Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2015.

2 X Petri Hiltunen: Anabasis (osa 1) & Väinämöinen Hollywoodin lumoissa

Kuva
Hyvää Kalevalan päivää! Minulla on kerrankin päivän teemaan edes jollain tavoin liittyvä kirja, sillä sain viimein luettua loppuun Petri Hiltusen Väinämöinen Hollywoodin lumoissa -sarjakuvan (Arktinen Banaani, 2014). Aloittelin kirjaa Ystävänpäivän lukumaratonilla, ja ei se oikein silloin napannut. No, sama linja jatkui myös lukumaratonin jälkeen, mutta luin kirjan silti loppuun Sarjakuvapassin vuoksi.

Parempien lukufiilisten toivossa päätin kokeilla myös toista Hiltusen albumia, joka minulla on jo jonkin aikaa majaillut omassa hyllyssäni. Se vaikutti aivan erityyliseltä kuin Väinämöissarja: Anabasis (Arktinen Banaani, 2011) pohjautuu 'Sokrateen oppilas' Ksenofonin kirjaan, jossa hän kuvaa sotaretkeä Kyyrokseen. Albumissa ollaan reilusti kiinni historiallisessa ajassa, ja sotaisa Anabasis miellytti minua huomattavasti enemmän kuin Väinämöisen huumori. Tutustumiseni Hiltusen töihin jäi Anabasiksen osalta plussan puolelle. Mikä Väinämöinen Hollywoodin lumoissa -sarjakuvassa kai…

Haastekoonti: Talven lukuhaaste

Kuva
Ullan luetut kirjat -blogissa pyörähti loppusyksyllä käyntiin mukava Talven lukuhaaste, jossa haastettiin lukemaan syksyyn, talveen ja jouluun liittyviä kirjoja. Joulun suhteen olin ennakolta epäileväinen, sillä en yleensä innostu joulusta kirjoissa tai niiden ulkopuolella. Mutta sainpas luettua kaksi joulukirjaa hieman kuin vahingossa. Ja kirjoja kertyi myös syksyyn ja talveen, joten luin haasteeseen yhteensä 8 kirjaa:
Talvi: Naomi Lewis: Lumikuningatar
Mons Kallentoft: Sydäntalven uhri
Salla Simukka: Valkea kuin lumi
John Steinbeck: Tyytymättömyyden talvi

Joulu:
Pekka Vuori: Korvatunturi
Elsa Beskow: Petterin ja Lotan joulu

Syksy:
David Mitchell: Jacob de Zoetin tuhat syksyä
Johan Bargum: Syyskesä
Haastekirjojeni pino sisältää kolme lastenkirjaa (Lewis, Vuori ja Beskow). Ja kun mukana on yksi nuortenkirja, lanupuoli on harvinaisen hyvin esillä saaliissani. Lanukirjojen suosikkini on Elsa Beskowin joulukirja, joka on kaunis sekä kuvitukseltaan että tarinaltaan.

Aikuisten kirjoista suosikkia on…

John Steinbeck: Tyytymättömyyden talvi

Kuva
John Steinbeckin Tyytymättömyyden talvi (Tammi, 1983/1961) oli minulle eräs tammikuun hienoimpia lukuelämyksiä. Bloggaaminen jäi muiden kirjojen jalkoihin, mutta nyt Talven lukuhaasteen viime metreillä on syytä laittaa postaus ulos. Viiden tähden kirjoja ei tule kovin usein luettua, mutta tämän kirjan kohdalla en nähnyt mitään syytä säästellä tähtiä. 
Pidin kirjan kuvailevasta, jopa leikkisästä kielestä, elävistä henkilöhahmoista ja pikkukaupungin ilmapiiristä, jota Steinbeck kuvaa varsin osuvan tuntuisesti. Olen jostain syystä mieltänyt Steinbeckin kirjat ankeiksi ja synkähköiksi, joten aloitin tätä äitini kirjahyllystä kierrätyksenä saatua kirjaa varauksellisin tuntein. Pian huomasin olleeni täysin väärässä ennakkoluulojeni kanssa, sillä luin jopa tunnelmalliset pienten hetkien kuvaukset huolella. Aina en niistä jaksa suuremmin innostua, mutta Steinbeck tuntuu tavoittavan jopa kuuraisessa jalkakäytävässä jotain olennaista ja kaunista:
"Kuura, joka peitti nurmikkoja ja jalkakäy…

