10. syyskuuta 2013

Pauliina Vanhatalo: Gallup

Pauliina Vanhatalon Gallup (Tammi, 2009) vie minut Avioliittojuonien kultahäät-tasolle, mutta valitettavasti Gallupin tarjoama lukuelämys ei ollut kultaa tai edes kissankultaa minulle. Valitsin sen luettavakseni haasteen lukuvinkkilistalta, koska halusin jotain kotimaista mukaan haasteeseen ja Gallup vaikutti takakansitekstin perusteella jopa mielenkiintoiselta. Avioliiton arkea, vaalielämää ja iltapäivälehtien skandaaleja - odotin, että näistä aineksista olisi tarjolla mukavaa kotimaista viidettä. Arjen kuvausta kyllä löysin Gallupista, mutta viihtyminen jäi aika vähäiseksi. Toisaalta kirja sopi erinomaisesti haasteen teemaan ja sai minut mietiskelemään, millainen kirja koukuttaa minut tätä paremmin, joten jäihän tämänkin lukemisesta jotain käteen. :)

Gallupissa päähenkilöinä ovat aviopari Ari ja Kaisa. Kaisa on poliittisesti hyvin kunnianhimoinen, ja käy kirjan aikana useammatkin vaalitaistelut kunnallispolitiikasta eduskuntavaaleihin asti. Ari on heidän avioliittonsa aikana ajautunut koti-isäksi ja perheen arjen pyörittäjäksi. Kirjan tapahtumat kerrotaan Arin näkökulmasta. Tämä olikin minusta kirjan mielenkiintoisinta antia, miesnäkökulmasta olisi voinut ammentaa hieman enemmänkin särmää tarinaan.

Gallup etenee kahdella aikatasolla. Nykyhetkessä Ari ja Kaisa ovat ajautuneet avioeroon, toisella tasolla kerrotaan heidän suhteensa kehityskaaresta, miksi kävi niin kuin kävi. Kaikki kirjan tapahtumat ovat sellaisia, että periaatteessa voisin kuvitella niiden tapahtuneen jollekulle naapurilleni. Toisen puolison suurempi ammatillinen kunnianhimo, yhteisen ajan vähyys, katkeruus suhteen ajautuessa karille - tämmöistähän se joskus on. Gallup ei onnistunut tuomaan tähän arkidraamaan mitään kovin erityistä, joka olisi saanut minua kääntelemään kirjan sivuja suuremmalla innolla.

Ai niin, kirjan nimi Gallup. Ari tekee hanttihommina galluphaastatteluja ovelta ovelle. Niissäkin olisi ollut aineksia enempään, odotin viimeiselle sivulle asti jotain loppuhuipennusta galluppien tiimoilta, mutta sekin hieman lässähti käsiin. Tässä kuitenkin yksi näyte, jossa Ari muotoilee omiaan kysymyksiin:

"- Luovuttaisitteko lemmikillenne elimen, jos se ei olisi itsellenne tarpeen ja lemmikkinne olisi hengenvaarassa?
    Ääni ei tärissyt, kädet olivat vakaat, sydämen syke tasaantumaan päin. Ari tunsi rentoutuvansa, saavansa itsensä kokoon. Samaan aikaan hän tajusi että näiden leikkien oli pitänyt olla pelkkiä mielijohteita, ajanvietettä jolla ei ollut vaaraa muuttua todellisuudeksi.
 - Niin kuin esimerkiksi munuaisen? nainen kysyi.
    Ari kohautti olkiaan. Nainen harkitsi, katsoi koiraa ja sitten Aria, vakavasti ja suoraan. Arin ei ollut vaikea vastata katseeseen.
- Kyllä mä luovuttaisin, nainen sanoi." (s. 106)

Gallup muualla verkossa: Gallup ei suuria tunteita aiheuttanut Kissa kirjahyllyssa -blogissa. AVA:n Lukupiirissä siitä oli jopa tykätty.

Kirjan tietoja:
Pauliina Vanhatalo: Gallup
Tammi, 2009
218 sivua

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...