26. tammikuuta 2014

Mika Waltari: Johannes Angelos

Mika Waltarin Johannes Angelos (SSKK, 1980) nytkäyttää oman kirjahyllyn lukuprojektiani askeleen eteenpäin. Valitsin kirjan mukaan projektiin, koska se on ohuimpia kotikirjahyllyni Waltareita (projektin tiiliskivi-paikan oli jo lunastanut Ihanteiden nousu, jonka lukemisessa saavutin juuri puolivälin etapin). Lukemista aloitellessani totesin ilokseni, että saan Waltarista myös pisteen Ihminen sodassa - haasteeseen. Merkintä kaukaiset sodat -osastolle ja kersantin natsojen tavoittelu on näin aloitettu.
Johannes Angelos on kirjoitettu päiväkirjamuotoon, mutta on siitä huolimatta hyvin romaanimainen kerronnaltaan. Ensimmäinen merkintä on kirjoitettu joulukuun 12. päivä 1452 ja viimeinen toukokuun 29. päivä 1453. Tapahtumapaikkana on Bysantin pääkaupunki Konstantinopoli eli nykyinen Istanbul. Päiväkirjaa pitävä Johannes asuu kaupungissa, joka elää pelonsekaisen odotuksen vallassa: milloin sulttaani Muhammedin mahtava turkkilaisarmeija saapuu Konstantinopolin edustalle ja aloittaa piirityksen?

Sisällöltään Johannes Angelos on hieman kaksijakoinen. Viihteellisempää juoniainesta edustaa Johanneksen rakkausjuttu kauniin ja ylhäisen Anna Notaraksen kanssa, joka saa alkunsa kirjan ensisivuilla. Romanssin ohella kirjassa kerrotaan paljon ajan historiallisista tapahtumista ja syistä, joiden vuoksi turkkilaiset marssivat Konstantinopolin porteille. Kaikki faktatieto kietoutuu kirjan nimihahmon ympärille, jonka salaperäistä menneisyyttä paljastetaan lukijalle pala kerrallaan.

"Helvetillinen päivä. Yön aikana turkkilaiset toivat uusia tykkejä asemiin ja vahvistivat pattereitaan. Uusi ampumatapa on jo osoittanut etunsa. Iltapäivällä romahti Pyhän Romanoksen portin kohdalla ison muurin torni ja kaistale muuria sen mukana. Aukko on suuri. Jos turkkilaisilla olisi ollut riittävä hyökkäysjoukko valmiina, he olisivat ehkä voineet tunkeutua kaupunkiin. Ulkomuurista ei sillä kohtaa ole jäljellä enää muuta kuin yö yöltä yhä uudelleen korjattu tilapäinen paalutus. Mutta turkkilaiset ovat onneksi tyytyneet ryntäilemään vain muutaman sadan miehen joukkoina eri kohdissa muuria vastaan. Enää he eivät pysty korjaamaan kaikkia kaatuneitaan. Kalmoja makaa vallihaudan sortuneissa kohdissa ja ulkomuurin luona myrkyttäen ilmaa." (s. 206)

Vuonna 1453 sodankäynti on ollut kovin erilaista kuin nykyaikana. Ammutaan järeillä tykeillä ja paikataan muuria, jonka olemassaolosta riippuu kaupungin tulevaisuus. Johannes Angelos antaa mielestäni kohtuullisen realistisen kuvan siitä, millaista elämä piiritetyssä kaupungissa on. Ihmiset koettavat selviytyä päivästä toiseen kuten parhaaksi näkevät, heitä pelottaa ja ahdistaa piiritystilanne eikä sotiminen merkitse tavalliselle kaupunkilaiselle aina suurta urhoollisuutta vaan joskus urheuden sijalla on toivo siitä, että sota viimein loppuisi ja elämä voisi jatkua turkkilaisten alaisuudessa 'kuten ennenkin'.

Johannes Angelos ei sijoitu aivan lukemieni Waltereiden kärkikastiin (Sinuhen tasoinen tämä ei mielestäni ollut), mutta sujuvasti kirjoitettu tarina saa Goodreadsiin kolme tähteä. Kirjassa on historiallista tunnelmaa ja hupaisan oloinen romanssikuvio keventää hieman sotaisaa piiritystilannetta.

Hoksautan vielä blogiarvonnastani, johon voit osallistua täällä. Arvonta suoritetaan keskiviikkona 29.1.2014.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Oman hyllyn kirja. Mieheni tekemä kirppariostos viime kesältä.
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Luen, mutta en kirjoita, Sallan lukupäiväkirja ja KriitikkoMarko.
Kirjan tietoja:
Mika Waltari: Johannes Angelos. Hänen päiväkirjansa Konstantinopolin valloituksesta v. 1453 Kristuksen maailmanajan päättyessä. (1952)
Päällys Pekka Loiri
Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1980
334 sivua

4 kommenttia:

  1. Nyt sait minut hiljaiseksi eli saattaa olla, että en ole lukenut juurit tätä Waltarin kirjaa. Mikään tekstissä ei ainakaan vaikuttanut tutulta.

    Olen suuri Waltari-fani ja pidän Sinuhea vähintäin parhaana kotimaisena kirjana ikinä, voipi se olla enemmänkin. Toisaalta Sinuhesta ei paljon jälkeen jää Turms kuolematon, olenpa lukenut joidenkin kirjaihmisten listaavan Turmsin jopa ohi Sinuhen. Itse pidän molemmista paljon. Ja kiitos tästä Angelos-vinkistä!

    VastaaPoista
  2. Jos Waltari-fani löysi tuntemattoman Waltarin, kannattaa siihen tutustua. :) Minulla oli aika vanha painos tästä, mutta huomasin WSOY:n julkaisseen JA:sta vuonna 2010 uuden painoksen. Minulla on Turmskin omassa hyllyssä, oikein kaunis kuvapainos, mutta se on minulle vielä lukematonta maaperää. Vaikutti hieman tuhdimmalta kirjalta kuin tämä Johannes. Mieheni kehui Turmsia kovasti - varmaankin siis jossain vaiheessa tartun siihenkin.

    VastaaPoista
  3. Oli pakko tulla kurkkaamaan juttusi kun sain Johanneksen luettua -kesken urakan en uskaltanut. :)

    VastaaPoista
  4. Minäkin välttelen blogijuttuja kirjoista, jotka ovat itsellä juuri kesken tai jotka aion kohta lukea. En halua liikaa etukäteisvaikutteita. Jälkikäteen on sitten kiva käydä tutkailemassa muiden lukufiiliksiä. Joten kiva, kun poikkesit täällä. :)

    VastaaPoista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...