Ristinolla & Miss Lonelyhearts & Neljäntienristeys

Kuva
Viikon toinen keräilyeräpostaus koostuu kahdesta lukumaratonin aikana lukemastani kirjasta sekä kirjasta, jota olen lueskellut silloin tällöin alkuvuoden aikana lukulaitteestani. Ian Rankinin Rebus-dekkari Ristinolla (Blue Moon, 2004) sekä Nathanael Westin Vastaathan kirjeeseeni, Miss Lonelyhearts (WSOY, 2011) edustavat lukumaratonin antia ja viime vuoden hypekirja Neljäntienristeys (WSOY, 2014) on se lukulaitekirja.

Ian Rankinin Rebus-dekkari Ristinolla (Blue Moon, 2004) oli lukumaratonini parhaimmistoa. Kirja aloittaa John Rebus -sarjan, josta olen jo pari myöhempää osaa ehtinyt lukea: Musta kirja (Rebus #5) ja Henkiin herätettävät (Rebus 13). Kiinnostukseni Rebus-kirjoja kohtaan nousi noiden lukemieni myötä siinä määrin, että päätin aloittaa sarjan aivan alusta. Ristinolla oli mainiota lukumaratonluettavaa, sillä kirja imaisi minut täysin mukaansa Edinburghin rähjäisten pubien ja syrjäisten kujien maailmaan.

John Rebus on sarjan avausosassa ylikonstaapeli, ja hänen henkilökohtaist…

Kenneth Grahame: Kaislikossa suhisee

Kuva
Viime viikonlopun Ystävänpäivän lukumaratonilla aloittelin Kenneth Grahamen Kaislikossa suhisee -klassikkokirjaa (Aurinkokustannus, 2013), ja päättelin lukuprojektini alkuviikosta. Luin Kaislikko-kirjan nyt aivan ensimmäisen kerran loppuun asti. Muistan toki kokeilleeni kirjaa myös nuoruudessani, mutta silloin ei napannut, ei sitten yhtään. Jutut pienten eläinten touhuista taisivat tuntua minusta tylsiltä. En varmaankaan päässyt tuolloin muutamaa sivua pidemmälle, sillä koko tarina oli minulle uusi. Näin aikuisiällä minut houkutteli Myyrän ja kumppaneiden pariin kirjan klassikkostatus yhdistettynä näyttävään kuvitukseen. Kun huomasin tämän painoksen nettikaupan alevalikoimassa, kirja tuntui heti hankkimisen arvoiselta. En ole katunut ostostani, sillä David Robertsin kuvitus ON upea ja tarina sympaattinen ja mukava.
Kaislikossa suhisee ei ole erityisen räväkkä kirja, mutta siitä löytyy kauniita teemoja: ystävyys, toisten kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Kirjan pääosasissa …

2 x lyhyesti: Valkea kuin lumi & Skugga-Baldur - ja yksi kesken jäänyt

Kuva
Ystävänpäivän lukumaraton alkaa olla aatoksissa jo sen verran taka-alalla, että näppiksen äärelle on kiva tulla kirjoittamaan kirjajuttuja. Vähän aikaa lukurupeaman jälkeen nimittäin tuntui, etten halua lukea riviäkään enkä kirjoittaa blogiini mitään. Taisi tulla kumpaakin lajia jonkin sortin yliannostus yhden vuorokauden aikana... mutta olihan se silti hauskaa. :)

Sain luettua neljä kirjaa loppuun asti lukumaratonilla, ja tässä tulee lyhykäiset tunnelmat Salla Simukan Valkea kuin lumi -kirjasta sekä Sjónin Skugga-Baldurista. Molemmissa kirjoissa on erittäin hieno kansilehti, mutta vain Skugga-Baldur onnistui vakuuttamaan myös sisällöllään. Valkea kuin lumi (Tammi, 2013)sen sijaan oli minulle melkoinen pettymys. Kirja oli yhtä nopeaa luettavaa kuin sarjan avausosa (=syy, miksi valitsin kirjan maratonille), mutta koukut jäivät kovin vaisuiksi.

