, tuosta minisarjasta en tiennytkään. Sarjana kirjan tapahtuvat varmasti saavatkin enemmän tilaa. Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulokin on minusta (kirjan ohella siis) parhaimmillaan juuri BBC:n minisarjassa, jonka olen nähnyt useaan kertaan.

      Poista
  10. Minullakin on tämä kesken. Suursuosikki, joka on uusintaluvussa vuosien jälkeen. Tänään toin blogiin sarjakuvaversion Jane Eyresta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasinkin päivällä, että sinulla on kiinnostava löytö tälle päivälle. Kipaisenkin tästä heti lukemaan juttusi. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.