Elina Karjalainen: Murha C-mollissa

Kuopio tuotti minulle melkoisesti päänvaivaa Kiekkokaupunkien kirjakierroksella. Kokeilin Sirpa Kähkösen kiitetyn Kuopio-sarjan avausosaa, mutta ei napannut. Kirjan historiallinen aihe ei innostanut minua lukemaan, varsinkin kun loppusivuilla maalailtiin synkkiä pilviä päähenkilön tulevalle taipaleelle eikä kirjan aloituskaan ollut kovin iloluonteinen. Juuri silloin tuntui, että tässä taitaa tulla minulle hieman liikaa kovaa arkea. Äskettäin ilmestynyttä Minna Canth -elämäkertaa jaksoin lukea parin sadan sivun verran, mutta sitten koin saaneeni kirjasta sen mitä lähdin etsimään eli perustiedon Canthin vaiheista ja kirjan luku jäi siihen. Kirjaston tietokanta tarjosi viimein melkoisen yllätyksen: Uppo-Nallen äiti Elina Karjalainen on kirjoittanut myös dekkarin! Elina Karjalainen oli syntyjään Viipurin tyttöjä, mutta asui lapsuudessaan ja aikuisiällä Kuopiossa, joten hänen leppoisa dekkarinsa pääsi edustamaan Kuopiota.
"Johannes Salmelaisen tapana oli vaipua niin syviin ajatuksiin, ettei puheenpidolle löytynyt sijaa. Nyt hän katseli Rutasta ja mietti:
    Tämä Rutanen on miellyttävä kaveri, ilmeisesti vilpitön. Hän haluaa palkata minut selvittämään murhaa, että asia saataisiin nopeasti pois päiväjärjestyksestä, että miehet luottaisivat häneen ja soittaisivat häneen luottaessaan paremmin kuin tähän saakka. Omituinen ajatus.
    Ei käy kieltäminen, että tarjous houkuttaa. Saisin olla musta hevonen, tuntematon tekijä." (s. 35)

Rikoksen ratkojana kirjassa esiintyy varatuomari Johannes Salmelainen. Hän lupautuu tutkimaan sinfoniaorkesterin kontrabasistin murhaa, sillä orkesterinjohtaja päättää, ettei poliisi ole tarpeeksi tehokas vaan tarvitaan lisävoimia. Salmelaisen tulo mukaan tutkintaan tuntui varsin köykäisesti perustellulta, mutta koska koko kirja oli asetelmaltaan kevyehkö, en jaksanut takertua tähän. Tottahan toki juristi Salmelainen viimein saa selville, miksi kontrabasisti ammuttiin kesken konsertin. Sitä ennen hän on päässyt ihastelemaan Rutasen hemaisevan italo-vaimon kauneutta, kokeilemaan lastenhoitoa kummipojan kanssa ja jonkinlainen toimintakohtauskin kirjaan on saatu ujutettua, sillä Salmelainen suorittaa hurjan paon kerrostalon ikkunasta.

Rikoksen ohella kirjasta löytyi pieni romanttinen sivujuoni, ja kirjan tunnelma oli lähes herttainen ja jopa vanhanaikainen. Kovaksikeitetyn amerikkalaisen rikoskirjan maailma on äärimmäisen kaukana Karjalaisen dekkarista, mutta ehkä tätä sopiikin odottaa Uppo-Nallejen kirjoittajalta. Kirjan henkilöhahmot jäivät aika etäisiksi, mutta heistä sympaattisin oli mielestäni Salmelaisen Toto-koira. Murha C-mollissa taitaisi soveltua parhaiten luettavaksi kesähelteillä, sillä kirja oli varsin harmitonta ajanvietettä. Goodreads-tähtiä irtoaa tällä kertaa kaksi.

***

Kiekkokierroksen reitin pituus tähän mennessä: 2924 km

KARTTA 1:
Nordenskiöldinkatu 11-13, 00250, Helsinki (Nina Hurma: Hatuntekijän kuolema) -
Rinnakkaistie 1, 65350, Vaasa (Marko Hautala: Torajyvät) -
Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskylä (Laura Lähteenmäki: Niskaan putoava taivas) -
Kisakatu 9, 53200 Lappeenranta (Kari Välimäki: Todensanat) -
Teuvo Pakkalankatu 11, 90130 Oulu (Hanna Hauru: Tyhjien sielujen saari) -
Artukaistentie 8, 20251 Turku (Risto Isomäki: Con rit) -
Svinhufvudinkatu 29 , 15110 Lahti (Timo Sandberg: Kärpäsvaara)
KARTTA 2:
Svinhufvudinkatu 29 , 15110 Lahti (Timo Sandberg: Kärpäsvaara) -
Urheilupuistontie 3, 02200 Espoo (Johan Bargum: Syyskesä) -
Keltinkatu 2, 33539 Tampere (Tiitu Takalo: Minä, Mikko ja Annikki) -
Keltinkatu 2, 33539 Tampere (JP Ahonen & KP Alare: Perkeros) -
Hannes Kolehmaisen katu 4, 70110 Kuopio (Elina Karjalainen: Murha C-mollissa) - ? 
Kartat ovat kuvakaappauksia Fonectan reittihausta.

Goodreads: 2 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Kirjan tietoja:
Elina Karjalainen: Murha C-mollissa - Episodi erään varatuomarin elämästä
WSOY, 1988
179 sivua

Kommentit

  1. No jopas yllätit...Uppiksen kirjoittaja kirjoittanut dekkarin...piti ihan hieraista silmiä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, minäkin arvelin aluksi että tämä on taatusti joku muu Elina Karjalainen kuin se, jonka yhdistän Uppo-Nalleen. :) Kansilieve kertoo, että Karjalainen kirjoitti tämän ensimmäisen version 60-luvulla ja viimeisteli sen julkaisukuntoon vasta 80-luvun lopulla. Selittänee osaltaan kirjan vanhahtavaa tunnelmaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.