Lumikki Andersson -trilogian avausosa Punainen kuin veri oli jopa yllättävän hyvä, jännittävä ja synkän uhkaava tunnelmaltaan. Sarjan kakkososa…

Ystävänpäivän lukumaraton 14.2.2015 (päivittyvä postaus)

Kuva
Kello on noin 18.10 lauantaina 14.2.2015 ja blogissani käynnistyy Ystävänpäivän lukumaraton, joka jatkuu tästä eteenpäin 24 tuntia. Maratonia emännöi Lukutoukan ruokalista -blogin Emmi, ja olen mukana maratonilla ensimmäistä kertaa. Vähän jännittää ja eilen esittelemäni lukupinon kirjat ovat houkutelleet aloittamaan lukemisen suurin piirtein siitä asti kuin pinon sain kasaan. Ja nyt, nyt, nyt se alkaa.... :) Päivittelen lukufiiliksiä ja muita tunnelmia tähän postaukseen maratonin edistyessä. Keskityn maratonilla lukemiseen (ja toki pitää muistaa nukkua ja syödä ja kenties ulkoilla, ettei ala kirjat kaatua päälle - ja tietysti kannustaa välillä muita maratoonareita!), joten blogijuttuja luetuista kirjoista sopii odotella vasta ensi viikolla.
*** Sunnuntai 15.2.2015 ***

klo 18.10:Ystävänpäivän lukumaraton on ohi. Sain luettua loppuun Simukan Valkea kuin lumi -kirjan. Miten voikin olla noin nopealukuinen kirja? Ei jäänyt kummoinenkaan jälkimaku, mutta siitä lisää myöhemmin. Luin myös par…

Ystävänpäivän (14.2.2015) lukumaratonin valmistelua: lukupino

Kuva
Lauantaina eli siis huomenna 14.2.2015 osallistun Lukutoukan ruokalista -blogin emännöimään Ystävänpäivän lukumaratoniin (huom! aloitan lukemisen noin klo 17-18 aikoihin la iltana). Mistä oikein on kyse? Tästä:
Lukumaratonin ideana on lukea 24 tunnin aikana mahdollisimman paljon. Mikäli haluaa, maratonin etenemisestä voi raportoida omassa blogissaan tai vaikka kommentoida minun blogiini. Ei ole väliä luetko 13.-14.2. vai 14.-15.2. kun osa lukemisesta ajoittuu ystävänpäiväksi. Osallistun lukumaratoniin ensimmäistä kertaa, ja lukupinon suunnittelu on ollut hauskaa puuhaa. Pääsen aloittamaan maratonin vasta lauantai-iltana noin viiden tai kuuden maissa, ja lukupinoni pääpaino taitaa olla kevyessä, leppoisassa luettavassa. Se tuntuu sopivalta rentoutukselta työviikon päätteeksi. Minulla on kesken myös Atwoodin Kivettyneet leikit (Kirjayhtymä, 1981), mutta saapa nähdä jaksanko ainakaan lauantain puolella jatkaa tätä viileän taidokasta suhdedraamaa.

Valikoin mukaan hieman lanua ja sarjakuva…

2 x lyhytarvio: Runoilijan talossa & Hiljaisuus soi h-mollissa

Kuva
Lyhytarviota pukkaa! Tässä tiiviisti lukutunnelmat äänikirjasta, jonka sain kuunneltua loppuun eilen sekä nuortenkirjasta, jonka lopettelin viikonloppuna. Lukufiilikset menivät näiden kirjojen suhteen melkoisen ristiin ennakko-odotusteni kanssa: Finlandia-palkittuun kirjaan suhtauduin ennakolta varauksella ja nuortenkirjalta odotin huippua lukukokemusta. Vaan miten kävi?
*** Helena Sinervo: Runoilijan talossa (äänikirja) *** Tammi, 2006
Runoilijan talossa eksyi autoni cd-soittimeen, kun saavutin (väliaikaisen) kyllästymispisteen dekkarien kuuntelussa. Oli pakko saada korviin jotain muuta kuin rikoksia ja johtolankoja, ja Helena Sinervon vuonna 2004 Finlandia-palkittu kirja täytti loistavasti tämän tarpeen. Sinervon kirja on romaani runoilija Eeva-Liisa Mannerista. Sinervon lähestymistapa aiheeseen on muodoltaan täysin kaunokirjallinen, mutta kirjan jälkisanoissa hän kuvailee tehneensä kirjaa varten perusteellista tutkimustyötä.

