Gard Sveen: Raskaat varjot

Gard Sveenin esikoisdekkarin Raskaat varjot (Bazar, 2015) sivumäärä on muhkea, mutta ahmaisin reilut 550 sivua viime viikonlopun aikana melko ripeään tahtiin. Raskaat varjot eteni sujuvasti kahdella aikatasolla, ja norjalaista toisen maailmansodan aikakautta valottava kirja oli juuri sellainen aivojen nollausdekkari/jännäri, jonka saattoi lukea nopeasti eikä liian kimurantteja juonenkäänteitä tai kerronnan hienouksia tarvinnut jäädä pohdiskelemaan.

"Agnesin katse pyyhkäisi katon poikki, sitä ei ollut maalattu herran aikoihin, yhdessä tummuneessa nurkassa hän huomasi hämähäkinseitin. Siihen joutunut kärpänen räpisteli epätoivoisesti, yritti päästä irti.
    Kuoleman oma, Agnes ajatteli.
    Sinä olet kuoleman oma." (s. 261)

Kirjan parasta antia olivat toisen maailmansodan vuosiin sijoittuvat jaksot, jotka kuvasivat Norjan kokemaa natsimiehitystä. Minulle olisi oikein hyvin sopinut, että koko kirja olisi liikkunut tällä aikatasolla, sillä kirjan kuvaama vastavakoilun maailma tuntui kolkon kiehtovalta. Vakoilusankarittarena hääri kaunis nuori nainen nimeltä Agnes, ja hänen soluttautumisensa natsipiireihin oli mukavan jännittävää seurattavaa. Huikeisiin sfääreihin kirjan jännitys ei kohonnut, mutta loppua kohden tunnelma tiivistyi kiitettävästi. Pidin siitä, että romanttisista kuvioista huolimatta meno säilyi kohtuullisen uskottavana, eikä siirappia valutettu laisinkaan.

Nykyaikaan sijoittuvilla jaksoilla tutkittiin raakaa eläkeläismiehen murhaa, sekä kolmen vuosikymmeniä sitten kuolleen ihmisen kuolemaa. Tässä kuviossa pääpoliisina oli rikostutkija Tommy Bergman, ja totta kai Tommylle oli pitänyt kirjoittaa juoneen mukaan ontuva ihmissuhdeviritys, joka oli mielestäni täydellisen turha. Onneksi Tommyn pohdiskelut 'aloittaako uusi suhde vai ei' saattoi mennä pikakelauksella eteenpäin ilman, että kirjan juonellinen anti kärsi hitustakaan. Tommy ei vaikuttanut kovinkaan karismaattiselta tai välkyltä poliisilta, mutta juonilangat saatiin siitä huolimatta kieputettua mukavasti yhteen loppusivuilla. Menneet ja nykyiset tapahtumat nivoutuivat yhteen, ja henkilögalleria osoittautui yllättävän moniulotteiseksi.

Mietiskelin pitkään kirjan tähtimäärää, ja päätin lopulta antaa Raskaille varjoille neljä Goodreads-tähteä. Ansio siitä kuuluu Agnes-jaksoille, sillä Tommyn nykyaikaan sijoittuvat osuudet olivat korkeintaan kolmen tähden arvoisia.


Goodreads: 4 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Lukutoukan kulttuuriblogi, Ullan luetut kirjat, Mummo matkalla ja Lukuneuvoja.
Kirjan tietoja:
Gard Sveen: Den siste pilegrimen (2013)
Suomennos Arja Kantele
Bazar, 2015
557 sivua

Kommentit

  1. Pidin tästä paljon, mutta luin tämän jälkeen Arnaldur Indriđason Varjojen kujat, jossa oli mennyt myös mukana, mutta tarina kulki saumattomasti yhtä vahvana. Ihan huippuna. Silti pidin tästä kirjasta enemmän kuin monista muista tämän vuoden dekkareista, luin joitakin tätä raaempia vuoden alussa. Loppua kohden jännitys syntyi rauhallisemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosi harmi, ettei Goodreadsiin voi antaa puolikkaita tähtiä vaan aina pitää pyöristää ylös- tai alaspäin. Tämä oli semmoinen 3,5 tähden kirja, selvästi sentään keskivertodekkaria parempi. Luen mieluusti Sveeniltä lisääkin, jos häntä vielä suomennetaan.

      Poista
  2. Samoin: pisteet siitä, että siirappipullon korkki pysyi pysyi tiukasti kiinni! Huolellisesti ja kunnioittavasti, paikoin näppärästi kirjoitettu historiallisissa raameissa vaivatta pysyvä, norjalaisten kipupisteitä saastämätön, mielenkiintoinen uusi tuttavuus, kauden parhaimmistoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siirappiset ainekset eivät oikein minulle maistu, joten kirjan kolkko meininki sopi minulle hyvin. :) Onneksi sentään mitään raakuuksia ei ollut juurikaan mukana. Tosi kiinnostava tuttavuus.

      Poista
  3. Minäkin tykkäsin siitä,että orastavan suhteen kanssa ei kiirehditty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan. Tämä ei ollut missään suhteessa mikään rymistelykirja, ja itse asiassa pidin kirjan alkua vähän liiankin hidastempoisena, mutta lähti se siitä sitten onneksi vetämään. :)

      Poista
  4. Tämä oli kyllä hieno! Minä vähän säikyn paksuja kirjoja, sitä miettii aloittaessaan että kestääkö tarina loppuun asti. Tässä kesti, ja minullakin tämä meni vauhdilla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieman minäkin kohottelin kulmiani, kun kirjaston varaushyllystä annettiin näin paksu opus. Mutta onneksi oli todella nopealukuinen tapaus. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.