Slavenka Drakulić: Balkan Express

Slavenka Drakulićin Balkan Express (Kääntöpiiri, 1994) on alaotsikkonsa mukaisesti 'katkelmia sodan toiselta puolelta'. Drakulić on kroatialainen kirjailija ja toimittaja, joka kirjoitti Balkanin sodan aikana ajatuksiaan ylös tarinoiden muotoon. Balkan Express kokoaa ne yhteen kirjaan, ja vie lukijan uutisotsikoiden taakse. Miten sota vaikuttaa tavallisen ihmisen elämään? Miten hänen arvonsa ja maailmankuvansa muuttuvat? Näitä kysymyksiä Drakulić käsittelee pääosin hyvin omakohtaisissa teksteissään, joiden hän kuvailee olevan puoliksi novelleja ja puoliksi esseitä.
"Oloni tuntuu kuitenkin näin itsenäisyyden aattona (kuulin uutisista, että Euroopan Yhteisö aikoo tunnustaa Kroatian huomenna, tammikuun 19. päivänä vuonna 1992) kaksijakoiselta. Minusta tuntuu, että minulta on riistetty menneisyyteni, lapsuuteni, kasvatukseni, muistoni ja tunteeni, ikään kuin koko elämäni olisi ollut väärää, pelkkää erehdystä ja valhetta. Olen häviäjä, itse asiassa me olemme nyt häviäjiä kaikki. Kroatian "uusi demokratia" ei ole antanut meille vielä mitään muuta kuin lupauksia uskoa. Hinta on kallis: meidän on kiellettävä koko menneisyytemme ja uhrattava nykyisyytemme." (s. 65-66)

Balkan Expressin lähestymistapa sotakokemuksiin oli mielestäni hieno. Kirjan tarinat eivät muodosta juonellista jatkumoa, vaikka ne olikin järjestetty ajallisesti peräkkäin. Aiheet hyppivät yksittäisistä muistoista ja kokemuksista kirjeeseen omalle tyttärelle, armeijan sotilaan haastatteluun. Sisällöstä ei silti tullut minulle liian sekava vaikutelma, vaan erilliset palaset jäsentyivät yllättävän hyvin kokonaisuudeksi, josta hahmottuu yhden ihmisen ja hänen läheistensä kokemus sodasta. Hyvin paljon kirjassa keskitytään siihen, mitä tapahtuu ihmisen pään sisällä, kun ympäröivä todellisuus alkaa rajusti muuttua: "Olin luullut, että ruumiin kuolema oli pahinta mitä sodassa voisi tapahtua; en tiennyt että pahempaa oli mielen irtoaminen ruumiista, oman sisimmän lamaantuminen, tuhoutuminen ennen kuolemaa, kipu ennen kipua." (s. 56)

Drakulićin kirjassa lukijalle ei vyörytetä numerofaktoja, poliitikkojen nimiä ja tekemisiä ja suuria sotatapahtumia. Kylmien faktojen osalta lukija joutuu tyytymään kirjan lopussa olevaan pieneen karttaliitteeseen sekä lyhyeen kuvaukseen sodan vaiheista. Balkan Express oli minulle silti koskettavampi kirja kuin moni faktojen kyllästämä historiateos, ja tätä kirjaa voinkin suositella Euroopan lähihistoriaan tutustuville.

Saan kirjasta Kroatia-pisteen futishaasteeseen sekä kuittaan itselleni luutnantin arvon Ihminen sodassa -haasteessa.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: HS:n juttu kirjasta; lukiolaiset arvioivat kirjaa.
Kirjan tietoja:
Slavenka Drakulić: Balkan Express (1993)
Suomennos Marja Haapio
Kääntöpiiri, 1994
174 sivua

Kommentit

  1. Minä traumatisoiduin sen verran pahasti Aivan kuin minua ei olisi -kirjasta, etten ihan heti halua lukea lisää Drakulićia... Tämäkin vaikuttaa aika ahdistavalta teokselta.

    VastaaPoista
  2. Tämä oli ensimmäinen kirjani Drakulićilta, mutta en kokenut tätä ahdistavana. Odotin kyllä sen suuntaista lukukokemusta, sillä Balkanin sodasta tulee ensimmäisenä mieleen vaikka minkälaisia raakuuksia. Niitäkin oli mukana, mutta aika paljon muunkinlaista sotakokemusta. Voihan tietenkin olla, että sotahaaste on jo paaduttanut minua, eikä ahdistus iske niin helposti.

    VastaaPoista
  3. Minulla on sikäli sama juttu kuin Marilella, että Aivan kuin minua ei olisi on jättänyt todella vahvan muistijäljen, jonka tapaista en halua uudelleen kokea... Mutta joka tapauksessa aion Drakulicia vielä lukea. Hyllyssä on "Eivät tekisi pahaa kärpäsellekään".

    VastaaPoista
  4. Pikagooglaus Aivan kuin minua ei olisi -kirjaan ja kyllä, minuakin ahdistaisi tuon lukemisen jälkeen. En kyllä olisi tainnut aloittaa kirjaa ollenkaan, vaikuttaa niin rankalta aiheelta (ja tärkeältä tietenkin). Luulen, että tämä oli astetta 'kevyempi' kirja, vaikka kyllä yhdessä tarinassa sivuttiin tuon toisenkin kirjan aihepiiriä.

    VastaaPoista
  5. Marile vei kommentissaan sanat suustani: Aivan kuin minua ei olisi oli todella rankka teos. Kyllä minua silti tämä kiinnostaa, vaikuttaa tekstisi perusteella hyvältä.

    VastaaPoista
  6. En ole tämäntyylistä kirjallisuutta juurikaan lukenut, joten ehkä sen vuoksi pidin kirjasta. Subjektiivinen näkökulma tuntui virkistävältä, vaikka aihe tietenkin oli mustanpuhuva. Uskalsin suositella kirjaa, kun siinä ei mielestäni ollut pelkkiä raakuuksia sivu sivun perään.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.