Lopputulos on hieno. Mannerin tuotanto ei ole minulle tu…

Matti Kääriäinen: Kehitysavun kirous

Kuva
Matti Kääriäisen kirja Kehitysavun kirous (Into, 2015) oli erittäin mielenkiintoista luettavaa. Pohjatietoni kehitysavusta ja kehitysmaayhteistyöstä olivat ennen kirjan lukemista olemattomat ts. uutisotsikko tai -juttu silloin tällöin on tullut silmäiltyä sanomalehdistä läpi, mutta suurta innostusta aihetta kohtaan en ole tuntenut. Kääriäisen kirja herätti kiinnostukseni, sillä ennakkoinformaation perusteella kirjan näkökulma aiheeseen on kriittinen ja kirjoittaja myös tietää mistä puhuu, sillä Kääriäinen on ulkoasiainneuvos ja eläkkeellä oleva suurlähettiläs, jolla on vuosikymmenten verran kokemusta kehitysavun parissa työskentelystä. Kehitysavun kirous pohjautuu Kääriäisen omiin kokemuksiin, mielipiteisiin ja analyyseihin. Teksti ei ollut akateemisen kuivakkaa vaan lähestymistapa aiheeseen oli hyvin lukijaystävällinen ts. tekstiin ei oltu liiaksi kasattu taloustieteen ja politiikan jargonia. Pohdintojen ja päätelmien lomassa lukijalle tarjotaan kiintoisia tapahtumia Kääriäisen uran…

Kirjaostoksia ja lukumaraton 14.2.2015

Kuva
Tänään Lukurauhan päivänä olen tehnyt lähinnä kaikkea muuta kuin lukenut (Hiljaisuus soi h-mollissa sentään edistyi noin 50 sivun verran), ja tässä tulee jo päivän toinen postaus. Enpä muista, milloin olen viimeksi postannut kaksi kertaa samana päivänä, mutta rauhoittelen itseäni sillä, että ne, jotka päivän teeman mukaisesti lukevat eivät surffaa netissä vaan istuvat nenä kiinni kirjassa, joten tämä juttu ei heitä häiritse.
Piipahdin tänään Oulun kaupunginkirjastolla, jossa oli lukurauhan lisäksi tarjolla kirjahärdelli nimeltä poistomyynti (Lukurauhan päivään liittyvää ohjelmaa oli myös, mutta en valitettavasti ehtinyt jäämään sitä seuraamaan). Olimme mieheni kanssa paikalla tietenkin heti klo 12, ja niin oli moni muukin. Porukkaa oli liikkeellä paljon, sillä ulko-oven edessä oli melkoinen määrä väkeä puolenpäivän aikaan ja kirjapöytien ympärillä oli eräillä jopa aggressiivinen meininki päällä. Reippaasti vain kyynärpäät käyttöön, niin pääsi penkomaan kirjalaatikoita ja -pöytiä. Kirj…

Marian Keyes: Rachelin loma

Kuva
Luin viime kesänä Marian Keyesin kirjan Mercy Closen mysteeri (Tammi, 2013), ja se oli erinomaista lomalukemista: jonkin sortin salapoliisijuoni, pirteän humoristista kerrontaa takaumilla höystettynä, luonteikas päähenkilö sekä pinnan alla vakava teema eli masennus ja sen kanssa eläminen. Kesäkirjan imussa klikkailin jossain vaiheessa talvea itselleni lisää Marian Keyesiä Elisa-kirjalta, ja lukulaitteeseeni sujahti Rachelin loma (Tammi, 2013/2002). Kirjan päähenkilö löytyy samaisesta Walshin sisarusparvesta, josta myös Mercy Closen Helen on, sillä Rachelin loman Rachel on Helenin bilehileisosisko Rachel. Kirjan tapahtumat sijoittuvat aikajanalla paljon aikaisempaan vaiheeseen kuin Mercy Close, ja minulle jo tuttu Helen vilahtaa myös tässä kirjassa. Rachelin loman alku nostatti mieleeni pieniä pettymyksen tunteita. Kirja tuntui muistuttavan rakenteeltaan ja tyyliltään paljon Mercy Close -kirjaa, aivan kuin olisin lukenut lähes samaa kirjaa eri mausteilla. Päähenkilö on jälleen luonteik…

