3. helmikuuta 2014

Pauliina Vanhatalo: Viittä vaille

Ennen päivän kirjaa tiedotus: tekaisin blogilleni Facebook-sivut. Ne löytyvät osoitteesta https://www.facebook.com/oksanhyllylta. Saapi tykkäillä tai olla tykkäämättä oman valinnan mukaan. Sitten se kirja:
Kirjapassi saa jälleen uuden merkinnän Pauliina Vanhatalon Viittä vaille (Tammi, 2005) -kirjasta. Päähenkilönä on kolmikymppinen Kira, joka kirjan alussa osallistuu luokkakokoukseen. Vuosien takaisten koulukaverien tapaaminen palauttaa mieleen muistoja, joita kerrotaan rinnakkain nykyhetken tapahtumien kanssa. Aikuinen Kira pui suhdettaan Tuomakseen, ja tämä tarinalinja oli minusta kirjan parasta antia, vaikka Kiran henkilö ei minua erityisemmin viehättänytkään (ja Tuomas jäi todella etäiseksi hahmoksi). Kira oli hieman liian epävarma ja häilyväinen minun makuuni, pidän enemmän voimakkaammista naishahmoista.

Nyt kävi niin, että Viittä vaille ei ollut minun kirjani. Kirja saa yhden Goodreads-tähden, kun lukaisin sen sattuneesta syystä loppuun, mutta aihepiiri ei puhutellut minulla laisinkin. Viittä vaille sisältää aika rankkojakin nuoruuskokemuksia, aivan keskivertokoululaisia kirjan henkilöt eivät ole.  Kirjassa käsitellään tärkeitä teemoja, kuten nuorten koulukiusaamista ja jengiin kuulumisen paineita, mutta en jaksanut innostua näistä - koulumaailma tuntuu niin kovin kaukaiselta. 

Keskimmäinen vaisu naamankuva Viittä vaille -kirjalle. Mietin hetken, kallistuuko merkintä surullisen naaman puoleen, mutta niin suurta ahdistusta kirja ei minulle sentään tuottanut. [Edit 21.8.2014: rehellinen ruksi olisi mennyt surulliseen naamankuvaan. GR-tähtimäärä korjattu yhteen] Ja hei! kirjapassissani on enää yksi tyhjä kolo. Ville Rannan Kyllä eikä ei -kirja on jäänyt lukupinon viimeiseksi. Muistelen lukeneeni tästä myönteisiä blogiarvioita, joten odotukseni ovat korkealla. :)

Goodreads: 1 tähti.
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja.
Muualla verkossa: Kirjan on lukenut myös Kiiltomato.
Kirjan tietoja:
Pauliina Vanhatalo: Viittä vaille
Tammi, 2005
232 sivua

2 kommenttia:

  1. Joskus olen miettinyt, kuinka hauskan kirjan luokkakokouksesta saisikaan, jos osaisi kirjoittaa. Tämä ei ehkä ollut sellainen.

    VastaaPoista
  2. Tämä ei ollut ollenkaan hauska luokkakokouskirja, pikemminkin sitä täysin toista ääripäätä. Luokkakokouksesta saisi varmaan mukavampiakin kirjoja aikaiseksi, aihehan antaa mahdollisuudet vaikka mihin.

    VastaaPoista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...