Elina Karjalainen: Murha C-mollissa

Kuva
Kuopio tuotti minulle melkoisesti päänvaivaa Kiekkokaupunkien kirjakierroksella. Kokeilin Sirpa Kähkösen kiitetyn Kuopio-sarjan avausosaa, mutta ei napannut. Kirjan historiallinen aihe ei innostanut minua lukemaan, varsinkin kun loppusivuilla maalailtiin synkkiä pilviä päähenkilön tulevalle taipaleelle eikä kirjan aloituskaan ollut kovin iloluonteinen. Juuri silloin tuntui, että tässä taitaa tulla minulle hieman liikaa kovaa arkea. Äskettäin ilmestynyttä Minna Canth -elämäkertaa jaksoin lukea parin sadan sivun verran, mutta sitten koin saaneeni kirjasta sen mitä lähdin etsimään eli perustiedon Canthin vaiheista ja kirjan luku jäi siihen. Kirjaston tietokanta tarjosi viimein melkoisen yllätyksen: Uppo-Nallen äiti Elina Karjalainen on kirjoittanut myös dekkarin! Elina Karjalainen oli syntyjään Viipurin tyttöjä, mutta asui lapsuudessaan ja aikuisiällä Kuopiossa, joten hänen leppoisa dekkarinsa pääsi edustamaan Kuopiota. "Johannes Salmelaisen tapana oli vaipua niin syviin ajatuksiin,…

Doris Lessing: Myrskyn varjossa (Martha Quest #3)

Kuva
Doris Lessingin Martha Quest -sarja on ehtinyt kolmanteen osaan kirjassa Myrskyn varjossa (Otava, 1995). Luin sarjan kaksi ensimmäistä osaa viime vuonna nobelistihaasteen innostamana, ja tänä vuonna tavoitteeni on lukea sarjan kolme viimeistä osaa. Sarjan aiempia tapahtumia voi kurkata blogijutuistani (ks. linkit tämän jutun lopussa), mutta sanottakoon sen verran, että edellisen osan päätteeksi Martha jätti miehensä Douglasin ja pienen lapsensa, ja lähti elämään omaa elämäänsä. Myrskyn varjossa -kirja ei silti ole itsesäälissä tai katumuksessa kieriskelyä, vaan Martha elää tässä kirjassa kommunismiaatteen innoittamaa arkea toisen maailmansodan varjostamassa Etelä-Rhodesiassa eikä haikaile menneitä. Tämä oli mielestäni jopa hämmentävää, sillä vaikkei minulla omia lapsia olekaan, luulisi äidin ikävöivän tai edes ajattelevan lastaan vaikkei miestä olisikaan ikävä. Minun on todettava, että mielestäni Martha saatiin tässä kirjassa vaikuttamaan lähes tunteettoman kylmältä ihmiseltä. "K…

Naomi Lewis: Karnevaalikissa & Runohaasteen koonti

Kuva
Tein melkoisen löydön lähikirjaston poistomyynnistä: Naomi Lewisin kaunis runokirja Karnevaalikissa (Otava, 1997) lähti eurolla mukaani. Tarkasti ottaen kunnia löydöstä kuuluu miehelleni, joka bongasi kirjan poistokärrystä ja huomaavaisesti kysyi, kiinnostaako. Muistin heti kansikuvan nähtyäni, että olen ihastellut tätä kirjaa joskus aiemmin ja totta kai Karnevaalikissa sai meiltä uuden kodin. Paul Staggin kuvitus Lewisin kissarunoihin on kertakaikkisen hurmaava, ja suosittelen tätä kirjaa lämpimästi ainakin kaikille kissaihmisille. Lyhyesti sanottuna kirjassa on runoja kissoista. Venetsian kissa, egyptiläinen kissa, New Yorkin kissa ja moni muu karvainen ihanuus saa omat säkeensä. Tässä näyte egyptiläisen kissan salaperäisyydestä:
"Ei salatuintakaan voi piilottaa siltä, joka näki Kheopsin määräävän: "Tulee minulle pyramidi rakentaa." Niin kohosi taivaisiin tuo hauta suunnaton." (s. 12)
Baletin kissa elää öiseen aikaan tanssin maailmassa:

"Niin, tanssin, tanssinha…